Hallitusohjelma ja osuustoiminta

”Osuuspääoman korkojen verovapaata osuutta nostetaan”, lukee Vanhasen II hallituksen ohjelmassa. Tämä tarkoittaa, että uusi hallitus on valmis korjaamaan epäkohdan, joka syntyi yritys- ja pääomaverotuksen uudistuksessa edellisen hallituksen aikana!

On kiitoksen paikka poliitikoille. Osuuskuntien pääomahuollon edellytykset paranevat ja päästään toivottavasti nopealla aikataululla todellisiin ja riittäviin euromääräisiin korjauksiin. Samalla palataan normaaliin päiväjärjestykseen, jolloin osuuskunnat ymmärretään yrityksinä, jotka tarvitsevat samanlaiset kehittymisedellytykset kuin osakeyhtiötkin.

Osuuspääoman koron verotuksen muutos on tarpeen valmistella aidosti. Tämä tarkoittaa, että osuuspääoman koron verotusta uudistettaessa sitä ei pidä niputtaa osinkotuloille hallitusohjelmassa luvattuun verovapauteen. Valmistelussa tulee oikaista kummallisuus, joka liittyy siihen, että tulo, joka on luonnolliselle henkilölle ja yhteisölle verovapaata, on ammatinharjoittajalle veronalaista. Samoin valmistelussa tulee huomioida, että osuuskunta on yhteisyrittäjyyden muoto ja siksi jäsenten panostusta osuuskuntaan ei tule verotuksessa rinnastaa sijoitustoimintaan.
Osuuspääoman koron verotuksen muutos on syytä valmistella ja toteuttaa viipymättä. Sen valtiontaloudellinen merkitys on hyvin pieni ja siksi se on parasta hoitaa kuntoon heti vaalikauden alussa.

Hallitusohjelma on muutoinkin kuin vain osuuspääoman koron verotuksen osalta toiveita herättävä. Tavoitteena on tarjota yrittäjyydelle maailman paras toimintaympäristö.
Uuden hallituksen henki ja lähtökohdat korostavat, että kaikki työ on arvokasta, teki sitä yrittäjänä, osuuskuntayrittäjänä, maanviljelijänä, duunarina, toimihenkilönä tai virkasuhteisena moninaisissa eri tehtävissä valtiolla tai kunnissa.
Tämä asenne on nykyaikaa. Tarvitaan työtä ja työllisyyttä. Työ on yhteiskunnan perusta. Työtä kannattaa suosia sen kaikissa kunniallisissa muodoissa. Muuten ei työllisyysaste nouse, työttömyys vähene eikä hyvinvointi tule turvatuksi. Voi uskoa, että uudella hallituskokoonpanolla on lopulta riittävästi painetta, näkemystä ja rohkeutta johtaa Suomen asioita eteenpäin.
Porvarihallitusta on etukäteen epäilty epäsosiaaliseksi vaihtoehdoksi. Sosiaalinen vastuu on kuitenkin ohjelmassa mukana. Hallitus julistaa, että ketään ei jätetä yksin. Toivottavasti kehitys myös menee tähän suuntaan. Suurillekin yhteiskunnallisille uudistuksille löytyy kannatusta, kunhan pidetään huoli, että osa kansalaisista ei tipu kelkasta.

Osuustoiminnan näkökulmasta toiveita herättää myös monipuolinen suomalaisen elintarvikeketjun elinvoiman huomioiminen. Perheviljelmät ja kotimainen elintarviketuotanto lähtökohtana suunnitteilla on suomalaisen ruoan edistämisohjelma sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen nykyisestä 17 prosentista 12 prosenttiin. Liikenteen ja logistiikan kehittäminen kohentaa kilpailukykyä ja on myös tärkeää, että välttämättömän ilmastopolitiikan tehostamisen nimissä ei samalla pilata teollisuuden kilpailukykyä.
Osuustoiminnalle myönteistä on myös se, että ohjelma avaa markkinoita terveelle yrittäjyydelle ja uusille yhteistyön malleille. Yksityinen ja kolmas sektori nähdään kuntien palvelutuotantoa täydentävinä. Samalla haetaan välttämättömiä uusia palveluiden tuottamistapoja. Yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyskoulutusta edistetään. Ison plussan puolelle menee myös luovien alojen yrittäjyyden kehittäminen. Siinä osuustoiminnalla on erityisen suuria mahdollisuuksia, sillä osuuskunta pienyrittämisen muotona tukee lähtökohtaisesti luovuutta ja innovatiivisuutta.
Maaseudun yrittäjyyden edistäminen on huomioitu erikseen. Maatilayrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittäminen, maaseudun nuorten yrittäjyys- ja työelämävalmiuksien kehittäminen, mikroyrittäjyyden ja kylien kehittäminen sekä koulutus saavat huomiota myös jatkossa. Bioenergia saa suorastaan suuren huomion. Biovoimalat, hake- ja bioöljykattilat ovat tulevaisuuden energiantuotantotapoja. Bioenergianeuvonnan saatavuutta parannetaan. Löytyypä osuustoiminnalle sarkaa edelleen myös vesi- ja jätevesihuollossa.

Hallitusohjelmassa ei mainita eri yritysmalleja erikseen. Pellervo lukee ohjelmaa niin, että osuuskunta kuuluu yhtenä yritysmallina kaikkiin niihin hallitusohjelman asioihin, joissa on kyse yrittäjyydestä. Siksi on lupa olettaa, että myös osuustoimintayrittäjyyden kehitysedellytykset paranevat, sillä yhteisyrittäminen on vahvistamassa asemiaan yrittäjyyden kentällä.
Osuustoimintayrittäjyys sisältää paljon sellaista uutta potentiaalia, jota hallitusohjelman toteuttaminen tarvitsee ja jota suomalaisen yhteiskunnan kannattaa saada käyttöön. Erityisesti on syytä panostaa osuustoimintayrittäjyyttä koskevaan neuvontaan ja osuuskuntayrittäjien koulutukseen.

Veikko Hämäläinen
veikko.hamalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |