Nyt laitetaan osuustoiminta näkymään

Osuustoiminnan mielikuvan uudistamiseen on suorastaan yhteiskunnallinen tilaus, joka on hyödynnettävä. Lähtökohdat ovat kunnossa, koska osuustoimintayritysten asema ja liiketoiminnan kunto on hyvä.

Mielikuvan pitää olla mahdollisimman moderni ja kykenevä puhuttelemaan myös nuoria. Osuustoiminta tulee tuoda esille nykykielellä. Imagon rakentamisessa osuustoiminnan juuria – kaikkea hyväksi ja kestäväksi osoittautunutta – ei saa kuitenkaan unohtaa.

Mielikuva osuustoiminnasta on nyt liian kapea niin kansalaisten kuin myös virkamiesten ja poliittisten päättäjien keskuudessa. Liian usein unohdetaan, että osuustoiminta on maailmanlaajuisesti levinnyt, toinen vahva ja menestynyt yritysmalli osakeyhtiöiden rinnalla.

Osuuskunta voi hoitaa liiketoiminnan perinteiseen tapaan itse. Se sopii hyvin myös holding-yritykseksi, joka ankkuroi bisneksen omistuksen suomalaiselle jäsenistölle.

Osuustoiminnalla on myös paljon uusia mahdollisuuksia, joista mainittakoon esim. hyvinvointialan osuuskunnat. Vanhempi ot-mallin sovellutus, vesihuolto-osuuskunta, on sekin saanut viime vuosina paljon lisää vauhtia mm. lainsäädäntömuutoksista.

Sopii hyvin yrittäjyyteen

Osuustoiminta on lisäksi hyvä väline yrittäjyyskasvatukseen. Oppilasosuuskuntia on jo varsin paljon. Osuuskunnat toimivat myös yrityshautomoina. Monet osuuskunnat ja toiminimet ovat saaneet alkunsa yhden osuuskunnan sisältä ja itsenäistyneet liiketoimintansa seuraavassa vaiheessa.

Kauppiasosuuskunta on jo kauan sitten hyväksi havaittu toimintamuoto. Ot-yrittäjäverkostot ylipäätään voivat olla merkittäviä avaimia kaivatussa kasvuyrittäjyydessä.

Myös energia-alalle osuuskunta tarjoaa hyvän, hakeosuuskuntien parissa jo varsin pitkään menestyksellä harjoitetun mallin. Jatkossa nähtäneen mm. tuulivoimaosuuskuntien leviäminen.

Kansainvälinen osuustoimintavuosi 2012 kannustaa ottamaan taloudellisen yhteistoiminnan ideologian aiempaa enemmän mukaan ot-yrityksiin. Osuuskunnissa emme ole aina itsekään huomanneet korostaa, että kyse ei ole vain liiketoiminnasta, vaan ihmisistä ja heidän yhteisöllisestä olemisestaan.

Uusi väline hallinnon haasteisiin

Osuuskuntien hallinnon pitää kuitenkin yhä paremmin pystyä vastaamaan ajan haasteisiin toimialasta riippumatta. Pellervo-Seuran valtuuskunta hyväksyi alkuvuodesta ”Omistajuus ja hallinto osuustoiminta- ja keskinäisissä yrityksissä” -raportin.

Sen laatinut työryhmä on halunnut erityisesti korostaa jäsenomistajuuden ja keskinäisyyden merkitystä.

Työryhmä päätyi jäsensuhteita ja hallintoa koskeviin suosituksiin, joita valtuuskunta suosittaa nyt kaikissa ot-yrityksissä sovellettaviksi. Suositukset jakautuvat kolmeen osa-alueeseen: jäsenstrategiaan, työskentelykäytäntöihin ja osaamisen kehittämiseen.

1) Jäsenstrategiassa nähdään tärkeänä jäsenten sitouttaminen ja kouluttaminen. Suosituksessa painotetaan myös vuorovaikutuksen ja jäsenistön aktivoinnin kehittämistä.

2) Työskentelykäytännöistä kiinnitetään huomiota hallintoelinten hyvään kokoon suhteessa jäsenistöön. Kokemus osoittaa, että optimikoko tehokkaalle työskentelylle on löydettävissä. Hallintoneuvostojen ja edustajistojen työskentelyä aktivoidaan sekä niiden ohjaavaa ja edustuksellista roolia kehitetään.

3) Osaamisen kehittämisessä kannustetaan luottamushenkilöiden kouluttautumiseen. Sen kanavat voivat olla kulloinkin tarkoituksenmukaisimmat. Koulutukseen satsatut rahat tulevat takaisin asiantuntijuuden lisääntymisenä mikä näkyy hallinnon päätöksentekokyvyn paranemisena.

Suosittelen lämpimästi raporttiin tutustumista. Se nostaa esiin monia tulevaisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä pohdittavaksi sekä antaa konkreettiset työkalut hallinnon kehittämiseen.

Pellervo vahvemmin esille

Pellervon tulee olla vahva osuustoiminnan aatetta ja asiantuntevuutta symboloiva tuotemerkki erityisesti päättäjien keskuudessa. Haluamme julkisen vallan hoitavan pikaisesti kohdalleen seuraavia asioita ot-yritysten toimintaedellytysten kehittämiseksi:

Päätavoitteita ovat osuustoimintayritysten tasaveroinen kohtelu nimenomaan lainsäädännössä, verotuksessa, koulutuksessa, tutkimuksessa ja yritysneuvonnassa.

Uuden hallituksen tulee pikaisesti antaa eduskunnalle esitys uudeksi osuuskuntalaiksi.

Yritys- ja pääomaverotuksessa osuuskuntien ja niiden omistajien asemaa on parannettava. Osuuskuntien omistajien eli jäsenten asema ei saa olla heikompi kuin listaamattomien osakeyhtiöiden omistajien asema, kuten se tällä hetkellä selkeästi on.

Osuustoimintamallia on hyödynnettävä yhteisyrittäjyydessä ja sitä kautta nykyisen korkean yrittäjyyden aloittamiskynnyksen madaltamisessa sekä työllistymisessä

Osuustoiminta tulee ottaa osaksi koulujen ja oppilaitosten yrittäjyyskasvatusta uusin panostuksin. Myös osuustoiminnan yliopistotutkimusta ja -opetusta on yhä vahvistettava.

Osuustoiminta tulee huomioida myös yleisessä elinkeinopolitiikassa yritysneuvonta mukaan lukien huomattavasti nykyistä suuremmalla painoarvolla.

Julkisen sektorin tietoisuutta osuustoiminnan mahdollisuuksista palvelujen järjestämisessä on selvästi lisättävä.

Suomalaisen ruuantuotannon säilymisen ja oikeudenmukaisen kohtelun kannalta julkisten hankintojen kilpailutuksessa pitää saada myös laatutekijät hinnan ohella esiin. Julkinen sektori tekee vuosittain hankintoja lähes 30 miljardilla eurolla.

Tiina Varho-Lankinen
Kirjoitus perustuu Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja,
oripääläisen maatalousyrittäjä, KTM Tiina Varho-Lankisen
puheeseen Pellervon Päivässä 6.4.2011.

| Sivun alkuun |