VASTASYKLISYYS
selittää osuuskuntien syntyä

"Vastasyklisyys" on harvinainen käsite, jolla on kuitenkin kummasti selitysvoimaa osuuskuntien syntyvyydelle. Osuuskuntia perustetaan eniten alueille, joissa on korkea työttömyys ja joissa väki vähenee. Muita yrityksiä perustetaan "myötäsyklisesti" alueille, joissa kysyntä kasvaa.

Osuuskuntien perustamista aluetaloudellisten tekijöiden valossa on selvittänyt tutkija Panu Kalmi Helsingin kauppakorkeakoulusta. - Ennenkin on huomattu, että osuuskuntia perustetaan korkean työttömyyden ja heikon kysynnän oloissa. Tulokset ovat kuitenkin olleet epäselviä. Oma analyysini antoi voimakasta tukea vastasyklisyydelle.

Hänen mukaansa kaikille yritysmuodoille yhteistä on kuitenkin se, että korkea työttömyys vauhdittaa niiden syntyä. Kaikkia yrityksiä myös perustetaan enemmän alueilla, joilla on ennestään paljon yrityksiä.

Toinen tutkimuskysymys oli, vaikuttaako ot-neuvonta osuuskuntien syntyvyyteen. Vastaus on odotetusti kyllä:

- Neuvonnalla on myönteinen mutta määrällisesti pieni vaikutus osuuskuntien 
perustamiseen. Neuvonnan olemassaolo johtaa keskimäärin yhden osuuskunnan syntymiseen sataatuhatta asukasta kohti vuodessa.

Eri asia on, vaikuttaako neuvonta perustettavien yritysten laatuun, eli tuottaako se parempia yrityksiä kuin muuten syntyisi. Tätä puolta ei tutkittu. Yleisökeskustelussa Pekka Pättiniemi mainitsi esimerkkinä Lapin, jossa neuvonta on myötävaikuttanut yli kymmenen lupaavan osuuskunnan syntymiseen vuosittain.

Tohtori Kalmi käytti tilastollisen tutkimuksensa aineistona mm. Pellervon rekisteriä Wuokkoa, Tilastokeskuksen tietokantoja ja haastatteluita. Hän vertaili osuuskuntien ja kaikkien yritysten perustamista eri maakunnissa 1995-2003.

Osuustoiminta kulkee vastavirtaan

Osuuskuntia perustetaan selvästi eniten alueille, joilla työttömyys on korkeinta ja joilla väki vähenee, todisti tutkija Panu Kalmi Helsingin kauppakorkeakoulusta. 
Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa perustettiin vuodessa eniten eli 4-7 osuuskuntaa sataatuhatta asukasta kohti. Vähiten eli alle 2,5 kappaletta perustettiin Ahvenanmaalla, Etelä-Karjalassa, Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.

Vastaavasti kaikkia yrityksiä perustettiin eniten Etelä-Suomessa ja Pirkanmaalla, vähiten Kainuussa, Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kalmi vertasi myös osuuskuntien perustamisprosenttia suhteessa kaikkiin perustettuihin yrityksiin. Eniten eli 1-2,5 % niitä perustettiin Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Vähiten eli alle prosentin niitä perustettiin Etelä-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa.

Kaikkiaan on 1990-luvun alusta syntynyt liki 2000 osuuskuntaa, mukaan lukien vesiosuuskunnat. Piikki pistää silmään kansainvälisessäkin vertailussa, mutta silti osuuskuntia on alle prosentti kaikista syntyvistä yrityksistä.

| Sivun alkuun |