Paavo Lipponen EU:sta:
Laajentumisen julistaminen päättyneeksi
olisi suurin virhe
- Euroopan unionin laajentumisen julistaminen päättyneeksi olisi nyt suurin mahdollinen virhe, jonka EU voisi tehdä, sanoi suomalaisessa ja kansainvälisessä politiikassa merkittävän päivätyön tehnyt Paavo Lipponen. Hän kuitenkin kehottaa EU:ta laajentumaan vauhdilla, jonka EU-kansalaiset hyväksyvät.
 EU:n itäinen ulottuvuus vaatisi Paavo Lipposen mukaan oman tehtävänmäärittelynsä. Puolan asemaa Suomessa ei ole riittävästi vielä ymmärretty. Puola on keskeisesti mukana sekä EU:n itäisessä että pohjoisessa ulottuvuudessa. Ne molemmat ovat Suomelle tärkeitä. Tapani Lepistö |
Lipponen aloitti puheenvuoronsa katsomalla syvälle menneisyyteen, EU:n syntyhetkiin:
– Kuuden maan Roomassa viisikymmentä vuotta sitten perustama yhteisö edusti aluksi Kaarle Suuren valtakunnan Eurooppaa, jota voitaisiin nimittää pikku-Euroopaksi. Tähän asti suurimman, itäisen laajentumisen jälkeen ja unionin käydessä jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa, voidaan historiallista vertailukohtaa hakea itsestään antiikin Rooman valtakunnasta.
Pohjoisen ulottuvuuden, kuten entinen pääministeri Esko Aho asian ilmaisi, unioni sai vuonna 1995, kun Suomi ja Ruotsi liittyivät EU:n jäseniksi. Lipposen mukaan pohjoinen ja itäinen laajentuminen ovat vieneet unionin rajat Venäjän ja Kaukasuksen tuntumaan. Turkin jäsenyys toisi välittömäksi naapuriksi mm. Iranin. Lipponen sanoi energiahuollon perusrakenteiden tekevän Keski-Aasiasta EU:n tärkeän yhteistyöalueen.
– Suomen ja suomalaisen laajentumiskomissaarin Olli Rehnin matalan mutta tehokkaan profiilin toiminnan ansiosta keskeytymisuhan alaisina olleet neuvottelut Turkin kanssa jatkuvat parhaillaan Saksan johdolla. Samoin Kroatia lienee pian edennyt uudistuksissaan riittävän pitkälle jäsenyysneuvottelujen aloittamiseksi.
Pyrkijöiden tulee täyttää jäsenyyskriteerit
Laajentuminen on Lipposen mielestä edelleen keskeinen osa EU:n toimintastrategiaa, vaikka suuret laajentumisvisiot eivät juuri nyt ole suosiossa. EU:n sisäinen tila, kansalaisten tyytymättömyys ja poliitikkojen populismi hakevat purkautumistietään maahanmuuton ja laajentumisen vastustamisesta.
– Mutta laajentumisen julistaminen päättyneeksi olisi suurin mahdollinen virhe, jonka EU voisi tehdä. Toisaalta laajentumisen tahdin tulee olla EU:n kansalaisten hyväksyttävissä ja uusien pyrkijöiden tulee ehdottomasti täyttää kriteerit, Lipponen linjasi.
EU:n itäinen ulottuvuus vaatisi hänen mukaansa oman tehtävänmäärittelynsä. Pohjoinen ulottuvuus on pääasiassa yhteistyötä Venäjän kanssa, mutta Itä-Euroopassa maiden kirjo on paljon laajempi. Puolan asemaa Lipponen luonnehti Suomen kannalta keskeiseksi, onhan Puola Liettuan tavoin mukana sekä pohjoisessa että itäisessä ulottuvuudessa.
– Unionin alkavalla rahoituskaudella 2007–2013 käytettävissä on uusi instrumentti, naapuruuspolitiikka. Jos niin halutaan, se voi antaa mahdollisuuden EU-integraatioon niille maille, esimerkkeinä Ukraina ja Georgia, jotka tavoittelevat jäsenyyttä, mutta eivät ole siihen valmiita jäsenyyskriteereiden osalta tai tuottaisivat EU:lle ylivoimaisia vaikeuksia.
Jotta nämä maat eivät kokisi tulevansa torjutuiksi, tulee unionin Lipposen mielestä panostaa naapuruuspolitiikkaansa sekä rahoituksen että konkreettisen yhteistyön muodossa.
Maataloudesta laaja yksimielisyys läpi poliittisen kartan
Itälaajentumisen ongelmat ovat Lipposen mukaan olleet Suomen maataloudelle vähäisiä.
– Toisin kuin monet pelkäsivät, itälaajentuminen ei ole tuottanut Suomen maataloudelle ylipääsemättömiä ongelmia. Puola, jonka maatalouden kokoluokka pelotti, ei ole romuttanut yhteistä maatalouspolitiikkaa. Tehokkaalla kehittämistoiminnalla suomalainen elintarviketeollisuus voi jatkossakin hyötyä uusien markkinoiden avautumisesta.
Jos Turkki hyväksytään EU:n jäseneksi, se voi tulla mukaan aikaisintaan vuonna 2014 alkavalla rahoituskaudella. Silloinkin Turkille voidaan tarvittaessa räätälöidä oma maatalousratkaisunsa. Lipponen muistutti, että uudella hallituksella on haastava tehtävä EU-politiikassa.
– Tehtävää helpottaa linjamme jatkuvuus ja sen takana vaikuttava laaja poliittinen yhteisymmärrys. Kun uusi hallitus nyt joutuu neuvottelemaan Suomen maataloudelle elintärkeästä liittymissopimuksen 141 artiklasta, on sille toivotettava menestystä. Laaja kansallinen tuki, yhteinen tahto, on jälleen välttämätön onnistumisen edellytys.
Suomi pystyy Lipposen mukaan pohjoisesta käsin ymmärtämään muiden ongelmia. Hän kehui Suomea siitä, että maamme ei vaadi liikaa muilta omien ongelmiemme hoitamiseksi.
Ranskan presidentinvaalit ratkaisevat suunnan
– Selvää on joka tapauksessa, että EU:n tulee nyt keskittyä vahvistamaan itseään sisäisesti, jotta unioni kykenee ottamaan vastuun mahdollisesta uudesta merkittävästä laajentumisesta. Perustuslaillisen sopimuksen kohtalo ratkeaa myös Ranskan presidentinvaalien myötä.
Voittajasuosikki Nicholas Sarkozyn pragmaattinen lähestymistapa sallisi Lipposen mielestä EU:n kesäkuun huippukokouksessa päätöksen neuvottelulähtökohdista uutta hallitusten välistä konferenssia varten. Se alkaisi heinäkuussa Portugalin puheenjohtajuudessa ja sen tuloksena saataisiin tiivistetty sopimus, jota ei enää kutsuttaisi perustuslaiksi, mutta siihen tulisi Suomessakin jo ratifioidun perustuslaillisen sopimuksen keskeinen sisältö.
– Näin unionin päätöksentekokyky paranisi ja voitaisiin keskittyä yhteistyöhön.
Pohjoiseen uutta ja vireää otetta
Lipponen kertoi EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin sopineen viime marraskuussa Helsingissä pidetyssä huippukokouksessa Pohjoisen ulottuvuuden uudesta toimintatavasta, joka takaa tasavertaisen yhteistyön. Se toimii käytännössä kumppanuudessa, ympäristö- sekä sosiaali- ja terveyskumppanuudessa.
Hankkeet rahoitetaan erikseen, mutta määritellään ja koordinoidaan yhteisesti. Kolmanneksi kumppanuudeksi harkitaan logistiikkaa.
Erityisesti ympäristökumppanuus on osoittautunut sekä tulokselliseksi että toiminta-ajatukseltaan mielekkääksi. – Pietarin lounainen jäteveden puhdistamo saatiin aikaan kumppanuuden rahaston avulla. Rahaston avustuspanoksella saatiin aikaan monikymmenkertainen vipuvaikutus.
Pohjoisen ulottuvuuden politiikan kehittämisessä tulisikin Lipposen mukaan edetä ilman hengähdystaukoa. Hän kertoi odottavansa Suomen hallitukselta aktiivisuutta asian suhteen. Hän kehotti ”lämmittelemään” puheenjohtajamaa Saksaa mm. ympäristökumppanuuden rahaston lisärahoituksen turvaamiseksi.
– Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät dramaattisimmin juuri pohjoisessa, jossa luonto on herkkää. Alkuperäiskansojen elinmahdollisuudet on turvattava.
Hän kertoi keskustelleensa pääministerinä ollessaan näistä asioista Washingtonissa Yhdysvaltain varapresidentti Al Goren kanssa 1997. Ilmastonmuutoksesta kertovan Epämiellyttävä totuus -dokumentin hiljattain tehnyt Gore osoitti jo tuolloin erityistä kiinnostusta arktisia alueita kohtaan.
– Kun Suomi EU:n puheenjohtajana onnistuneesti viime syksynä avasi ilmastodialogin Yhdysvaltojen kanssa, olisi tästä hyvä jatkaa konkreettiseen yhteistyöhön.
Hän vaati myös, että sosiaali- ja terveyskumppanuus pitäisi lopultakin saada toimimaan. Suunnitellusta logistiikkakumppanuudesta hyötyisivät kaikki, sillä kuljetusinfrastruktuuri voitaisiin suunnitella rationaalisemmin ja ympäristön kannalta huomattavasti turvallisemmin.
– Niin Suomessa kuin Itämeren maiden kesken tästä voisi muodostua win-win -asetelma, sen sijaan että esimerkiksi naapurisatamat vain pyrkivät lyömään toinen toisensa ulos pelistä. Logistiikan ohella energiayhteistyö sekä tieteellinen- ja opiskelijavaihto ovat ajankohtaisia tehtäviä Pohjoisessa ulottuvuudessa.
| Sivun alkuun |