Katainen lupasi korjausta osuuskuntien verokohteluun

SINIVALKOISEN OMISTAJUUDEN PUOLESTA. Vasemmalta Pellervon toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen ja puheenjohtaja Marcus H. Borgström, Pellervon Päivän tämänkertainen pääpuhuja, kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ja Pellervon valtuuskunnan varapuheenjohtaja Erkki Vähämaa. Kuva Tapani Lepistö

– Osuuskuntien verokohtelun tulee olla samalla viivalla muiden yritysmuotojen kanssa, esitti Pellervon Päivän pääpuhujiin kuulunut Jyrki Katainen. Hän suitsutti osuustoimintaa kotimaisen omistajuuden mallina, josta muut ovat saaneet ottaa oppia. Kokoomuksen puheenjohtaja listasi myös nipun konkreettisia toimia, joilla suomalaista yrittäjyyttä, omistajuutta ja työntekoa vahvistetaan.

Talouskasvumme tarvitsee Kataisen mukaan menestyviä suomalaisia yrityksiä. Kasvun vetureina ovat olleet yrittäjävetoiset pk-yritykset, jotka työllistävät paljon ja ovat tuottavia. Hänen arvionsa mukaan ne ovat onnistuneet kääntämään menestykseksi suomalaisen kulttuurin ja vahvuuksien tuntemisen. Niillä on kasvot, ja ne ovat sitoutuneet yhteisöönsä ja työntekijöihinsä.

– Osuustoiminnalla on näitä kotimaista omistajuutta kuvaavia ominaisuuksia vielä enemmän. Osuuskunnat ovat jäsentensä yhteenliittymiä ja palvelujentarjoajia tuotto-odotusten rinnalla. Pahanilmanlinnut ovat ennustaneet osuustoiminnalle kuolemaa, mutta turhaan. Päinvastoin, esimerkiksi päivittäistavarakaupassa muut ovat saaneet ottaa oppia.

Suomalaisesta omistajuudesta puhunut Katainen tarkensi, että ulkomainen omistajuus Suomessa ei ole ongelma. – Päinvastoin. Sen sijaan kotimaisuuden omistajuuden vähäisyys on.

Omistamisella 
on väliä

– Omistajuuden roolin ymmärtäminen on ollut meillä heikkoa. Ennen kansainvälistymistä omistajuutta kuitenkin pidettiin itsestäänselvyytenä. Omistajia olivat valtion lisäksi patruunat, yrittäjät ja osuustoiminta.
Tilanne koettiin selkeäksi, sillä omistajuudella oli kasvot, juuret ja vastuu yhteiskunnasta. – Silti omistaminen koettiin hyvinvointiyhteiskunnan vastakohdaksi, ja näitä kaikuja voi kuulla vieläkin.

Uusi aika on tuonut uudenlaisen maailman. Katainen näkee aidon markkinatalouden, pääomien liikkuvuuden, ulkomaisen omistajuuden ja valtion roolin heikkenemisen myönteisessä valossa. Kysymyksiä kuitenkin herää, kun puhutaan kotimaisten yritysten nopeasta kansainvälistymisestä niin markkinoilla kuin omistuspohjansa puolesta.

– Omistajuuden värillä on väliä. Veri on vettä sakeampaa. Uskon näin vaikka tiedän, että jokainen omistaja kansallisuudesta riippumatta toimii talouden yleisten lainalaisuuksien mukaan.

Luovuutta ja 
yhteiskuntavastuuta

Avainasia Suomen tulevaisuudelle on Kataisen mielestä luovuus, joka antaa eväät tuottavuuden kasvulle, uusille tuote- ja palveluinnovaatioille, kansainvälisille markkinoille ja tehokkaille hyvinvointipalveluille. Luovuuden lenkkeinä hän näkee perusopetuksen ja tutkimuksen, tuotekehityksen, kannustavan verotuksen ja suomalaisen omistajuuden, joka tuntee lähiympäristönsä. Luovuutta tarvitaan myös hyvinvointipalveluihin, joiden tuottaminen pitäisi avata yrityksille ja kolmannelle sektorille.

Mies kommentoi puheessaan myös irtisanomisten synnyttämää kohua yritysten yhteiskuntavastuusta. Hän ei vastusta keskustelua mutta muistuttaa, että konkreettisia vaihtoehtoja esim. UPM:n toimille ei ole voitu esittää. – Kolmikannassa vastuu kuuluu myös työmarkkinapolitiikalle ja poliittiselle päätöksenteolle, ei vain yrityksille.

– Jos keskustelusta hakee jotain positiivista, niin se on suomalaisen omistajuuden arvonnousu. Uskon, että vaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa perheyritysten ja osuustoimintayritysten tarpeilla on suurempi joukko ymmärtäjiä. Tällä en vielä tarkoita ennakoida tulevaa hallituspohjaa.

Yritysten yhteiskuntavastuuseen kuuluu kannattavuus, joka takaa työllistäminen ja verotulojen maksamisen. Tätä taloudellista vastuuta täydentää ympäristövastuu. Lainsäädännöllä huolehditaan, ettei mikään yritys saa ympäristöä laiminlyömällä epäreilua kilpailuetua. Lisäksi tarvitaan sosiaalista vastuuta, johon kuuluvat kuluttajansuoja, tuoteturvallisuus ja henkilöstön hyvinvointi.

Osuuspääoman 
korko verottomaksi

Mitä sitten pitäisi tehdä yrittäjyyden vahvistamiseksi? Kataisella on selkeä lista tarvittavista toimista. Ensinnäkin hän korjaisi yritysverotuksen ongelmat:

– Tähän sisältyy kaikkien pienten osinkojen ja osuuspääoman korkojen säätäminen verovapaiksi sekä osinkokatosta luopuminen. Myös sijoitusomaisuusosinkojen ketjuverotus olisi poistettava.

Myös yhteisöveroprosenttia pitäisi tarkastella kansainvälisessä kilpailussa. Lisäksi Katainen torjuisi uudet veronkiristykset, kannustaisi investointeihin ja torjuisi poistojärjestelmän muutokset. Hän kannattaa myös perintöverotuksen poistamista asteittain. Ensisijaista olisi veron poisto yritysten sukupolvenvaihdoksissa. Työn verotuksen keventämistä jatkettaisiin ja työllistämisen sivukuluja pienennettäisiin mm. ulottamalla matalapalkkatukijärjestelmä kaikkiin matalapalkkaisiin töihin.

– Rahoitusmarkkinoiden toimivuutta on edistettävä, ja kotitalouksia kannustettava varallisuuden kerryttämiseen muutenkin kuin pankkitileille.
Omistajuutta voi Jyrki Kataisen mukaan vahvistaa myös ruohonjuuritasolla. – Kotitalouksilla on 50 miljardin säästöt, mutta nyt suurin osa niistä makaa väärissä paikoissa. Piensijoittajien osinkotulojen kaksinkertainen verotus on väärä suunta.

Listaan kuuluu myös julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kanavointi entistä voimakkaammin palvelutuotannon edistämiseen. Lisäksi kotitalousvähennyksen omavastuuosuutta olisi pienennettävä ja vähennyksen enimmäismäärää nostettava.

| Sivun alkuun |