Vesiosuuskunnan
osuusmaksu/liittymismaksu pakollinen
Vesiosuuskunnan perustajiin kuuluva Maija Meikäläinen kertoo, että tulevat jäsenet ovat ajatelleet rahoittaa osuuskuntansa vesijohtoverkoston ja laitteet keräämällä osuuskuntaan liittyviltä liittymismaksuja ja ottamalla lisäksi pankkilainaa. Kun vesiosuuskunnassa ei ole tarvetta esimerkiksi osuuspääoman koron maksamiseen, he ovat ajatelleet perustaa osuuskunnan ilman jäsenten osuusmaksuvelvollisuutta. Asiasta epävarmat perustajat kysyvätkin: Voimmeko järjestää osuuskunnan rahoituksen suunnitellulla tavalla?
Osuuskuntalain 9 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan jäsenen on otettava yksi osuus ja maksettava siitä osuuskunnalle sen säännöissä määrätty osuusmaksu, jonka suuruutta laissa ei ole määritetty. Sen sijaan ei ole mahdollista, että jäsenet eivät ottaisi lainkaan osuuksia ja ettei osuuskunnalla näin ollen olisi lainkaan osuuspääomaa.
Edellä mainitun lainkohdan mukaan ”jäsenen on otettava yksi osuus”. Osuuskuntalain 9 luvun 1 momentin mukaan säännöissä voidaan kuitenkin edellyttää, että osuuskunnan jäsenellä on velvollisuus ottaa useita osuuksia.
Perustettavien osuuskuntien sääntöluonnoksissa esiintyy aina silloin tällöin ilmaisu: ”Kunkin jäsenen on otettava vähintään yksi osuus.” Tällainen sääntömääräys ei kuitenkaan ole hyväksyttävissä. Jos halutaan, että jäsenillä pitää olla useita osuuksia, säännöissä on tällöin määrättävä tästä velvollisuudesta. Samalla niistä on käytävä ilmi, mikä on osuuksien ottamisen peruste ja uusien osuuksien suorittamisaika ja -tapa.
Vapaaehtoiset osuudet
Säännöissä voidaan toki vaatia niinkin, että kukin jäsen on velvollinen ottamaan kiinteän määrän osuuksia (eli 2, 3, 4 jne. osuutta). Sääntöihin on puolestaan otettava määräykset vapaaehtoisista osuuksista, jos jäsenille halutaan antaa useampia kuin yksi osuus.
Vapaaehtoisten osuuksien antamista koskeva sääntömääräys kuuluu yksinkertaisimmillaan näin: ”Osuuskunta voi antaa myös vapaaehtoisia osuuksia. Osuuskunnan kokous päättää vapaaehtoisten osuuksien antamisesta.”
Säännöt voivat edellyttää myös, että osuuskunnan pitää antaa jäsenelleen tämän niin halutessa myös vapaaehtoisia osuuksia. Erityisesti jäsenten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi säännöissä on tällöin oltava määräykset myös annettavien osuuksien lukumäärästä tai enimmäismäärästä taikka perusteesta, jonka mukaan annettavien osuuksien määrä lasketaan. Lisäksi on määrättävä osuuksien jäsenille antamisessa noudatettava järjestys sekä annettavien osuusmaksujen suorittamisaika ja -tapa.
Ilmaisulla ”antaa osuuksia” ei tarkoiteta niiden antamista maksutta. Jäsenen on maksettava myös vapaaehtoisista osuuksista sama määrä kuin ”normaaleistakin” osuuksista.
Kari Lehto
kari.lehto@pellervo.fi
|