EU-rahoja virtaa
uusiin jäsenmaihin
Osustoiminnan
neuvonnan
EU-rahoitus uhkaa kiristyä
Pekka
Pättiniemi |
Osuustoiminnan neuvonnan edellytykset voivat tulevina vuosina heikentyä, kun EU-rahoitus alkaa Suomessa kiristyä. Euroopan unionin tulevalla ohjelmakaudella rahavirtojen odotetaan yhä selvemmin suuntautuvan uusien jäsenmaiden markkinatalouksien kehittämiseen.
Ohjelmakaudella 2000-2006 EU-varoja käytettiin maassamme mm. yritysten toimintaympäristön parantamiseen sekä osaamisen kehittämiseen esimerkiksi osaamiskeskusten ja -keskittymien avulla. Teemat ovat pitkälti samoja kuin Suomen ensimmäisellä EU-ohjelmakaudella 1995-1999.
"On hyvin todennäköistä, että itäistä ja pohjoista Suomea lukuun ottamatta EU-rahoitteiset projektit tulevat jatkossa oleellisesti Suomessa vähenemään. Määrärahoja siirrettäneen selvästi enemmän uusille jäsenmaille", sanoo Osuustoiminnan kehittäjät ry:n puheenjohtaja Pekka Pättiniemi, joka toimii myös Pellervon valtuuskunnassa pienosuustoiminnan edustajana.
Euroopan unioni laajeni 25-jäseniseksi toukokuussa 2004, kun Kypros, Tsekki, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia liittyivät jäseniksi.
Pättiniemi korostaa, että tulevan kauden rahoituksesta voidaan esittää ainoastaan olettamuksia, koska lopullisia tietoja ei ole vielä saatavilla.
”Kansalliset varat
vaihtoehdoksi”
ESR-projektit Suomessa
ohjelmakaudella 2000-2006
Tavoite 1A-ohjelma: Itä-Suomi 664 kpl
Tavoite 1B-ohjelma: Pohjois-Suomi 495 kpl
Tavoite 2A-ohjelma: Länsi-Suomi 543 kpl
Tavoite 2B-ohjelma: Etelä-Suomi 374 kpl
Tavoite 3-ohjelma (koko Suomi) 2 054 kpl
EQUAL-yhteisöaloite 179 kpl
----------------------------------------
Projekteja yhteensä 4 309 kpl
Päättyneitä projekteja
(loppuraportti toimitettu) 2 183 kpl
|
Työttömyydestä kärsivät Pohjois- ja Itä-Suomi voisivat rahoituksen kiristyessäkin saada alueiden tarvitsemia kehittämistukia. Muualla maassa tilanne muuttuisi Pättiniemen mukaan sen sijaan oleellisesti.
"Osuustoimintaneuvontaa on tehty pääasiassa tänä vuonna päättyvän Tavoiteohjelma 3:n rahoilla, jotka kohdistuvat koko maahan Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Mikäli rahoitus kiristyy, neuvonta täytyy joko rahoittaa kansallisesti tai tehdä osittain maksulliseksi."
Hankkeiden kansallinen rahoitus voisi tarkoittaa esimerkiksi työvoimaviranomaisten projektirahoja, joita Suomessa käytettiin ennen EU:hun liittymistä myös osuustoiminnan neuvonnan rahoitukseen.
"Maksullinen neuvonta karsisi luonnollisesti osan käyttäjäkunnasta, sillä palveluita voisivat käyttää vain ne, joilla olisi varaa maksaa neuvonnasta."
Pättiniemi muistuttaa, että osuustoimintaprojektit vievät tälläkin hetkellä EU:n määrärahoista vain pienen osan. Unionin nykyiset rakennerahasto-ohjelmat on jaettu kolmeen tavoiteohjelmaan ja niitä täydentäviin neljään EU:n yhteisöaloitteeseen.
"Suomi oli aikoinaan onnekas, koska pääsimme heti unioniin liityttyämme mukaan uuteen ohjelmakauteen. Vuonna 2004 liittyneet maat eivät sen sijaan päässeet täysimääräisesti mukaan, sillä ohjelmakausi oli EU-jäsenyyden alkaessa kesken.”
Osuustoimintaprojekteja
parikymmentä
EU-rahoitteisiin hankkeisiin kuuluu mm. Yhteisötalouden yrittäjyyden edistäminen ja kehittäminen, jonka toteuttaja oli Tampereen Seudun Osuustoimintakeskus. ESR-projekti on nyt päättynyt, ja tällä hetkellä osuustoimintakeskusta rahoitetaan yhä suuremmassa määrin kuntarahoitusosuudella. Lisäksi rahoitusta tulee Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelmasta. Hyvää työtä tehnyt osuustoimintakeskus käy parhaillaan neuvotteluja siitä, miten sen toiminta jatkossa organisoidaan.
ESR-varoin järjestettiin myös Osuuskunta yritysmuodoksi I - Ouluseudun osuuskuntien kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on ollut uusien osuuskuntien perustaminen ja jo olemassa olevien osuuskuntien toiminnan kehittäminen. Pellervo-Seuran hallinnoima Netco-projekti on sekin rahoitettu EU-varoilla; kolmivuotinen projekti jatkuu vielä tämän ja ensi vuoden.
Vuosien 2000–2005 välisenä aikana EU:n rakennerahasto-ohjelmiin on osallistunut yhteensä lähes 800.000 ihmistä. ESR-rahoituksella on ohjelmakaudella järjestetty kaikkiaan yli 4.000 projektia. Tavoite 3 -ohjelman kokonaisbudjetti ohjelmakaudelle 2000-2006 on noin 1,5 miljardia euroa.
ESR-tietopalvelun mukaan hankkeita, jotka tavalla tai toisella liittyvät osuustoiminnan neuvontaan, on meneillään runsaat parikymmentä. Useimmissa painopisteet ovat kuitenkin muualla kuin osuustoiminnan edistämisessä.
Euroopan Sosiaalirahaston varoja hallinnoi työministeriö, mutta myös kauppa- ja teollisuusministeriö sekä opetusministeriö ovat saaneet osan ESR-rahoista käyttöönsä.
Riku-Matti Akkanen
Neuvonta on
yrittäjän turva
Pasi Holm |
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm pitää neuvontaa pk-yritysten toimintaedellytysten kannalta välttämättömänä, oli kyseessä sitten osuustoiminta tai jokin muu yritysmuoto.
”Neuvontaa tarvitaan sekä yrityksen perustamisvaiheessa että yritystoiminnan käynnistyttyä ja toisaalta myös yrityksen ollessa vaikeuksissa. Neuvontapalveluja kysytään lisäksi mm. työnantajavelvoitteisiin ja liiketoimintaan liittyen”, toteaa Holm.
Hänen mukaansa avun tarve on erityisen suuri silloin, jos yritystoiminta uhkaa supistua tai joudutaan tekemään henkilövähennyksiä.
Neuvontaa hakevat yritykset voidaan jakaa neljään päätyyppiin: aloittavat yritykset, kasvuhakuiset yritykset, vaikeuksissa olevat yritykset ja yritykset, jotka aikovat palkata ensimmäisen työntekijänsä.
”Osuustoiminnallisten yritysten kohdalla kysymykset liittyvät usein osuuskunnan perustamisehtoihin ja hallinnollisiin asioihin. Muutoin ongelmat ovat hyvin samantapaisia kuin osakeyhtiöilläkin.”
Holm epäilee, että yritysneuvonnan rahoitusta ei pystyttäisi täysin kompensoimaan kotimaisista varoista, jos EU-rahoitus merkittävästi supistuu. Hän kuitenkin toivoo, että suomalaisen rahan osuus pidettäisiin nykyisellä tasollaan, joka on varoista noin puolet.
|