Yritysverkostojen perusajatus lähtee siitä, että keskinäisellä yhteistyöllä saavutetaan hyötyä yksin puurtamiseen verrattuna. Yksi plus yksi olisi enemmän kuin kaksi. Näin tulisi olla, koska verkostoitumisen arvo on siinä, että se todella kasvattaa siihen osallistuvien yksiköiden hyötyä eikä vähennä sitä. 
Mittarina ei tarvitse olla pelkästään suoraan syntyvä taloudellinen lisäarvo, vaan hyötyä voi kertyä esimerkiksi keskinäisestä kokemusten vaihdosta, virheistä oppimisesta tai vaikkapa yhdessä toimimisen tuottamasta yhteenkuuluvuuden tunteesta.

Pienten osuuskuntien 
käyttämätön työkalu

Pienten yritysten riski on, että toiminta jää polkemaan paikalleen. Päämäärättömyys tai tavoitteellisuuden puute voivat vaivata myös osuuskuntia. Vaikka osuuskuntien kohdalla tämä ei tarkoittaisikaan voiton maksimoinnin tavoitetta, niin toiminnallisten tavoitteiden ja toiminnan kehittämisen laiminlyönti on pitkällä tähtäimellä turmiollista. 
Keinovalikoimaan pitää sisällyttää myös mahdollisuus yritysten väliseen yhteistyöhön. Olkoot verkostoitumisen hyödyt sitten laadullisia, määrällisiä, strategisia tai joitakin muita, niin kannattaa muistaa, että yritysten - keskenään kilpailevienkin - välisestä yhteistyöstä voidaan löytää avain oman toiminnan pulmakohtiin. Pienet osuuskunnat voivat löytää yhteistyöstä kasvuruiskeen tai tavan säilyttää toimintansa taso edes entisellään.

Aktivoitumista 
eri alueilla

Pellervon ja sen kolmen kansallisen kumppanin pyörittämällä Netco - verkottuvat pienosuuskunnat -hankkeella luodaan osuuskuntien toimintojen kehittämiselle suosiollisia olosuhteita, jotka mahdollistavat niiden aktiviteettien lisääntymisen, liiketoimintojen kehittymisen ja jäsenten kokoaikaisemman työllistymisen. Eli ne torjuvat sitä kierrettä, joka johtaa toiminnan näivettymiseen. 
Hankkeessa testataan erityisesti hyötyjä, joita osuuskunnat voivat saavuttaa verkottumalla keskenään. Liikkeelle on kuitenkin lähdetty yritysten omista tarpeista eikä tavoitteesta pakottaa niitä sellaiseen yhteistyöhön, josta hyötyä ei synny. 
Hankkeen kehitystyö on ollut tapaus-, alue- ja toimialakohtaisesti räätälöityä. Se on lähtenyt liikkeelle alueellisten ja yrityskohtaisten tarpeiden kartoituksella. Hankkeen avulla on esimerkiksi rakennettu yrittäjien sijaispalvelumallia Poriin, selvitetty Lapin pienosuuskuntien tarvetta työtilaisuuksiin ja työntekijöihin, kierretty kertomassa hankkeen tarjoamista palveluista yrityksissä, oppilaitoksissa ja hankkeen kannalta keskeisten alueellisten viranomaisten luona. 
Lähiaikoina on myös tulossa seminaareja, joissa hankkeen tarjoamista palveluista ja mahdollisuuksista saa lisää tietoja. Toukokuuksi on Lappeenrantaan suunniteltu aiheeseen liittyvää seminaaria ja kesäkuussa on Rovaniemellä tarkoitus järjestää Lapin pienosuuskuntapäivät.

Kansainvälisen 
hankkeen haasteet

Hankkeeseen tuovat oman mausteensa sen kansainväliset kumppanit Italiasta ja Puolasta. Puolassa toukokuussa järjestettävässä seminaarissa tullaan käsittelemään osuuskuntamuodon soveltuvuutta puhtaan yrittäjyyden lisäksi sosiaalisesti vaikeassa tilanteessa olevien ryhmien auttamiseen, aktivoimiseen ja tätä kautta myös työmarkkinakelpoisuuden parantamiseen.
Puolalaisten tavoitteet muistuttavat jossain määrin osuuskuntamuodon uuden tulemisen alkuvaihetta 1990-luvun Suomessa, jolloin sillä pyrittiin erityisesti löytämään uusia työllistymisen keinoja lamaan ajautuneessa maassa. Italialaiset ovat askelta pidemmällä ja pyrkivät erityisesti avaamaan pienosuuskunnille uusia rahoituskanavia osuuspankkien puolelta.

Juhani Lehto
juhani.lehto@pellervo.fi