(Uusi osuuskuntalaki astui voimaan 1.1.2002. Sitä vanhemmissa teksteissä on mukana vanhan lain mukaisia menettelyjä.)


Kysymys:
Verottajan päätöksen mukaan vesiosuuskuntamme sääntöjen mukainen palautuskelpoinen liittymismaksu on asiakassuhteeseen perustuva arvonlisäverollinen suoritus.
Verohallinnon ohjeen (OHJE Dnro 350/40/2004 19.2.2004) mukaan palautuskelpoiset liittymismaksut ovat verottomia. Osuuskuntamme sääntöjen 6 §:n mukaan liittymismaksut ovat palautuskelpoisia.
Asialla on huomattava merkitys yleisemminkin vesiosuuskunnille. Jos verottajan kanta nyt muuttuu, aiheuttaa se rahoitusvaikeuksia yleishyödyllistä toimintaa harjoittavien vesiosuuskuntien toiminnalle ja altistaa monet niistä taannehtiville veroseuraamuksille. Voiko verottaja toimia tällä tavalla?

Vastaus:
Kyllä verottaja voi ja se valitettavasti tekeekin niin. Toinen asia on, toimiiko se näin menetellessään lain mukaisesti.
Verottajan menettely tuntuu tosi kummalliselta. Esim. vesiosuuskuntien palautuskelpoisten liittymismaksujen arvonlisäverottomuudesta on voimassa kysyjän mainitsema verohallituksen ohje. Kaiken lisäksi palautuskelpoisten liittymismaksujen verottomuus on juuri viime vuoden lopulla todettu jopa lainsäätäjän taholta.

30.12.2008 annetulla lailla (1077/2008) muutettiin liittymismaksujen verotusta koskeva EVL:n 6 §:n alku ja 3-kohta kuulumaan seuraavasti:

Veronalaista tuloa eivät ole:
-
3) sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävän yhteisön verkkoon liittymisestä perimät maksut, jotka palautetaan suorittajalle;
Hallituksen esityksessä (HE 176/2008, sivulla 17) todetaan liittymismaksujen EVL- ja arvonlisäverokohtelusta mm. seuraavaa:
”Liittymismaksujen verokohtelu arvonlisäverotuksessa poikkeaa nykyisin elinkeinoverotuksesta.
Aiemmin sekä palautus- että siirtokelpoiset liittymismaksut katsottiin arvonlisäverotuksessa pääomasijoituksen luonteisiksi eriksi, joista ei peritty arvonlisäveroa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin ratkaisussaan KHO 2004:14, että kunnallisen sähkölaitoksen perimät siirtokelpoiset, mutta ei-palautuskelpoiset liittymismaksut olivat vastiketta verkonhaltijan suorittamista palveluista ja siten niistä oli suoritettava arvonlisäveroa.
Palautuskelpoiset liittymismaksut katsottiin edelleen pääomasijoituksen luonteisiksi, eikä niihin liittynyt arvonlisäveron suorittamisvelvollisuutta.”
Lainsäätäjän mukaan siis mm. vesiosuuskunnan palautuskelpoisiin liittymismaksuihin ei liity arvonlisäveron suorittamisvelvollisuutta.


Vain palautuskelpoiset verovapaata tuloa

Edellä siteeratusta EVL:n 6 §:n muutoksesta on hyvin tärkeää havaita myös se, että 2009 alusta lähtien vain palautuskelpoiset vesiosuuskunnan liittymismaksut ovat osuuskunnalle verovapaata tuloa.
Ennen muutosta voimassa olleen EVL 6 §:n mukaanhan verovapaata tuloa olivat sekä palautus- että siirtokelpoiset liittymismaksut. Nyt siirtokelpoiset, mutta palautuskelvottomat liittymismaksut ovat osuuskunnalle verotettavaa tuloa ja niiden osalta on suoritettava myös alv.


Yksinkertainen sääntömuutos?

Kysymys:
Haluaisimme muuttaa osuuskuntamme hallituksen minimikokoonpanoa yhdeksästä esim. seitsemään jäseneen. Miten se tulee huomioida varsinaisen osuuskunnan kokouksen esityslistassa? Onnistuuko sääntömuutos yhdessä kokouksessa normaalimenettelyllä ja kokouskutsun toimittaminen sääntöjemme mukaisesti kahdeksan päivää ennen kokousta?

Vastaus:
Sääntömuutosasioita valmisteltaessa on syytä aina tutkia oman osuuskunnan säännöistä, mitä siellä sääntömuutosmenettelystä sanotaan. Sääntöjen tulee olla varmasti siinä muodossa, minkälaisiksi ne on jossakin vaiheessa muutettu. Sattumalta hallussani olevissa kyseisen osuuskunnan säännöissä kyllä 24 §:ssä määrätään, että sääntömuutos vaatii kaksi kokousta.
Voimassa olevan osuuskuntalain mukaan kaikki sääntömuutokset voidaan tehdä yhdessä kokouksessa, mutta kun säännöissä on kahden kokouksen vaatimus, niin sitä on noudatettava.
Kokouskutsussa ja kokouksen esityslistassa tämä hallitusta koskevan pykälän muutos pitää huomioida. Niissä pitää lukea, että päätetään esim. sääntöjen 19 §:n muuttamisesta siten, että hallituksen jäsenten vähimmäismäärävaatimus lasketaan yhdeksästä seitsemään. Tavanomainen kahdeksan päivän kokouskutsuaika kyllä riittää.

Kari Lehto

| Sivun alkuun |