Åke Stenströmin periaate:
Aina avoimin mielin kohti uutta

Kun Pellervo-Seuran valtuuskunnan kokouksessa maaliskuun alussa Åke Stenströmille luovutettiin kultainen Gebhard-mitali, tehtiin kunniaa osuustoiminnan uskolliselle palvelijalle. Harvoin myönnetty mitali ojennettiin miehelle, jonka työuraa kesti lähes viisikymmentä vuotta. Eikä hän ole vieläkään lopettanut.
- Osuustoimintaharrastus on pitänyt minut suhteellisen hyvässä kunnossa, hän paljasti kiitospuheessaan.

Åke Stenström keräsi työkokemusta juoksupojasta toimitusjohtajaksi pitkällä osuuskauppaurallaan. Myös taustalla näkyvä SOK:n vanha pääkonttori Helsingin Rautatientorin kulmalla ehti tulla perin tutuksi. Myöhemmin eläkevuosina näköala koko osuustoimintaliikkeeseen on vain laajentunut. Asiantuntemuksellaan hän on ollut auttamassa myös uusosuustoimintaa alkuun. Kuva Tapani Lepistö

Jos kauppaneuvos Åke Stenströmin, 80, elämänvaiheista etsii johtoajatusta, yksi ainakin on varmaa: mies on aina ollut avoin uusille asioille. 
Oivallisesta esimerkistä käy tarina, jonka Stenström kertoo EAN-tavarakoodin tulosta Suomeen.
- Elettiin vuotta 1975. SOK:n johtajistossa vastuullani olivat materiaalitoiminnot ja logistiikka sekä automaattinen tietojenkäsittely, joka silloin vielä oli uutta. ATK:ta talossa kuitenkin kehitteli innostunut mies, ekonomi Erkki Vorma. Hän piti minuakin ajan tasalla ja kertoi myös tavaraliikenteen systeemistä, jota Euroopassa suunniteltiin. 
Eräässä Keskuskauppakamarin kokouksessa keskusteltiin samasta aiheesta, ja Stenström käytti puheenvuoron asiasta, jonka tulevaisuutta hän tosin vahvasti epäili. Kun Suomesta tarvittiin Brysseliin edustaja elimeen, jonka oli määrä luoda uusi tavaraliikenteen ATK-järjestelmä, Elannon pääjohtaja Ylermi Runko ehdotti, että ilman muuta Stenström Brysseliin. 
- Epäileväinen kun olin, sanoin, että menen sinne sitten jarrumieheksi. Ja kaikki myötäilivät, että jarrumiestä siellä tarvitaankin. Mutta parin kokouksen jälkeen olin myyty mies. Tajusin, että nyt oltiin mullistamassa koko eurooppalaisen tavaraliikenteen ketjua tehtaista varastoihin ja myymälöiden kassoille asti. Kohta EAN-koodia käyttivätkin kaikki länsieurooppalaiset maat sekä Yhdysvallat ja Japani.

Kärryjen kanssa
laivalaiturilla

Uuden oppimisen halu näkyi Stenströmissä jo poikasena. Kaikki alkoi Dragsfjärdin pitäjästä Kemiön saarelta. Poika oli vain neljäntoista, kun hän lähti ensimmäiseen varsinaiseen liikealan paikkaansa, harjoittelijaksi Dragsfjärds Andelshandeliin. Sitä ennenkin yritteliäs poika oli kyllä jo ehtinyt tehdä ansiotöitä, mm. jakaa postia Kärran kotikylässään.
Kotipitäjän osuuskauppa ei ollut ihan pieni työpaikka. Sivumyymälöitä oli kolme ja niiden tavaraliikenne hoidettiin Kärran kautta.
- Harjoittelijana tein kaikenlaisia juoksupojan töitä. Kun laivat toivat SOK:n Turun aluekonttorista tavaraa Kärraan, olin kottikärryjen kanssa laiturilla vastassa ja lastasin kuormat kaupan varastoon. Sieltä ne sitten lähtivät tavallisesti hevoskyydillä eteenpäin.
Helsingissä käyty osuuskauppakoulu oli nuorukaiselle ratkaiseva opinahjo. Sodanaikaiselle kurssille osallistui viisi poikaa ja kaksikymmentä tyttöä. Kirjanpito, liikelaskenta ja tavaraoppi omaksuttiin helposti, kun oltiin halukkaita saamaan lisäoppia. Opettajista jäivät mieleen esimerkiksi Allan Lagus ja Elis Karlsson, jotka osasivat kannustaa nuoria eteenpäin. 
Armeijan Stenström kävi vasta sodan jälkeen saatuaan lykkäystä, syynä keuhkotulehdus, joka vei hänet joksikin aikaa Meltolan parantolaan.
- Vasta armeijassa Örössä kuulin tavallista suomen puhekieltä, hän toteaa. Hän valitsi Örön nimenomaan sen takia, että se oli suomenkielinen joukko-osasto ja hän halusi oppia puhumaan sujuvasti toista kotimaista.

Kengänpohjia
naputellessa

Tiedonhalu kasvoi. Vuonna 1945 aloitetut merkonomiopinnot Helsingin ruotsinkielisessä kauppaoppilaitoksessa kuitenkin takkuilivat alkuun, kun nuorukainen huomasi tarvitsevansa lisää kieliopintoja. Hän keskeytti koulunkäynnin yhdeksi lukukaudeksi ja ryhtyi ottamaan suomen ja englannin yksityistunteja.
- Pääsin alivuokralaiseksi Lindbergin perheeseen Helsingin Sörnäisiin. Lindbergeillä oli asuntonsa alakerrassa "kumisorvaamo", jossa valmistettiin saappaan- ja kengänpohjia autonrenkaiden sisäkumeista. Suutari oli itse keksinyt pohjausidean ja kehitellyt sopivat liimat.
Silloinhan elettiin pahinta sodanjälkeistä pula-aikaa ja kaikki mahdollinen vanha tavara oli käytettävä hyväksi. Kun minulla kerran aikaa oli, Lindberg ehdotti suutarinhommia ja niin aloin liimailla ja naputella kengänpohjia. Mainiota oppia se olikin ja vieläkin taatusti tunnistan hyvän jalkineen.
Kauppaopiston päästötodistuksen keskiarvo 9,7 oli niin korkea, että Stenström suoralta kädeltä pääsi kauppakorkeaan 1951. Åbo Akademi koulutti hänestä diplomiekonomin ja kauppatieteiden maisterin. Samoihin vuosiin kuului myös stipendi, joka vei hänet kielenopiskelijaksi Lontooseen, ja tokihan hän siellä hyödynsi aikaansa tutustumalla osuustoimintaan. 

Saariston säät
ja meren jäät

Nuoruuden aikaisista työvuosistaan, jotka samalla olivat hyviä oppivuosia, Stenström erityisesti mainitsee SOK:n Turun konttorin tarkastajan tehtävät. Tarkastusaluetta olivat mm. Turunmaan ja Ahvenanmaan saariston osuuskaupat, monet hankalan merimatkan takana. Usein joutui tarkastaja odottelemaan päivän tai pari jossakin laiturimökissä, kun laiva ei sumun vuoksi päässytkään satamaan. 
Kevättalvella jäätilanne Ahvenanmaalla saattoi yllättää. Hevoskuskin lisäksi tarvittiin poika, joka kulki hevosen edellä keppi kädessä jäätä kopauttelemassa ja varmistamassa, ettei mennä sulaan. Saaristohevoset olivat kuitenkin tottuneet liikkumaan jäällä. Jos hevosen jalka jossakin kohtaa solahti veteen, ei eläin siitä vauhkoontunut, vaan nykäisi kuorman tottuneesti eteenpäin. 
Stenströmin ura jatkui SOK:n pääkonttorissa tarkastusosaston päällikkönä. Miehuusvuosiin kuului myös aika Helsingin konttorin apulaisjohtajana. Varubodenin toimitusjohtajana hän toimi kymmenen vuotta, kunnes 1972 palasi SOK:hon, jossa toimi materiaalitoimintojen johtajana 1982 saakka ja tarkastusjohtajana eläkeikään, vuoteen 1987. Kauppaneuvoksen arvon hän sai 1978. 
KHT-tilintarkastajan tutkinto, jonka Stenström suoritti 1961, teki hänestä monen liikelaitoksen tilintarkastajan. Parhaina vuosina tarkastuksia saattoi olla noin 40 päivää vuosittain. Eivätkä alan tehtävät ole eläkevuosinakaan kokonaan jääneet. 
Uskollinen hän on ollut myös ruotsinkielisten osuuskuntien keskusjärjestölle Finlands Svenska Andelsförbundille, jonka valtuuskuntaan hän kuului 1972-90. 

Osuuskauppaliike
heikkona ja voimissaan

Viimeisinä työvuosinaan Stenström joutui näkemään, miten osuuskauppaliike kulki kohti vaikeita aikoja. Hän kuitenkin kiittelee SOK:ta kyllin radikaalista kokonaisohjelmasta, jota alettiin suunnitella jo 1970-luvulla. Kannattavuuskriisistä selvittiin, kun liikkeen turhat rönsyt leikattiin ja alueosuuskauppojen verkosto luotiin ajan hengen mukaiseksi. Nykyisessä maailmassa SOK-lainen liike on osoittanut täyden voimansa.
Liiketoiminnan "kolmas tie", jota osuustoiminta sosialismin ja kapitalismin välillä edustaa, on Stenströmille aitoa aatetta. Kovaan liberalismiin hän ei ole koskaan uskonut. Kun hän nyt eläkevuosinaan on tutustunut lukemattomiin uusosuuskuntiin, niissä näkyvä innostus on vain lisännyt hänen vakaumustaan.
Kokenut kaupanalan tuntija on kautta vuosien toiminut myös luennoitsijana, ja opettajan tehtävistä hän on aina pitänyt. Muistoihin on jäänyt sekin lukuvuosi Helsingin osuuskauppakoulun opettajana, kun hän kulki asuinpaikkansa Turun ja Helsingin väliä linja-autolla ja luennoi joka perjantai ja lauantai kahdeksan tuntia viikoittain.
Nykyään kasvattajan tarvetta tuntevat erityisesti uusosuuskunnat, joiden tilaisuuksiin Stenströmiä usein pyydetään luennoimaan liiketaloudesta ja osuuskuntalaista.
Ja työpöydällä odottaa kirjallisia töitä. Kiireisin niistä on Pellervo-Seuran kustantaman Tehokas omistajahallinto -kirjan tietojen päivitys. Kirja on kolmen konkarin, Stenströmin, seuran entisen lakiasiainjohtajan, varatuomari Raimo Vuoren ja Pellervo-Instituutin edellisen toimitusjohtajan Heikki Juutisen, laatima. Siitä ilmestyy uudistettu painos lähikuukausina.

Teksti: Kaisa Simola

| Sivun alkuun |