Omistajuus ja hallinto -raportista poimittua

Uusi raportti avaa ja tulkitsee nykypäivän osuustoiminta-ajattelua sekä suosittelee käytännössä parhaiksi havaittuja osuustoimintakäytäntöjä kaikille osuustoimintayrityksille. Raportti kuvailee myös useita ajankohtaisia kysymyksiä, joihin ot-yritysten hallinnossa kannattaa eri puolilla paneutua.

Päinvastoin kuin pörssiyrityksissä nykyisin suositellaan, niin osuustoiminnassa katsotaan, että on moneltakin kannalta hyvä, jos myös toimitusjohtajat kuuluvat yritysten hallituksiin.

Raportissa otetaan myönteinen kanta myös ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttämiseen yritysten hallituksissa. He voivat tuoda hallitustyöskentelyyn lisää eritysosaamista ja luottamushenkilöille apua heidän valvontatehtäviensä täyttämiseen.

Seuraavassa julkaistaan muutamia kiinnostavia, vapaamuotoisia poimintoja Pellervon tuoreesta raportista:

Mitä omistaminen itse asiassa tarkoittaa? Onko sijoittamisen ja spekuloinnin yhteydessä perusteltua puhuakaan omistamisesta?

Pääsylippu osuuskunnan toimintaan

Osuuskunnan omistaja ei tyypillisesti ajattele jäsenyyttä osuuskuntaan sijoittamansa pääoman kautta, vaan pääsynä mukaan osuuskunnan toimintaan.

Osuustoimintayritysten omistamisen ytimessä eivät ole pääomasijoitukset, vaan osuuskunnan käytön kautta hyötyminen.

Toimivimpana omistamisen määritelmänä pidetään sitä, joka selittää myös omistajamaista käyttäytymistä (omien oikeuksien peräänkuuluttaminen, vastuullisuus, jne.).

Osuustoimintamallin ydin motivoi jäseniä

Osuustoiminnallinen tapa jäsenetujen ja mahdollisen ylijäämän eli voiton jakamiseen on tehdä se jäsenen ja yrityksen välisen liiketoiminnan suhteessa. Tämä on osuustoimintamallin ydin. Se motivoi jäseniä liiketoimintasuhteen ylläpitoon ja sen kehittämiseen.

Osuustoimintayritykset ovat osa nimenomaan laajapohjaista suomalaista omistajuutta. Se takaa liiketoiminnan hyödyn jakamisen poikkeuksellisen laajalle kotimaahan.

Pienissä ja pienehköissä osuuskunnissa hallintorakenteeksi riittää osuuskunnan kokous ja hallitus. Suurissa tarvitaan hallintorakenne yrityksen koon mukaan... Liian suuria päättävien elinten ja toimielinten kokoja on syytä välttää.
Toimitusjohtaja voi olla hallituksen jäsen

Osuuskunnissa on vahvaa kannatusta sille, että toimitusjohtajan tulee sitoutua yritykseen myös hallitusjäsenyyden kautta... Toimitusjohtajan hallitusjäsenyyttä voivat ot-yrityksissä puolustaa mm. taloudelliset ja vastuuseen liittyvät näkökannat.

Jokaisella osuuskunnalla tulisi olla jäsenten sitouttamiseen ja kouluttamiseen liittyvä jäsenstrategia, jolla annetaan riittävä paino osuuskunnan johtamisessa.

Hallintoneuvostojen ja edustajistojen työskentelyä aktivoidaan sekä niiden ohjaavaa ja edustuksellista roolia kehitetään.

Itsearviointi ja koulutussuunnitelma

Hallitukset ottavat käyttöönsä itsearvioinnin, joka toteutetaan vuosittain tai tarpeen mukaan. Hallitukset laativat myös itselleen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja vuosikellon.

Osuuskunnat huolehtivat, että niillä on olemassa luottamushallinnon koulutussuunnitelma tuleville vuosille.
Osuuskuntien on otettava kantaa, mitä yhteisöllisyys tarkoittaa nykyisessä muutoksessa. Myös jäsenten yhdenvertaisuuteen on otettava kantaa.

Peruskäsitteiden määritelmiä

Pellervon raporttiin on liitetty myös suomalaisen osuustoiminnan keskeisimpien peruskäsitteiden määritelmät:

Osuustoiminta on laaja yleiskäsite, joka sisältää kaikki osuustoimintayritykset ja osuustoimintajärjestöt. Yritykset toimivat itsenäisesti yritystasolla ja järjestöt puolestaan erilaisia ot-yrityksiä ja yhteiskuntaa yhdistävällä järjestötasolla paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Osuustoimintayrityksiksi lasketaan Suomessa kaikki osuuskunnat ja keskinäiset vakuutusyritykset. Lisäksi ot-yrityksiä ovat kaikki osuuskuntien omistuksessa toimivat osakeyhtiöt tai muun muotoiset yritykset, joissa osuuskuntien omistusosuus on vähintään yli puolet. Silloin liiketoiminnan tavoitteet asetetaan ja niiden toteutumista seurataan ja valvotaan osuuskuntien toimesta. Suomessa toimii tällä hetkellä myös neljä listattua Oyj-muotoista ot-yritystä, joiden pääomistajina toimivat eri alojen osuuskunnat.

Keskinäiset yritykset ovat asiakkaidensa omistamia yrityksiä, joissa asiakkaat pääsevät omistajina hyötymään liiketoiminnan mahdollisesta tuloksesta. Keskinäiset rinnastetaan siten muuhun osuustoimintaan vakuutusalan omine erityispiirteineen.

Osuustoiminnan nelikenttä: Osuustoiminta-lehti ryhmittelee osuustoiminnan neljään päälohkoon jäsenten erilaisista intresseistä lähtien: tuottaja-, kuluttaja-, palvelu- ja pienosuustoimintaan.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |