Puoluevaikuttajat vakuuttivat, että
osuustoimintaa ei ole unohdettu

Kolmen suurimman puolueen, keskustan, kokoomuksen ja SDP:n edustajien viesti Pellervon Päivän 2010 seminaariyleisölle oli selvä: osuustoiminnalla on yhä tärkeä sija puolueiden aatepohjassa.
Uusia toimia osuustoiminnan hyväksi keskustan, kokoomuksen ja SDP:n nimimiehet eivät kuitenkaan luvanneet. Myös nykyisen hallituksen ohjelmassa luvattu osuuspääomien verotuskohtelun yhdenmukaistaminen siirtyy ensi kevään eduskuntavaalien yli.

OSUUSTOIMINTA 2010-LUVULLA. Kolmen suurimman puolueen, keskustan, kokoomuksen ja SDP:n nimimiehet vakuuttivat Pellervon Päivän yli 300:lle osallistujalle, etteivät puolueet ole unohtaneet osuustoimintaa. Ot-yrityksille valoisia näkymiä avasivat sekä OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen että PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm. Kuvassa etupenkissä vasemmalta ministeri Heikki Haavisto, Pasi Holm, SDP:n puoluesihteeri Ari Korhonen, Reijo Karhinen ja kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Jukka Mäkelä. Osuustoiminta 2010-luvulla -aineistot sivuilla 24-30. Kuva Tapani Lepistö

Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen muistutti useiden keskustavaikuttajien olleen eri osuuskuntien luottamustehtävissä jo maalaisliiton ajoista lähtien. Hänen mukaansa osuustoiminta sopii saumattomasti myös keskustalaiseen arvomaailmaan. Se luo tasa-arvoa niin sosiaalisesti kuin alueellisesti.

Korhonen kiitteli sitä, että Suomessa tehtiin 1990-luvulla rivakasti töitä suomalaisen osuustoiminnan rakenteiden saamiseksi EU-kuntoon. Ruotsissa niin ei menetelty, ja paikallinen elintarviketeollisuus onkin nyt suomalaisten ja tanskalaisten käsissä.

Ot-yritysten roolin puoluesihteeri uskoo korostuvan ruuantuotannossa myös tulevaisuudessa.

– Oman lisänsä elintarvikemarkkinoille tuovat pitkäaikaiset muutosvoimat kuten globaali väestönkasvu, ilmastonmuutos, ja toisaalta elintason nousu kehittyvissä talouksissa. EU- ja WTO-politiikka määrittävät täälläkin tuotannon raamit.
– Valistunut kuluttaja haluaa tietää, mitä hän syö, sekä mistä ruoka on kotoisin. Ruokamarkkinoiden kansainvälistyessä suuri merkitys on läpinäkyvällä, eettisesti kestävällä ruokaketjulla. On tärkeää, että riittävä osa jalostusarvosta tulee vakaana tulovirtana viljelijälle.

Arvot on syytä muistaa

Jarmo Korhosen mukaan osuuspankkien, osuuskauppojen ja keskinäisten vakuuttajien on menestyksen keskelläkin muistettava osuustoiminnan arvot. Tässä tehtävässä avainasemassa ovat juuri viisaat luottamusmiehet ja -naiset.
– Poliitikkojen ja etujärjestöjen on pidettävä omissa rooleissaan huolta osuustoiminnan edellytyksistä Suomessa, Euroopassa ja maapallolla, lausui Korhonen.

Puoluesihteeri Jarmo Korhonen kiitteli pellervolaisia sitä, että osuustoiminnan luottamusihmiset ovat eri puolilla onnistuneet pitämään eri roolinsa eri tehtävissään - esimerkiksi yritysmaailmassa ja politiikassa - selkeinä ja toisistaan erillään.

Matti Vanhasen hallituksen ohjelmassa mainittua osuuspääomien verotuskohtelun yhdenmukaistamista listaamattomien osakeyhtiöiden kohtelun kanssa Jarmo Korhonen ei alustuksessaan maininnut, mistä seminaarin juontajana toiminut Pellervon lakiasiainjohtaja Kari Lehto huomautti. Tähän monen seminaariin osallistuneen mielessä muhineeseen aiheeseen eivät muutkaan alustajat puuttuneet. Kaiki nykyiset hallituspuolueet lupasivat ennen vaaleja korjauksen asiaan (ks. OT 6-7/06).

Vastuullista markkinataloutta

Sosiaalidemokraattien puoluesihteeri Ari Korhonen muistutti hänkin puolueensa vahvasta osuustoimintaperinteestä. Se henkilöityi SDP:n pitkäaikaiseen puheenjohtajaan ja tunnettuun valtiomieheen Väinö Tanneriin, joka toimi Osuusliike Elannon toimitusjohtajana ja myöhemmin hallintoneuvoston puheenjohtajana liki 50 vuotta.

Osuustoiminta on Ari Korhosen mukaan ollut läsnä puolueen arjessa ja ohjelmissa aina legendaarisesta Forssan ohjelmasta 190x asti.

– Perinteisen tehtävänsä lisäksi osuustoiminnassa nähdään SDP:ssä suuria mahdollisuuksia. Uusi visiomme, jonka toukokuinen puoluekokous käsittelee, painottaa osuustoiminnan tarjoavan myös palvelutuotannolle, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon, merkittäviä uusia mahdollisuuksia.

Tähän ajaa hänen mukaansa myös oikeistopuolueiden pyrkimys supistaa julkista sektoria nykyisestä.

Ihmiskasvoista liiketoimintaa

Ari Korhonen kuvasi osuustoimintaa ihmiskasvoiseksi liiketoiminnaksi, joka raa’an kapitalismin aikoina merkitsee monelle suomalaiselle turvaa ja vakautta.

– Osuuskunnat ovat hyvä vaihtoehto pelkkää pääoman tuottoa tavoitteleville kansainvälisille pörssiyrityksille. Isossa-Britanniassa tähän suuntaan on jo kuljettukin.

– Pystyisikö osuustoiminta myös täyttämään sitä demokratiavajetta, joka talouteen on uusliberalismin myötä syntynyt? Entä mitä tapahtuisi, mikäli talousjärjestelmä romahtaa?

Vaikka suhtautuminen osuustoimintaan on muuttunut myönteisemmäksi, tietoisuus toiminnan demokraattisesta luonteesta ei ole Ari Korhosen mielestä nykyisin niin vahvaa kuin sen toivoisi olevan.

– Liian usein osuustoiminta pelkistyy jatkuvan informaatiovirran kohteina oleville ihmisille yksinomaan bonuksina ja alennuksina.

Ari Korhonen haastoi ot-yritykset markkinoimaan osuustoiminnan periaatteita ja jäsendemokratian ideaa entistä voimakkaammin. SDP:n puoluesihteerinä Korhonen on nyt jättämässä paikkansa, sillä hänet on juuri valittu apulaiskaupunginjohtajaksi Turkuun.

Vahvoja osuustoimintavaikuttajia

Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Mäkelä kertasi puolestaan kokoomuksen ot-historiaa. Nykyistä kokoomusta edeltäneen Suomalaisen Puolueen listalta eduskuntaan pääsi hyvin voimakkaita osuustoimintamiehiä, kuten J. K. Paasikivi.

Mäkelä ei maininnut Pellervo-Seuran perustajia Hannes ja Hedvig Gebhardia, jotka molemmat valittiin kokoomuksen edeltäjän listoilta ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan kansanedustajiksi.

Nykyisistä kokoomuksen kansanedustajista on Mäkelän mukaan nyt noin kolmanneksella luottamustehtäviä osuustoimintayrityksissä.

Kilpailukyky ratkaisee menestyksen

– Tulevaisuuden kannalta tärkeää on pohtia, miten osuustoiminta pärjää globaalissa kilpailussa. Ehkä se tarkoittaa verkottumista myös rajojen yli. Tietoyhteiskunnan kehittyessä on mahdollista, että uudenlaisia osuuskuntia voidaan perustaa myös sosiaalisen median välityksellä netissä, väläytti Mäkelä.

Hänen mielestään osuuskunnilla on paikkansa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa esimerkiksi vähäpäästöisen energian - kuten biovoiman - tuottajina.
Osuustoiminnasta puhuttaessa tarkoitetaan usein tuottaja- ja palveluosuuskuntia. Mäkelä mainitsi kuitenkin erikseen myös työosuuskunnat, jotka yleistyivät 1990-luvun laman aikaan.

– Työosuuskuntien perustamisinto on näyttänyt, että ihmiset voivat itse parantaa omia edellytyksiä työllistyä. Pienyrittäjyydessä osuuskunnilla tulee olemaan jatkossakin paljon jalansijaa, arvioi Mäkelä. Hän itse on toiminut myös Omaehtoisen Työllistymisen Tuki OTTY ry:n puheenjohtajana 15 vuotta.

| Sivun alkuun |