Hyvä aika oppia uutta

Taloudellinen taantuma on ikävä ilmiö mutta samalla hyvä aika oppia uutta, saada uusia ideoita ja rakentaa ihmisten kesken luottamusta, näkee Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Erkki Vähämaa.

LÄHEINEN ESIKUVA. Erkki Vähämaa (toinen vasemmalta, ministeri Haaviston vieressä) oli ylpeä suomalaisen osuustoiminnan isäksi kutsutusta Hannes Gebhardista, joka nuorena miehenä asui parikymmentä vuotta kaupunginjohtajan kotikaupungissa Kajaanissa. Kuva tapani lepistö

Me tarvitsemme nyt Vähämaan mukaan uskottavaa osaamista. - Sen lisäksi suomalaisten yritysten todellinen kilpailukyky on kyky tarjota työtä Suomessa. Näin pienen kansan on huolehdittava itse itsestään ja omavaraisuudestaan eli huoltovarmuudesta.

Ei pidä tehdä liian jyrkkiä johtopäätöksiä kaikesta mitä ympärillä nyt tapahtuu, Erkki Vähämaa jatkoi laman analysointia.
- Meidän on kuitenkin hyvä harrastaa asioiden uudelleen arviointia. On syytä miettiä, onko globalisaatio vain valtiollisesta sääntelystä vapautettujen markkinavoimien voittokulkua ja kavala temppu viedä ihmiseltä elinikäinen työsuhde ja sosiaalinen turvallisuus.
- Meidän on kuitenkin syytä muistaa, että kansallinen sivistys vailla kansainvälisyyttä ei ole todellisuutta. Myös keskinäinen riippuvuus on aina lisännyt turvallisuutta.

Pellervo vaalii osuustoimintahenkeä

Osuustoimintahenki ja sitä vaaliva Pellervo-Seura ovat yli vuosisatainen sosiaalinen innovaatio. Osuustoiminnan tarkoitus oli yhteisin voimin auttaa toinen toista ja helpottaa elämää. Mikään olennainen ei tässä osuustoimintahengen keskeisessä sisällössä ole muuttunut, totesi Erkki Vähämaa juhlapuheessaan.
Osuustoiminnan perustana on edelleen vahva oma arvopohja, omistajuuden ja asiakkuuden yhtyminen sekä pitkäjänteinen ja vastuullinen toiminta omistajien, asiakkaiden ja toimintaympäristön hyväksi. Osuuskunnissa kestävyyden periaatteet koskevat sekä ympäristöä, yhteistyökumppaneita että työelämän lakeja. Toiminnan arvoina ovat ihmisläheisyys, vastuullisuus, yhdessä menestyminen ja suomalainen tapa toimia. Myös luottamus ja välittäminen ovat perusehtoja.
- Nykyaikaisen osuustoimintaliikkeen on kuitenkin kyettävä sopeutumaan maailmaan, jossa ei enää ole yksinkertaisia kyllä- tai ei-vastauksia, vaan erilaiset arvot elävät yhtä aikaa.
Osuustoiminnan menestymiselle yhä ratkaisevampaa Erkki Vähämaan mukaan on jatkuva kyky luoda uutta ja toiminnan sisäinen uusiutuminen. Ratkaisevaa on myös osuuskuntien keskinäinen yhteistyö paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Vanhentuneet ajatukset jarruna

- Kansakunnan todellinen vauraus on sen ihmisissä. Me olemme aina olleet hyvin riippuvaisia koulutetuista suomalaisista. Olemme nähneet, että me osaamme ja voimme menestyä yhtä hyvin kuin maailman parhaat, Vähämaa muistutti.
Koulutuksesta on kuitenkin huolehdittava jatkuvasti. Hienoista organisaatioista tai uusimmasta tekniikasta ei ole paljon iloa, jos töitä tehdään vanhentunein ajatuksin, vain entiseen tapaan, hän jatkoi.
Tänä päivänä puhutaan paljon älykkäästä organisaatiosta. Niissä myös virheet ovat uusia mahdollisuuksia.
Vaikka organisaatiomme olisivatkin moderneja, yhteiskunnassamme yhä enemmällä saa yhä vähemmän, Vähämaa kritisoi.
- Ongelma on henkinen. Vaikka tiedämme, että yhteiskunta kaipaa uudistusta, meiltä puuttuu tarve ja kyky uudistua.
Perusongelma on se, että yhteiskuntaa on totuttu pitämään keskeisimpänä hyvinvoinnin tuottajana. Jokaisen tulisikin jatkossa kantaa enemmän vastuuta itsestään ja muista, totesi Vähämaa.

Konsultti ei tee karismaatikkoa

Erkki Vähämaa tarkasteli osuustoimintaa myös historiallisena jatkumona. Luovaa kansanomaista osuustoimintaa on harjoitettu Suomessa vuosisatojen ajat. Moni asia oli järjestetty talkoopohjalla. Esimerkiksi myllyjä ja sahoja pyöritettiin käytännössä osuuskuntina. Osuustoiminta-aatteella onkin ollut hyvä maaperä Suomessa, hän totesi.
Pellervo-Seura syntyi vuonna 1899 muutenkin suotuisissa merkeissä. Suomi oli jo kansa ja kansantalous ennen itsenäisyyttä.
Erkki Vähämaa totesi suomalaisen osuustoiminnan isähahmoksi nousseesta Hannes Gebhardista aikanaan sanotun, että hänellä oli paitsi suuri asiantuntemus osuustoiminnasta ja maataloudesta, myös elävä harrastus maaseutuväestön hyväksi toimimisessa, tulinen intomieli ja säikkymätön usko ja rohkeus, väsymätön toimintatarmo ja johtajakyky sekä taito esittää sanottavansa mukaansa tempaavasti.
- Hannes Gebhard oli esimerkki siitä, että karismaatikkoja ei synny kätilöopistolla - eikä konsulttien avustuksella. Oikotietä siihen ei ole. Kaikki lähtee siitä, että joku uskaltaa elää ja ajatella sivuilleen vilkuilematta ja lupia sanomisilleen kyselemättä, Vähämaa korosti.

Suomalainen tapa toimia

- Kajaanin kaupunginjohtajana en voi olla toteamatta, että Gebhardit saapuivat Kajaaniin vuonna 1870 ja jäivät kaupunkiin 19 vuodeksi. Hanneksen isästä Ferdinandista tuli keskeinen henkilö pienen kaupungin julkisessa elämässä.
110-vuotisjuhlaansa Pellervo-Seura viettää vanhoin sinivalkoisin tunnuksin, mutta Erkki Vähämaan sanoin uudistunein sinivalkoisin ajatuksin.
- Suomalaista tapaa toimia on osuustoiminnassa alati muistettava korostaa. Se on aitoa ja oikeaa tunnesitoutumista. Se antaa toiminnalle kasvot.

| Sivun alkuun |