Pääministeri Matti Vanhanen:
YRITTELIÄISYYS 
ei saa uusien säädösten myötä vähentyä 

Pääministeri Matti Vanhanen kiitti osuustoimintaa siitä, että se on ankkuroinut merkittävää yritysosaamista suomalaisille ja Suomeen. 
Matti Vanhanen sanoi kuulleensa osuustoimintaväen kritiikin osuuspääomien verokohtelusta ja osuuskuntien kehitystä heikentävästä verouudistuksesta, mutta ei ottanut siihen mitenkään kantaa, vaan keskittyi puhumaan päivän teemasta, suomalaisesta kilpailukyvystä.

TERVETULOA! Pääministeri Matti Vanhasta vastaanottamassa Pellervon Päivään puheenjohtajat Marcus H. Borgström (vas.) ja Esa Härmälä. Tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäisen kerran Lasipalatsissa, jonka SOK ja Valio rakennuttivat vuonna 1935. Kuvat Tapani Lepistö VAURAUTTA JA VAKAUTTA. - Pellervolainen osuustoiminta on rakentanut sata vuotta suomalaisen yhteiskunnan vaurautta ja vakautta. Uskon, että teette sitä myös jatkossa, pääministeri Matti Vanhanen päätti puheensa Pellervon Päivässä 2005.

- Osuustoiminta on kyennyt sekä yritysmuotona että aatteena sopeutumaan ympäristön jatkuviin muutoksiin. Osuuskunnathan kohtaavat saman kansainvälisen kilpailun kuin muutkin yritykset. Osuustoiminnan vankka, sitoutuneisuuteen ja yhteisöllisyyteen perustuva arvopohja, on auttanut uusiin haasteisiin vastaamisessa. Osuustoimintaa tarvitaan jatkossakin suomalaisen hyvinvoinnin varmistajana, Matti Vanhanen aloitti.
Suomalaisesta kilpailukyvystä Vanhanen korosti jatkuvaa aloitteellisuutta. Hänen mukaansa hallitus ei voi katsoa sivusta pieniäkään huononnuksia yritysten toimintaedellytyksissä - ei ainakaan sellaisia, joiden torjumiseen hallitus voi vaikuttaa joko kotimaassa tai muiden EU-maiden kanssa. Yritteliäisyys ei saa uusien säädösten myötä vähentyä.
- On hyvä, että hallituksella on kilpailukyvyn turvaamisessa sekä kotimaisia että ulkomaisia sparraajia. Otamme mielellämme ideoita vastaan. Neuvoja on tullut, mutta paljon on myös vain yksityiskohtien arvostelua ilman esitystä toimivasta vaihtoehdosta. Muutosten pelko on talouspolitiikassa vaarallista. Yritystoiminta on evoluutiomaista, jossa parhaat menestyvät ja pysähtyjät jäävät jälkeen.

Ulkomaiset 
arvioitsijat kehuvat

Pääministeri kertasi ulkomaisten arvioitsijoiden Suomelle antamia kannustavia evästyksiä. Sveitsissä sijaitseva WEF mittaa maiden kilpailukykyä lähinnä tilastotiedoilla. Suomi sijoittui kasvukilpailukyvyssä ykköseksi vuosina 2003 ja 2004 ja liiketoimintakilpailukyvyssä toiseksi. 
Vanhanen muistutti, että oikea talouspolitiikka ei tarkoita vain talouden kehyksistä kiinni pitämistä. Hallituksen vaalikauden alussa tekemillä ansiotuloveronkevennyksillä vauhditettiin kotimaista kysyntää. Samalla saatiin valtion talous noin 200 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. 
- Saamme WEF:ltä kiitosta myös oikeusvaltiona. Oikeuslaitoksen itsenäisyys, omistamisen suoja, järjestäytyneen rikollisuuden vähäisyys sekä virkamieskunnan objektiivisuus on huomattu. Tämä tieto ei yllätä, olemmehan myös maailman vähiten korruptoitunut maa.
Vanhanen jatkoi ansiolistaa korkeakoulutuksen laajuudella ja teknologian tasolla. Lisäksi Suomessa edistetään monin tavoin tutkimusta ja tuotekehitystä. Suomi on huolehtinut myös korkeakoulujen ja yritysten yhteistoiminnasta, koulutusjärjestelmästä ja vähemmistöomistajien eduista.
- Myös tasa-arvopolitiikkamme on vahvuutemme. Naiset osallistuvat meillä täysipainoisesti työelämään toisin kuin monissa muissa maissa. Hallitusta pidetään myös tehokkaana köyhyyden ja epätasa-arvon poistajana, Vanhanen kehui. 

Suomi ei kelpaa 
investoijille

Sveitsissä sijaitsevan IMD:n tarkastelussa painavat enemmän myös yritysjohtajien haastattelut. Suomi oli vertailun kahdeksas viime vuonna, edellisvuonna Suomi oli pienten maiden ykkönen.
WEF listaa Suomen ongelmiksi mm. paikallisen kilpailun vähyyden, palkkajäykkyyden, verotuksen, henkilökunnan palkkaamisen ja irtisanomisen käytännöt sekä ulkomaisen työvoiman palkkaamisen vaikeuden. IMD pitää suurina haasteina väestön ikääntymistä, työttömyyttä ja ulkomaisten investointien houkuttelua Suomeen.
Samankaltainen on myös suomalaisten taloudellisten tutkimuslaitosten ja talouskeskusteluun osallistuneiden toivelista. 
Vanhanen viittasi kilpailukykyselvityksiin ja ihmetteli sitä, ettei Suomi houkuttele investointikohteena. Omatkaan yritykset eivät halua suuresti lisätä tuotantoa ja työpaikkoja.
- Yksi selitys on se, että kilpailukykymittauksissa heijastuvat toteutuneet asiat, eivät tulevaisuuden muotoutumiseen vaikuttavat seikat. Kilpailukykymittauksissa saavutetun aseman ja sitä seuranneen talouskasvun välillä ei näy olevan suurta yhteyttä, Vanhanen päätteli.

Suomalaisetkaan eivät 
investoi Suomeen

Yhtiöiden kasvu edellyttää investointeja. Kasvu puolestaan luo työpaikkoja. Talouden kasvu ja työpaikkojen lisääntyminen puolestaan varmistavat sen, että valtion talouden perusteet pysyvät kunnossa.
Vanhanen suri, että Suomessa on vallinnut investointihaluttomuus jo viimeiset kymmenen vuotta. Investointien vähäisyys korostuu, kun investoinnit suhteutetaan yritysten erittäin hyvään keskimääräiseen kannattavuuteen. 
Tiedot suomalaisten suuryritysten vakavaraisuudesta vahvistavat edellä kerrottua. Vuonna 2004 suuryritysten vakavaraisuus parani ennätyslukuihin. Keskimääräinen omavaraisuusaste nousi 51 prosenttiin aiemmasta 47:stä. Asiantuntijoiden mukaan yrityksillä on tätä nykyä jopa liikaa rahaa.
- Useiden tutkimusten mukaan yritykset ovat laajentuneet vahvasti ulkomaille. Globalisaatio on avannut mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Jos investointeihin luettaisiin myös tutkimus- ja kehitysmenot, investointien määrä olisi selvästi isompi. Selvästikin lyhytjänteisyys eli kvartaalitalous on lisääntynyt taloudessa, ja tämä näkyy runsaina osinkoina, Vanhanen katsoi.

Suomi paikkaa 
innovaatioaukkojaan

Pääministeri totesi, että suomalaiseen yritystoimintaan sijoitettua pääomaa ja sille saatua tuottoa ei voi verottaa siten, että pääomat ohjautuisivat vapaasti liikkuvan pääoman oloissa muualle. 
Yritysverokantojen lasku muissa maissa ja verotuksen lievä kiristyminen 1990-luvun lopulla pistivät arvioimaan yritys- ja pääomaverotusta. Vanhasen mukaan hallitus on vastannut sikäli haasteisiin, että kuluvan vuoden alusta verotus keveni. 
- Vuosi sitten asettamani "Suomi maailmantaloudessa -hanke" eli globalisaatiotyöryhmä arvioi, että Suomella on monista vahvuuksistaan huolimatta yhä tuntuvasti kehitettävää. Emme hyödynnä riittävästi ulkomaisia osaajia, eikä taloutemme sopeudu uusiin vaatimuksiin riittävän nopeasti, Vanhanen myönsi. 
Hän jatkoi, että hiljakkoin pidetyssä kehysriihessä hallitus päätti lisätä varoja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Samoin paikataan innovaatiojärjestelmän aukkokohtia erityisesti alku- ja kasvuvaiheen yrityksiltä. Hallitus aikoo lähivuosina saada myös koulupudokkaiden määrän pienemmäksi ja koulutusajat lyhemmiksi. 

EU talouden ja 
työllisyyden voimaksi

Matti Vanhasen mukaan Suomi on aktiivisesti lisäämässä koko Euroopan unionin kilpailukykyä. EU:lla on paljon kirittävää, sillä se on viime vuosina jäänyt yhä enemmän kilpailija-alueistaan.
- Pidänkin tärkeänä, että unioni keskittyy jatkossa erityisesti talouden ja työllisyyden parantamiseen. Vaikka talouspolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, myös unionin on vahvemmin ohjattava talouden tärkeitä kysymyksiä, hän esitti. 
Suomi painottaa Vanhasen mukaan EU:ssa kolmea toimintalinjaa: osaaminen ja innovointi kasvun perustana, kasvu ja työllisyys sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä sekä Eurooppa houkuttelevana investointi- ja työskentely-ympäristönä. Näistä viimeisin sisältää niin sanotun palveludirektiivin, jota Suomi tukee palvelujen sisämarkkinoiden saavuttamiseksi. 
- On turha pelätä, että unionista tulisi pelkkä talousyhteisö. Tosiasiahan on, että ellei talous ole kunnossa, mikään ei ole kunnossa. Suomella on annettavaa koko EU:lle juuri nyt talouden ja kilpailukyvyn edistämisessä. Voimme olla oikeutetusti ylpeitä saavutuksistamme ja antaa kokemuksemme muiden EU-maiden käyttöön. Samalla meidän on syytä olla valmiita korjaamaan niitä asioita kotipesässämme, jotka korjausta tarvitsevat, pääministeri katsoi. 

| Sivun alkuun |