 |
Pienet osuuskunnat hakevat tukirahoitusta yllättävän vähän
Pienosuuskunnille on tukirahoitusta ja lainoja nykyisin tarjolla enemmän kuin ne niitä käyttävät. Tukien tiukat ehdot karsivat kiinnostuneiden määrää. Myös osuustoiminnan oman neuvontaverkoston purkautuminen tällä vuosikymmenellä vaikuttanee vähäisiin hakijamääriin.
|
Starttiraha on yleisin tuki
Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, joka myönnetään yrittäjäksi ryhtyvälle hänen toimeentulonsa turvaamiseksi yritystoiminnan käynnistysvaiheessa. Starttirahaa voidaan työttömien työnhakijoiden lisäksi myöntää mm. palkkatyöstä, opiskelusta ja kotityöstä täysipäiväiseksi yrittäjäksi siirtyville.
– Saajan pitää täyttää yrittäjän tunnusmerkit ja työskennellä yrityksessään täysipäiväisesti. Samaan aikaan starttirahan kanssa ei voi saada palkkatuloa tai muuta työhön perustuvaa tuloa muualta. Samassa yrityksessä voi periaatteessa olla useampikin yrittäjä, joille voidaan myöntää starttirahaa, kunhan jokaisella on yli 15 % äänivallasta ja hallituspaikka tai muuten johtava asema, toteaa Hyvinkään-Riihimäen Seudun Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Jukka Pötry.
Työ- ja elinkeinotoimistoilla on kuitenkin jälkimmäiseen vaihtoehtoon erilaisia kantoja. Kaikki eivät myönnä starttia monen yrittäjän yrityksiin, ja tuen määrä voi olla henkeä kohti pienempi.
– Yrityksellä pitää olla nähtävissä kannattavan liiketoiminnan edellytykset ja yrittäjältä vaaditaan riittävää osaamista, kokemusta tai yrittäjyysopintoja. Starttirahaa ei voida myöntää, jos se vääristäisi samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien yritysten välistä kilpailua. Käytännössä alan kilpailua ei saa olla liikaa paikkakunnalla ennestään, Pötry muistuttaa.
Yritystoimintaa ei tule aloittaa ennen kuin starttipäätös on saatu. Yrittäjä tai hänen yrityksensä voi olla jäsenenä osuuskunnassa, kunhan laskutus tulee yritykselle, ei palkkana osuuskunnasta.
Työllisyyspoliittista avustusta haettu vähän
TE-keskusten työvoimaosastoilta työllisyyspoliittista avustusta voidaan hakea osuuskunnan perustamiseen. Pienosuuskunnan on mahdollista saada avustusta työttömien osaamisen ja työsuoritusten markkinointiin, työtilaisuuksien hankkimiseen tai järjestämiseen sekä yhteisön yhdistys- ja kaupparekisteriin merkitsemiseen.
Työllisyyspoliittinen avustus korvasi 2007 alusta uusien hankkeiden osalta projektituen ja omatoimisuusavustuksen.
– Pirkanmaalla on viimeksi haettu osuuskuntien osalta nykyistä työllisyyspoliittista avustusta 2004, tuolloin omatoimisuusavustus-nimellä. Sitä haki silloin kolme osuuskuntaa, ja kaikille se myönnettiin, kertoo vt. toiminnanjohtaja, KTM Kirsi Niskala Tampereen Seudun Osuustoimintakeskuksesta.
Kyseessä on siis avustus, jota voi hakea työttömien henkilöiden toimesta perustettu osuuskunta, eli kolme neljästä perustajajäsenistä tulee olla työttömiä työnhakijoita.
– Käytännössä se tarkoittaa, että osuuskunnan perustajajäsenet haluavat turvata työttömyysoikeutensa. Tällöin perustajia on vähintään seitsemän ja heistä kuuden tulee olla työttömiä työnhakijoita perustamisvaiheessa, jotta osuuskunta on oikeutettu saamaan avustusta.
Suurta suosiota työllisyyspoliittinen avustus ei ole Pirkanmaan osuuskunnissa saavuttanut. Viiden viime vuoden aikana vain kaksi osuuskuntaa ovat harkinneet työllisyyspoliittisen avustuksen hakemista, mutta luopuneet ajatuksesta, koska toiminta käynnistyi hyvin ilman avustustakin.
Yhtenä syynä tilanteeseen Niskala pitää sitä, että Pirkanmaalla perustetuissa osuuskunnissa ei juurikaan täyty vaatimus siitä, että kolme neljästä osuuskunnan perustajasta olisi työttömiä.
Osuustoimintakeskuksen asiakkaista työttömien osuus oli 2008 n. 17 %. Vielä 2003 työttömien osuus oli 37 %.
Vain seitsemän hyödynsi tukia
Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan työllisyysperusteista investointiavustusta ei viime vuonna myönnetty yhdellekään osuuskunnalle. Yritystukilain mukaisia avustuksia TE-keskuksittain osuuskunnille myönnettiin 2008 lähes 600 000 euron edestä.
Tuet menivät seitsemälle osuuskunnalle eri puolille Suomea: Pohjanmaalle, Etelä-Savoon, Kaakkois-Suomeen ja Lappiin. Saajina oli kolme osuuskauppaa, työosuuskunta, sosiaalinen yritys, asiantuntija- sekä henkilöstöpalveluja tarjoava osuuskunta.
Finnveralta lainoja ja takauksia
Finnvera on Suomen valtion kokonaan omistama erityisrahoitusyhtiö, joka tarjoaa yrityksille lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Finnvera voi antaa takauksia lainojen vakuudeksi. Yrittäjän on varauduttava myös takaamaan laina henkilökohtaisesti. Henkilötakauksissa riski koskettaa takaajien henkilökohtaista omaisuutta.
– Finnvera automaattisesti edellyttää takausta/lainaa hakevaa yritystä antamaan henkilökohtaisen takauksen ja samoin pankki, jos yrityksellä ei ole antaa riittäviä vakuuksia. Osuuskunnassa lainahakemuksen tekee käytännössä hallitus ja usein hallituksen jäsenet ovat takaajina. Mikään ei silti estä, että kaikki osuuskunnan jäsenet ovat takaajina, sanoo Kirsi Niskala.
Finnvera myönsi rahoitusta 2008 yhteensä 2,7 milj. €. Osuuskuntia, kuten muitakin yhtiömuotoja, koskevat normaalit rahoituskriteerit. Finnvera voi rahoittaa yrityksiä lähes kaikilta toimialoilta paitsi ei perustajaurakointia eikä varsinaista maa- ja metsätaloutta. Rahoitettavalla yrityksellä täytyy myös olla edellytykset kannattavaan liiketoimintaan.
– Henkilökohtaisen talouden merkitys on siinä, että siitä riippuu, kuinka paljon ja kuinka välttämättä yrityksen täytyy tuottaa tuloa yrittäjälle. Jos taloudessa on muitakin tulolähteitä, voidaan ottaa isompia riskejä. Osuuskunnissa ulos maksettava tulos jakautuu useampaan osaan, korostaa Jukka Pötry.
Tampereen Seudun Osuustoimintakeskuksen tietoon on tullut muutamia osuuskuntia, jotka ovat hakeneet rahoitusta Finnverasta.
– Finnvera oli mukana yhteistyössä rahoituksessa Musiikkiosuuskunta Oktaavin jatkaessa Maija Salon musiikkileikkikoulun toimintaa (OT 4/07). Kyseessä on niin sanottu ebo-malli, jossa henkilökunta perusti osuuskunnan, joka osti Maija Salon yrityksen liiketoiminnan jatkaakseen sitä, Kirsi Niskala toteaa.
Osuuskunnat samalla viivalla
Jukka Pötryn mukaan Finnvera on vakuuttanut, että osuuskunnat ovat samalla viivalla muiden yritysmuotojen kanssa (ks. OT 1/06), mutta Finnveralla henkilön persoonalla - sopivuudella yrittäjäksi - on aina suuri painoarvo.
– Laina myönnetään yritykselle, ja hallituksen jäseniltä vaaditaan omavelkainen takaus. Merkintä jonkun hallituksen jäsenen luottotiedoissa riittää hylkäämiseen.
Saadakseen lainaa yrittäjän pitää myös osallistua yrityksen toimintaan täysipäiväisesti ja ansaittava sillä toimeentulonsa. Finnveran rahoitusratkaisuja edeltää aina yrityksestä tehtävä yritystutkimus, jossa arvioidaan yrityksen liikeideaa, kilpailukykyä ja menestymismahdollisuuksia.
Uusyrityskeskukset auttavat
Finnveran tuotteista pienosuuskunnille sopivat parhaiten takaukset ja lainoista Investointi- ja käyttöpääomalaina sekä Kehittämislaina. Pienlainatuotteet, Pienlaina ja Naisyrittäjälaina ovat mahdollisia, kun yrityksen henkilömäärä on alle viisi henkilöä. Rahoitusratkaisut räätälöidään aina hankkeen mukaan.
– Finnvera tekee yhteistyötä uusyrityskeskusten kanssa, pienlainatuotteita haettaessa yritystutkimus tehdään useimmiten paikallisissa uusyrityskeskuksissa, jotka antavat hakemuksesta lausunnon Finnveralle, eli kannattaa kääntyä uusyrityskeskuksen puoleen, kehottaa Pötry.
EU-rahaakin olisi tarjolla
Pienosuuskunnat voivat hakea lisäksi EU-rahaa toimintansa tueksi. Yrityksille tarkoitettuja avustusmuotoja ovat yrityksen kehittämisavustus ja yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustus. Niiden ehdoista löytyy tietoa esimerkiksi netistä, www.rakennerahastot.fi
Rahoitusta voivat hakea yritysten lisäksi mm. oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja kunnat. Usein rahoitus kulkee paikallisen TE-keskuksen kautta.
Euroopan aluekehitysrahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esim. pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä sekä palvelualojen uusia, luovia hankkeita.
– Joskus EU-hanketuet ovat ongelmallisia pienille yrityksille, koska ne vaativat jo valmiiksi isoa kassaa, sillä tuet maksetaan jälkikäteen, arvioi pienosuustoiminnan asiamies Juhani Lehto Pellervo-Seurasta.
Riku-Matti Akkanen
riku-matti.akkanen@pellervo.fi
| Sivun alkuun |