Osuustoiminta 2010-luvulle

Olen tämän vuoden alkupuolella ollut yhteyksissä sekä hollantilaisiin että tanskalaisiin elintarvike- ja puutarha-alan toimijoihin ja tullut vakuuttuneeksi siitä, että eivät he ansiotta ole vahvoja toimijoita globaaleilla markkinoilla.

Hollantilaisethan ovat käyneet maailmankauppaa jo 1600-luvulta lähtien mm. Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian puitteissa.

Hollantilaisille kaupankäynti on tehokasta bisnestä, jossa harvemmin nojataan esimerkiksi alkuperäväittämiin. Heille brändi on ykkösasia. Brändituotteet tuotetaan siellä, missä se kulloinkin on kustannustehokkainta.

Hollantilaiset hallitsevat kukkamarkkinoita suvereenisti. Heidän yli neljän miljardin euron liikevaihdon kukkaosuuskunnassa on pääosin hollantilaisia jäseniä, mutta myös ulkomaalaisia. Perusjäsenet katsoivat, että kun ulkomaalaiset joka tapauksessa ovat samoilla markkinoilla, niin on parempi, että he ovat omassa osuuskunnassa kuin kilpailijana.

Samaa tehokasta bisneshenkeä on tanskalaisissa. Juuttien osuustoimintaväen pelikenttä on koko maailma. Tanskalaiset organisoivat viime vuonna maatalouselinkeinonsa edunvalvonta- ja palveluorganisaatiot yhdeksi erittäin liiketoimintalähtöiseksi organisaatioksi.

Tanskalaiset tekevät yhteistyötä vain siellä, missä se heitä hyödyttää. Vaikuttaminen tehdään suoraan EU:n komissioon Brysselissä olevan 15 hengen toimiston voimin. Tanskalaisten kovuutta kaupankäynnissä kuvaa se, että he kirjelmöivät komissioon Suomen pääministeri Matti Vanhasen maitolausunnosta.
Tällaisia toimijoita vastaan myös me suomalaiset kilpailemme vientimarkkinoilla ja yhä useammin myös kotimarkkinoilla, joten alkanut uusi vuosikymmen tuskin on edeltäjäänsä helpompi.

Kilpailukentän ja yhteiskunnan isot muutokset koskettavat suomalaisia osuuskuntia siinä kuin muitakin yrityksiä. Kansainvälisen työnjaon muutos jatkuu ja Aasian nousu on vasta alussa. Suomen väestö ikääntyy, keskittyy ja koulutustaso nousee eli kuluttajarakenteen muutos jatkuu.

Työn tekeminen saa uusia muotoja, missä piilee osuustoiminnan mahdollisuuksia. Vaatimukset kestävästä kehityksestä ja yritysten yhteiskuntavastuusta ovat tulleet jäädäkseen. Kun maatilojen määrä vähenee ja niiden koko kasvaa, miten se vaikuttaa talonpoikaisuuteen, johon osuustoiminta on paljolti kiinnittynyt?
Kaiken kaikkiaan kilpailu niin kotimaisilla kuin globaaleillakin markkinoilla vaatii jatkuvaa uusiutumista ja suorituskykyä. Miten me yhdessä varmistamme osuuskuntien jatkuvan suorituskyvyn? Miten osuustoiminta asemoituu 2010-luvun maailmaan?

Näissä merkeissä Pellervo-Seura jalkautuu tänä vuonna jäsentensä luokse. Haluamme tavata jäsenyritystemme edustajia henkilökohtaisesti, niin toimitusjohtajia kuin hallintohenkilöitä.

Haluamme tunnistaa kehitystarpeet ja kehittää Pellervon toimintaa 2010-luvun tarpeita vastaavaksi. Jäsentapaamisissa saamme merkittävän tietopohjan tulevien vuosien strategian valmisteluun.

Haluamme kuulla jäsenosuuskuntien näkemyksiä osuuskuntamallin kilpailukyvystä, osuustoiminnan identiteetin ja osaavan hallinnon merkityksestä, uusien osuuskuntien merkityksestä ja osuuskuntien yhteiskunnallisista toimintapuitteista.
Haluamme myös varmistaa, että Pellervon tekemä työ tunnetaan, palveluja käytetään ja että toiminta on jäsenkunnan etujen mukaista. Merkittäviä ovat myös tapaamisissa syntyvät henkilökohtaiset kontaktit Pellervosta saatavan lisäarvon varmistamiseksi.

Toivon jäseniltämme myönteistä suhtautumista tapaamisiin. Pidetään yhdessä suomalainen osuustoiminta iskussa - osuustoiminnan tulee olla ykkösvalinta!

Veikko Hämäläinen
veikko.hamalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |