RISKIT KASVAVAT 
- hallituksille lisää töitä

Pitkälle kehittynyt, kansainvälistynyt, verkottunut ja nopeasti muuttuva yhteiskunta on yhä haavoittuvampi. Suuryrityksetkään eivät hallitse kaikkia riskejään. Ne yleensä tuntevat hyvin sisäiset riskinsä, mutta ulkoiset tapahtumat usein yllättävät johdon housut kintuissa.

Arla Foods joutui laskemaan maidon tuottajahintaa puoli senttiä kilolta joutuessaan ostoboikotteihin arabimaissa tanskalaislehdissä julkaistujen Muhammedin pilakuvien takia. Sekään ei riitä kattamaan noin 55 miljoonan euron tappioita (MT 10.3). Hyvä, ettei Valio ryvettynyt samassa sopassa.

Metsä-Botniassa on jouduttu viime kuukausina ihmettelemään, miten Uruguayn tehtaan rakentamisesta parhaiten selvittäisiin. Osattomaksi jääneen naapurimaan Argentiinan puolelle kun syntyi kovaotteinen ja sinnikäs protestiliike, joka heiluttelee myös molempien maiden poliitikkoja. 

Vahingot luonnonkatastrofeista ovat muutamassa vuodessa pompanneet viime vuoden 78 miljardiin dollariin. Vuosina 1970-1985 ne olivat vain muutamia miljardeja vuodessa. Ilmaston lämpenemisen seuraukset tulevat jatkossakin aiheuttamaan ongelmia. Ennätystulvat ja -myrskyt vaivaavat Eurooppaa. Merivesi tulvii herkästi niin Helsingin Kauppatorille kuin moneen muuhunkin paikkaan.

Kansainvälisiin riskeihin kuuluvat mm. energian hinnan huima nousu, dollarin raju heikkeneminen, alihankkijoiden vaikeudet, internetin lamautuminen, terrorismi, maanjäristykset, tsunamit… Suomen kohdalla riski on myös Venäjän kehitys. Pitkällä aikavälillä jopa avaruusmyrskyt saattavat sekoittaa mm. energian jakelua, viestintää, navigointia... tai meteoriitti ilmastoa. 

Riskienhallinta- ja vakuutusmeklariyhtiö Marsh Oy:n toimitusjohtaja O. P. Puikkonen kertoo, että kriittisimpiä yrityksille ovat riskit, joiden varalta ei voi ostaa vakuutuksia. Niiden varalta on syytä rakentaa tehokkaat seurantajärjestelmät ja tehdä jo ennalta valmiiksi yleisluontoiset toimintasuunnitelmat. 

Nykymaailmassa riskit toteutuvat entistä helpommin myös yhtä aikaa. Hirmumyrsky Katrina aiheutti paljon suuremman öljyn hintapiikin kuin mitä myrskyvahingot öljyn ja kaasun tuotantoon yksinään edellyttivät. Olihan öljymarkkinoilla jo valmiiksi kireä tilanne.

Riskien kasvu tarkoittaa lisää työtä ja vastuuta yritysten hallituksille ja johdolle. Ajan merkit ovat tässä selvät. Keskustelu asiasta hallituksissa voi olla sekä antoisaa että tulevaisuuden kannalta hyvinkin merkittävää. 

Laaja-alainen riskikartoitus on asia, jota yritysjohdon ei tarvitse katua. Kun avainhenkilöillä on tiedossaan kuinka kriisitilanteessa tulee toimia, niin se yleensä auttaa - olipa kriisin nimi sitten joskus mikä tahansa.

Lintuinfluenssaan suomalainen osuustoiminta näyttää varautuneen hyvin ainakin sen lievemmässä muodossaan. Tilanne tietysti menisi kaikilla heti uusiksi, jos vakava ihmisestä ihmiseen tarttuva pandemia-aalto syntyisi.

Euroviisuvoittajiltakin 
löytyi osuuskunta

Uusosuustoimintaa ei enää noteerata aivan yhtä näyttävästi mediassa kuin 1990-luvulla. Hyvä selitys sille on, ettei ilmiö enää ole uusi. Osuustoiminta-lehdessäkin on alettu nykyisin puhua pienosuustoiminnasta. 

Paikalliset ja maakunnalliset lehdet kuitenkin julkaisevat edelleen aktiivisesti uutta pienosuustoimintaa käsitteleviä juttuja. Pääkaupungin valtamediakin saattaa välillä yllättäen julkaista jotakin.

Sosiaalisena ilmiönä pääsimme kerrankin jopa Ilta-Sanomiin 14.3., kun paljastui, että euroviisuvoittaja Lordin taustaltakin löytyy markkinointiosuuskunta BSE. Lehteen pääsy perustui kuitenkin siihen, että osuuskunnan puheenjohtaja sattui olemaan linnassa. Hänet on tuomittu osallisuudesta Helsingin Kampissa heinäkuussa 2002 tehtyyn autopommi-iskuun elinkautiseen, vaikka oikeudessa katui hairahtumistaan. 

"Osuuskunnan pomo etsi murhaajan", lehti räväytti väliotsikossaan. 
Tosin Ilta-Sanomatkin epäilee, että osuuskunnan puheenjohtaja tuskin pystyy tehtäväänsä kiven sisältä hoitamaan.

Kauhurock-bändin takaa löytyy siis todellisuudessakin karuja asioita. Showmeininkiin kuuluu, että bändin jäsenten henkilöllisyys salataan ja että Lordin ääntä saa käyttää haastatteluissa ainoastaan sen keulakuva, jota ei saa kuvata ilman raskasta maskia. Mediassa Mr. Lordi antaa karhealla äänellä melko hempeitä lausuntoja pelokkaita lapsia - ja vielä pelokkaampia lasten vanhempia - rauhoitellakseen. Vannoen olevansa vain aito maalaispoika.

Onneksi osuustoimintaa ei tämän enempää ole sekoitettu asiaan. Ilta-Sanomien lööppikin puhui yhtiöstä; yleisessä kielenkäytössä se yleensä mielletään osakeyhtiöksi. Osuustoiminnassa sana yhtiö tarkoittaa nimenomaan osakeyhtiötä. 

Pahalla imagolla näyttää saavan paljon enemmän näkyvyyttä kuin hyvällä ainakin iltapäivä- ja sensaatiolehdissä. Mutta niinhän se on aina ollut, että hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas…

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |