 |
Vesihuollon rahoitus 2009:
Budjetissa selvä nousu,
lisäbudjetti pettymys
Valtio teki tämän vuoden budjettiin melkoisen korotuksen vesihuollon rahoitukseen. Rahaa myönnettiin 17,7 miljoonaa euroa, nousua edellisvuodesta noin 10 miljoonaa. Elvytysbudjetti sen sijaan oli pettymys.
 ... ja puhdasta on. Toimitusjohtaja Sakari Penttinen Vehniän Vesiosuuskunnasta varmistamassa asiakkaan vedensaannin. |
Elvytysbudjettiin asetettiin toiveita, että lukuisat suunnitellut hankkeet saisivat vauhtia. Rahaa siinä tuli lisää 4 miljoonaa, mutta se kattaa vain neljä isoa hanketta. Maa- ja metsätalousministeriön esittämä 15 miljoonaa uusiksi vesihuoltoavustuksiksi pyyhittiin pois hallituksen esityksestä. Lisärahan merkitys on jäämässä vain paikalliseksi.
Lisäbudjetilla osarahoitetaan Kouvolan, Elimäen ja Anjalankosken verkostojen yhdistäminen, yhdysvesijohdon ja viemäröinnin rakentaminen Kaaville, Juankoskelle ja Tuusniemelle sekä runkoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Tornioon. Jokainen hanke sai 720 000 euroa. Kallein investointi tehdään Virroille, jossa yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin rakentamiseen valtio antaa 1 840 000 euroa.
Eduskunta lisäsi määrärahoja
Varsinaisen vuoden 2009 budjetin määrärahat jakaantuvat vesihuoltohankkeisiin ja -avustuksiin. Hankerahoituksen 5,1 miljoonasta pienehköjen hankkeiden rahoituksen osuus on 1,8 miljoonaa, loput on varattu uusille ja keskeneräisille isoille hankkeille. Eduskunta lisäsi pienehköihin hankkeisiin vielä 4,5 miljoonaa perustellen asiaa: ”Nykyisessä suhdannetilanteessa ja talousjätevesiasetuksen velvoitteita täytettäessä valtion tulee tukea tarpeellisia vesihuoltohankkeita.”
Hankkeiden ensisijaisia tavoitteita ovat alueellisen yhteistyön parantaminen sekä vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa.
Vesihuoltoavustusten 8,1 miljoonaa suunnataan toimiin, joilla edistetään vesihuollon parantamista erityisesti maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueilla sekä varautumista erityistilanteisiin. Tästä 1,5 meur suunnataan erityisesti viemäriverkostojen laajentamiseen haja-asutusalueilla.
”Tukinäkymät heikkenemässä”
Vesihallintojohtaja Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa, että vesihuollon tuen lisärahoitusta vuodelle 2009 voidaan pitää merkittävänä. Lähivuosina hän uskoo kuitenkin valtion tuen rahoitusmahdollisuuksien olevan tarpeeseen nähden niukkoja.
- Parhaat mahdollisuudet tukeen on hankkeilla, joiden vaikuttavuus on hyvää tasoa. Järkevien toiminta-alueiden ja pitkällä tähtäimellä kestävien ratkaisujen aikaansaaminen on tukea harkittaessa tärkeää, Kaatra sanoo.
Lisäbudjetista Kaatra toteaa, että kaikki lisärahoitus tuo helpotusta, vaikka enemmänkin tavoiteltiin. - Ministeriö jatkaa työtä lisärahoituksen puolesta, mutta toiveissa on nyt oltava kentällä realistinen. Järkevien hankkeiden toteuttamista ja tukemisen edellytyksiä kannattaa nyt selvittää kuitenkin ripeästi.
Viemäriverkostojen laajentamisessa Kai Kaatra kehottaa hyvään harkintaan. Hankkeisiin saattaa liittyä virheinvestoinnin riskiä.
Antti Mustonen
| Sivun alkuun |