Ympäristöministeri Paula Lehtomäen asettama hajajätevesityöryhmä luovutti loppuraporttinsa maaliskuussa. Siinä on oma lukunsa viemäriverkostojen laajentamisesta kunnallisten laitosten ja vesihuolto-osuuskuntien toimesta. Seuraavassa kiinnostavimpia otteita loppuraportista, väliotsikointi ja jäsentely on toimituksen tekemää.

Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen edellyttää, että valittu vesihuoltoratkaisu on sekä alueellisesti että paikallisesti kestävin mahdollinen vaihtoehto, todetaan raportissa.

Tuleeko verkosto vai ei?

Kiinteistönomistajan on ratkaisevan tärkeää tietää, onko omalle alueelle suunnitteilla vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto - vai ei. Tietoa tarvitaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamissuunnitelmista.

Jo olemassa olevan vesihuoltolaitoksen laajentumisen lisäksi tarvitaan tietoa perustettavista vesihuolto-osuuskunnista tai osuuskuntien toiminnan laajentamisesta. Vesiosuuskunnan toiminta voi perustua joko siirtoviemärin rakentamiseen vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon tai oman jätevedenpuhdistamon toteuttamiseen.

Ennen kaikkea kuntalaisten on tärkeää tietää, minne viemäriverkostoa ei lähivuosina ainakaan olla laajentamassa, jotta kiinteistökohtaisen jätevesihuollon kehittämiseen voitaisiin ryhtyä tehokkaasti.

Vesiosuuskuntien toimintaa tarve vahvistaa

Työryhmän mielestä vesihuolto-osuuskuntien asiantuntemusta tulee vahvistaa. Toimintoja on koottava sekä yhteistyötä ja kumppanuuksia lisättävä. Vesiosuuskuntien ohjauksen lisääminen ja yhteistyö vesihuoltolaitosten kanssa on yleisesti todettu tarpeelliseksi. Osuuskuntien ylläpitämien jätevedenpuhdistamojen käytön ja huollon laatu tulee selvittää ja tarvittaessa suunnitella toimet tilanteen parantamiseksi, katsotaan raportissa.

Työryhmä pitää tärkeänä, että vesihuolto-osuuskuntien hallintomalleja kehitetään sekä osuuskuntien ohjausta ja neuvontaa parannetaan.

Vuoden 2009 loppupuolella aloittivat toimintansa Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry (SVOSK) ja Suomen Vesiosuuskuntien Liitto ry (SVOK). Yhdistykset voivat osaltaan edistää ja vahvistaa osuuskuntien ammattitaitoa ja yhteistyötä, raportissa todetaan.

Kuntien suunnitelmat selviksi

Vesihuoltolain edellyttämä kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma ja sen päivitys antavat asukkaille ajankohtaista tietoa vesi- ja viemärihuollon kehittämisestä. Tieto mahdollisuudesta liittyä joko vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon tai perustettavan vesihuolto-osuuskunnan verkostoon tuleekin olla saatavilla kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta.

Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden vahvistamisesta sekä jätevesien asianmukaisen johtamisen ja käsittelyn kehittämisestä haja-asutusalueella.

Työryhmä katsoo, että kuntien tulee päivittää vesihuollon kehittämissuunnitelmansa siten, että niistä ilmenevät alueet, jotka on tarkoitus saattaa lähivuosina viemäriverkostojen piiriin suunniteltuine toiminta-aluerajauksineen. Tarvittavat päivitykset tulee työryhmän mielestä tehdä tämän vuoden loppuun mennessä.

Jatkoaikaa, jos viemäri tulossa

Työryhmän mielestä tavoitteena tulisi olla, että päätökset verkostojen laajennuksista voitaisiin valmistella mahdollisuuksien mukaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Asetuksen vaatimuksiin myönnettävälle jatkoajalle olisi silloin selkeä peruste. Jatkoaika perustuisi siihen, että tietylle alueelle viemäri on rakenteilla vuoden 2017 loppuun mennessä.

Työryhmä on ottanut kantaa jo aikaisemmin kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien päivittämiseen. Asia tuotiin esille kuntien ja alueellisten ympäristökeskusten välisissä vuosittaisissa kehityskeskusteluissa.

MMM selvitti viemäröintitarpeita

Vuonna 2008 silloinen Pirkanmaan ympäristökeskus julkaisi oppaan "Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma - hyviä suunnittelukäytäntöjä" päivitystyön helpottamiseksi (Ympäristöopas 2008, PIR).

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) teetti 2008 puolestaan selvityksen haja-asutusalueiden viemäröitävistä alueista.

Myös ympäristöministeriö ja Kuntaliitto lähettivät 2008 kunnille ja alueellisille ympäristökeskuksille kirjeen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmien päivittämiseksi siten, että viemäriverkostojen toiminta-alueiden laajeneminen käy haja-asutuksen asukkaille selväksi. Kirjeessä todetaan myös kiinteistökohtaisten poikkeusten ja ympäristönsuojelumääräysten antamien priorisoimismahdollisuuksien käyttämisestä.

Uudet kartat valmistuivat

Työryhmän toiminta-aikana valmisteltiin Suomen ympäristökeskuksessa paikkatietojärjestelmää viemäriverkoston laajentamisen ja haja-asutuksen jätevesiratkaisujen suunnitteluun. Työn tuloksena on valmistunut maanlaajuinen paikkatietoihin perustuva karttamateriaali kuntien ja muiden toimijoiden työvälineeksi.

Vesihäme-hankkeen avulla on laadittu Vesihuollon liittymätietojen tarkastamisen ohje (Vehtiohje). Sen avulla voidaan tarkastaa paikkatietoihin perustuen, onko kiinteistössä saatavissa jonkin vesihuoltolaitoksen palvelut. Tarkastettujen tietojen korjaamista ja ilmoitusmenettelyä kunnan rakennus- ja huoneistorekisteristä väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietoihin ollaan ohjeistamassa tämän vuoden aikana.

Osuustoiminta-lehti seuraa tilanteen edelleen kehittymistä.

| Sivun alkuun |