Osuustoiminnan merkitys
tunnustettava maailmanlaajuisesti

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA jäsenyhteisöineen on auttanut miljoonia ihmisiä ulos köyhyydestä kannustamalla heitä perustamaan itselleen osuuskuntia. Osuuskunnat ovat myös suoraan tai erilaisten hankkeiden kautta vaikuttaneet elinolosuhteiden parantamiseen alueilla, joilla asuu lähes puolet maapallon väestöstä.

Kansainvälinen osuustoimintavuosi 2012 kokoaa yhteen 800 miljoonaa osuuskuntien jäsentä maailmanlaajuisesti. Vuoden teema on vapaasti suomennettuna: Osuuskunnat rakentavat parempaa maailmaa.
ICA on jo liki parin vuosisadan ajan pyrkinyt ehkäisemään yhteiskuntaluokkien välisiä konflikteja, luomaan yhteisöllisyyttä sekä kehittämään ihmisten osaamista kaikkialla.

Olemme järjestönä koonneet yhteen jäseniä yli poliittisten, kulttuuristen ja uskonnollisten raja-aitojen. Tämä on mahdollista, sillä ihmiset eri puolilla maapalloa johtavat osuuskuntia lähtökohtanaan omat paikalliset tarpeet.

Ylivoimaisesti laajimmin omistettu yritysryhmä

Tällä hetkellä ot-yritykset työllistävät maailmanlaajuisesti yli 100 miljoonaa ihmistä. Niillä on miljardi jäsenomistajaa ympäri maapalloa, kun listatuilla pörssiyhtiöillä on henkilöomistajia maailmanlaajuisesti yhteensä vain 327 miljoonaa.

Huikeista luvuista huolimatta ot-yritysten kohtelussa on vielä paljon toivomisen varaa. Joissain maissa osuuskuntia ei pidetä edes yrittäjyytenä.

On huolehdittava siitä, että osuustoiminta pääsee tasavertaiseen asemaan muiden yritysmuotojen kanssa myös lainsäädännöllisesti eri maissa. Esimerkiksi kotimaassani Isossa-Britanniassa ei voi vieläkään rekisteröidä osuuskuntamuotoista pankkia. Sama tilanne on myöskin Malesiassa ja Keniassa.
Japanissa puolestaan osuuskunnalta evättiin lupa rakentaa uusiutuvan energian voimalaitos tsunamikatastrofin runtelemalle seudulle, koska energiatoimitukset pitää maan lakien mukaan tulla tietyiltä nimetyiltä energiayrityksiltä.

Suomi kelpaisi mainituille valtioille esimerkiksi vaikkapa siksi, että maassanne osuuspankit ovat menestyneet erinomaisesti. Olette yksi ”osuustoiminnan kansainvälisistä tähdistä”, koska ot-yrityksillä on Suomessa niin vahva asema kansantaloudellisesti.

Osuustoiminta paremmin esiin YK:ssa

Kansainvälinen osuustoimintavuosi on juuri oikea hetki vaatia osuustoiminnalle sille kuuluvaa asemaa yrityskentässä. YK:n osuustoiminnan kansainvälisen teemavuoden neuvonantajapaneelin puheenjohtajan ominaisuudessa haluan lainata pääsihteeri Ban Ki Moonia:

”Osuuskunnat ovat muistutus kansainväliselle yhteisölle siitä, että on mahdollista tavoitella samaan aikaan sekä taloudellista menestystä että sosiaalista vastuullisuutta.”

YK:n lähitulevaisuuden tärkeimpiin tapahtumiin kuuluu YK:n kestävän kehityksen konferenssi Rio+20 heinäkuussa. Olen ollut yhteydessä kansainvälisiin osuustoimintakollegoihini varmistaakseni, että Rion kokouksen julkilausumassa mainittaisiin selkeästi ot-malli kestävänä liiketoimintamallina.

Mielestämme YK:n projekteihin aktiivisesti osallistunut 180-vuotias osuustoimintaliike ansaitsi vähintään maininnan tekstissä. Valitettavasti näkemäni julkilausumaluonnos ei sisällä viittausta osuustoimintaan. Siksi pyydämme kokoukseen osallistuvia maita vaatimaan yritysmuodon merkityksen tunnustamista.

Asia tulisi nostaa selkeästi esiin YK:n yleiskokouksessa. Perusteita osuustoiminnan roolin selkiyttämiseen riittää. Vuonna 2009 tehtiin yksimielinen päätös osuustoiminnan kansainvälisen teemavuoden järjestämisestä.

Periaatteet määrittävät identiteetin

YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa todettiin, että teemavuoden avulla halutaan edistää osuuskuntien kasvua, jotta ne voivat edistää kehitystä ja poistaa köyhyyttä. Osuuskuntien arvioitiin antavan toimeentulon monille ihmisille eri toimialoilla kaupungeissa ja maaseudulla. YK lupautui vieläpä tukemaan osuuskuntien perustamista kehittyvillä alueilla.

Poliittinen ja taloudellinen voima on siirtymässä yhä vahvemmin Etelä-Amerikan ja Kaukoidän kehittyviin talouksiin. Samaan aikaan osuustoiminnalla on kasvava merkitys näiden maiden sisämarkkinoilla, mm. rahoitusalalla. Osuuskuntien ansiosta myös maaseudun ihmisten elinolosuhteita kehitysmaissa on pystytty parantamaan.

Jäsenomisteisissa yrityksissä liiketoimintaa arvojohdetaan. Osuustoiminnan arvot ovat siten erottamaton osa bisnesmallia, eivät vain markkinointikeino yhteiskuntavastuuraportin muodossa kerran vuodessa. Periaatteet määrittävät identiteettiämme ja osuustoiminnan brändiä – ne ovat osa koko liikkeen DNA:ta.

Vakaata kasvua ja vastuunkantoa

Ot-yritykset ovat selviytyneet muita yritysmuotoja selvästi paremmin taloustaantumasta. Osuustoiminnallisten finanssitalojen talletukset ja omavaraisuusaste ovat kasvaneet, joskus melko olennaisesti. Lainojen korot ovat johtavista liikepankeista poiketen pysyneet vakaina. Jäsenomisteiset yritykset ovat vakavasti otettava bisnesmalli.

Taantuma on heikentänyt erityisesti nuorten elinolosuhteita ja kasvattanut nuorisotyöttömyyttä. Nuorista onkin tullut hyvin kyynisiä talouden ja politiikan rakenteita kohtaan. He etsivät omaa ääntään, mikä näkyy niin Pohjois-Afrikassa kuin Wall Streetillä.

Osuustoiminta voisi olla innostava malli nuorisolle sitoutua yhteiskuntaan ja tuntea omat vaikutusmahdollisuutensa reilun pelin hengessä.

Osuuskuntien pitää pystyä myös tarvittaessa uudistumaan. Yritysten on kysyttävä itseltään, toteuttavatko ne tarkoitustaan, sopivatko niiden säännöt tälle vuosituhannelle ja toimiiko osuuskunnan hallinto demokraattisesti. Myös uudenlaisia yhteistoiminnan muotoja tulee kartoittaa ihmisyhteisöissä.

Pauline Green

Kirjoitus perustuu ICA:n puheenjohtajan, englantilaisen Dame Pauline Greenin puheeseen YK:n Kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 Suomen pääjuhlassa 21.3. Finlandia-talossa.
Puheen suomennos: Riku-Matti Akkanen.

| Sivun alkuun |