Eliisa Troberg satsaisi henkiseen pääomaan
"Osaajista kannattaa pitää kiinni"

Vanhempi tutkija KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopistosta pohti Pellervon Päivän alustuksessaan osuustoiminnan mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin. Trobergin mukaan esimerkiksi vanhusväestön palveluja sekä kuntauudistusten tuottamia tarpeita voitaisiin ratkaista osuustoiminnallisilla malleilla, joihin on sisäänrakennettu yhteistoiminta ja verkostoituminen.

– Pienyrittäjyyden alueella osuuskunta-yritysmuodon joustavuutta ja innovatiivisuutta edistävät tekijät on alettu ymmärtää ja osuuskuntaa harkitaankin nyt yhä enemmän modernien osaamisorganisaatioiden yhtenä toimintamuotona. Myös tulevien vuosien haasteet edellyttävät joustavia ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja, arvioi Troberg.

Arvostettu organisaatiotutkija Arie de Geus London Business Schoolista onkin esittänyt, että tulevaisuudessa tulee tapahtumaan tietoinen siirtymä pois vallalla olevasta sijoittajavetoisesta osakeyhtiörakenteesta. Yritykset tulevat yhä enemmän järjestäytymään osuuskunniksi, keskinäisiksi yhtiöiksi ja partnershipeiksi.

– Teollisuusyhteiskunnan aikaan tarvittiin suuria pääomia koneiden, laitteiden ja tehtaiden investointeihin. Nyt tarvitaan "investointeja" ihmisiin, jotta parhaimmat osaajat pysyisivät motivoituneina ja sitoutuneina. Sosiaalista ja henkistä pääomaa kartutetaan ja johdetaan aivan eri tavoin kuin rahapääomaa. De Geusin mukaan nykyinen vallalla oleva rakenne on ristiriitainen organisaation johtamisen kanssa. Johdon suurin sisäinen huolenaihe ovat ihmiset. Miten saada parhaimmat osaajat ja miten pitää heidät organisaatiossa?

Osuustoiminnalle saatava professuuri

Tällä hetkellä johtajat yrittävät ensisijaisesti täyttää ulkopuolisten osakkeenomistajien tuotto-odotukset. Henkilöstön hyvinvointi ja sijoittajien tyytyväisyys voivat kuitenkin usein olla ristiriidassa keskenään.
Troberg puuttui myös osuustoiminnan tutkimukseen tieteenalana.

Osuustoiminnalle on olemassa sekä taloudellinen että laajempi yhteiskunnallinen kysyntä. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa osuustoiminnan yliopisto-opintoja voi suorittaa lähes 10 suomalaisessa yliopistossa. Osuustoiminnasta väitöskirjaansa tekevien määrä on moninkertaistunut verrattuna 1990-lukuun.

– Osuustoiminnan professuuria on suunniteltu pitkään, neuvotteluita on käyty ja selvityksiä on tehty. Neuvottelut eivät ole kuitenkaan johtaneet toivottuun tulokseen. Viimeistään nyt on aika tehdä myönteinen päätös osuustoiminnan professorin viran perustamisesta, Troberg linjasi.

Riku-Matti Akkanen

| Sivun alkuun |