Suomi-salkku tuottaa hyvin
Koko työeläkejärjestelmän peräti 90 miljardin sijoituskannasta vuonna 2004 jo kaksi kolmasosaa sijoitettiin ulkomaisiin kohteisiin. Tällä tavoin suomalaisilta kerätyistä eläkevaroista valtaosa sijoitettiin vauhdittamaan talouskasvua ulkomailla. Toistuvasti rahan valumista ulkomaille arvostellut Pasi Holm esitteli PTT:n pk-yrittäjille suunnatun haastattelututkimuksen tuloksia, joiden perusteella suomalaiset yrittäjät kaipaavat sinivalkoista omistajuutta myös työeläkevaroissa. Tutkimuksen mukaan 80 % haastatelluista haluaisi sijoittaa työeläkevaroja nykyistä enemmän kotimaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. Peräti 15 % haastatelluista harkitsisi vakavasti työeläkeyhtiön vaihtamista, jos joku toinen yhtiö alkaisi painottaa nykyistä enemmän kotimaisia sijoituskohteita. Lisäksi peräti 41 % pohtisi vaihtamista. Toisaalta vain 6 % ilmoitti, ettei vaihtaisi, ja 27 %, että tuskin vaihtaisi. Työeläkevarojen sijoituksessa suomalaisista yli puolet painottaisi eniten kotimaisia pk-yrityksiä. 17 % taas sijoittaisi varat kotimaisiin pörssiyhtiöihin. Kaiken kaikkiaan 77 % kyselyyn osallistujista painottaisi työeläkevarojen sijoittamisessa kotimaista omistajuutta mukaan lukien suomalaisen infrastruktuurin. Vain 4 % haluaisi suosia ulkomaisia pörssiosakkeita ja saman verran ulkomaisia joukkovelkakirjoja. Kaikkiaan PTT haastatteli 1 252 pk-yrittäjää. Hallituksen työllisyys- tavoite toteutunee - Hallitus alensi veroja vuonna 2003 hieman etunojassa, mikä on parantanut valtiontaloutta. Työllisten määrä kasvaa kuluvana vuonna vuosikeskiarvona 48.000 henkeä eli kaksi prosenttia, arvioi Holm. Työttömyyden alenemista jarruttaa työvoiman kasvu. Holmin mukaan työpaikat ovat täyttyneet melko pitkälti mm. kodinhoidosta työhön siirtyneillä ihmisillä. Työttömien siirtyminen työhön on jonkin verran hidastunut, minkä vuoksi työttömyysaste on alentunut melko hitaasti verrattuna työllisyyskehitykseen. Holm muistutti myös ympäri maata levittäytyneen tuotannon kasvun näkyvän työllisyyden paranemisena. On kuitenkin muistettava, että väestökehitys on nyt siinä vaiheessa, että 20-59-vuotiaiden määrä vähenee, jolloin osa työttömistäkin poistuu työmarkkinoilta ikääntymisen vuoksi. Työllisten määrä on lisääntynyt ja lisääntymässä vielä useimmissa maakunnissa. PTT:n toimitusjohtaja esitteli havaintojaan myös talouskasvusta laajemmin: - Bruttokansantuote on kasvanut tasaisesti noin kahden ja puolen prosentin vauhdilla jo usean vuoden ajan eli samaa vauhtia kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Viime vuoden lopulla tuotannon kasvu nopeutui esimerkiksi viennin ansiosta ja kasvu jää hieman aiempaa korkeammaksi lyhyellä aikajänteellä. Holm sanoi ihmisten seuraavan työpaikkoja, mistä johtuen väestön keskittyminen jatkuu. Muuttoliikkeen väestöä siirtävä vaikutus on pysynyt muutaman vuoden ennallaan noin puolessa huippuvuosien luvuista. Tilanteen odotetaan pysyvän tältä osin entisenä pari seuraavaa vuotta eli muuttotappioseutujen yhteenlaskettu väestömenetys pysyy noin 9.000 henkilön vuositasolla. - Yksittäisten kuntien asema houkuttelevana asuinseutuna muuttuu jonkin verran vuosien mittaan, mutta maakuntatasolla muuttoliike keskittää väestöä eteläisen Suomen kasvukeskuksiin, Holm totesi. |
||||
| Sivun alkuun | |