Lääkäreillä mitta täynnä
- perusterveydenhuolto romahtamassa

Otsikko on suora lainaus Yle Keski-Suomen 8.3.2012 uutisesta, joka synnytti heti vilkkaan ja mehevän nettikeskustelun. Osuuskuntamalli nousi uudenlaiseksi ja pitkään kaivatuksi ratkaisuksi kunnallisen terveydenhuollon paheneviin ongelmiin. Myös monet kansainväliset esimerkit puhuvat sen puolesta.

Ylen uutinen kertoi, miten lääkärit olivat kyllästyneet julkisten terveyspalvelujen huonoon tasoon. Keski-Suomessa jo lähes 200 perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäriä oli allekirjoittanut adressin, jossa vaadittiin maakunnan perusterveydenhuoltoon täysremonttia.

Allekirjoittaneiden mielestä terveydenhuolto olisi järjestettävä uudelleen kuntakohtaisen rahoitus- ja järjestämisvastuun sijaan esimerkiksi maakunnallisella osuuskuntamallilla. Osuuskunta voisi lääkärien mukaan kilpailla yksityisten terveyspalveluyritysten kanssa.

Samasta ongelmasta on kirjoitettu useaan kertaan myös Osuustoiminta-lehdessä (OT 6/07, 5/09, 6/09 ja 2/11). Erityisesti kuopiolaiset professorit Esko Kumpusalo ja Olli-Pekka Ryynänen ovat puhuneet osuustoimintamallin puolesta ennakkoluulottomana ratkaisuna yhä syveneviin kunnallisen terveydenhuollon vaikeuksiin.

Molemmat professorit edustavat myös poikkeuksellisen vankkaa terveydenhuollon käytännön osaamista. Esimerkiksi Kumpusalo on toiminut Kuopion yliopistollisen sairaalan ylilääkärinä.

Hyviä kokemuksia Amerikasta...

Erityisesti Yhdysvalloissa on saatu hyviä kokemuksia osuuskuntamallin käyttämisestä terveydenhuollossa.

Kansalaisten perustarpeita tyydyttävät osuuskunnat istuvat hyvin nykypäivän amerikkalaiseen ajatteluun. Juuri amerikkalaiset tietävät parhaiten, miltä tuntuu aikanaan joutua kansainvälisten suurfirmojen rahastettavaksi. Siksi he haluavat omistaa itselleen tärkeät toiminnot omien osuuskuntiensa kautta. Tämä näkyy monilla alueilla esimerkiksi sähkönjakelussa, vesihuollossa ja telepalveluissa.

Seurantatutkimuksissa kaikkein parhaiten menestynyt amerikkalainen terveydenhuollon yritys Kaiser Permanente toimii osuuskuntatyyppisesti kahdessa osassa. Ensimmäinen osa vastaa kansalaisten vakuutuksista eli järjestelmän rahoituksesta ja toinen palvelujen tuottamisesta. Tärkeää on, että kansalaisia edustava rahoittajaorganisaatio voi ostaa palvelut muualtakin sen mukaan mistä ne edullisimmin ja laadukkaimmin saa.

... ja useista Euroopan maista

Terveydenhuollon isoja osuuskuntia löytyy runsaasti myös esimerkiksi Italiasta, Espanjasta ja Ranskasta, kuten professori Carlo Borzaga Trenton yliopistosta viime elokuussa osuustoiminnan tutkimuskonferenssissa Mikkelissä kertoi (OT 5/11).

Borzagan mukaan kansalaisten terveydenhuolto ei luonteensa vuoksi oikein sovi yksityisten yritysten yhä laajemmin hoidettaviksi. Se ei pohjimmiltaan istu niiden bisneslogiikkaan.

– Yksityisten lääkärifirmojen voiton tavoittelu ohjaa voimavarat sinne, missä niiden oma taloudellinen voitto on suurin. Vaikka resursseja käytetään enemmän, niin ihmisten perustarpeita ei pystytä tyydyttämään. Kansalaisten terveys ja onnellisuus eivät kohene.

Borzagan mukaan paras ratkaisu ongelmiin on terveysosuuskuntien kehittäminen. Sellaiset pystyvät toiminnallaan parhaiten vahvistamaan myös jäsentensä eli tavallisten ihmisten omaa motivaatiota huolehtia itse omasta hyvinvoinnistaan.

Samaa asiaa on korostanut myös Esko Kumpusalo ja useat Aalto-yliopiston tutkijat. Tämä keskustelu on kuitenkin Suomessa valitettavasti vasta alkumetreillä.

Tärkein mittari terveys, eikä raha

- Osuuskunta pyrkisi tuottamaan terveyttä väestölle, ei ollenkaan ensisijaisesti voittoa, kuvaili Ylen uutisessa asiaa yleislääketieteen professori, osastonylilääkäri Mauno Vanhala Keski-Suomen keskussairaalasta.

Osuuskuntamalli voisi hänen mukaansa toimia Keski-Suomen kaltaisella tiiviillä alueella, jossa erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ovat perinteisesti toimineet hyvässä yhteistyössä.

Kansalaisten todellisen terveysvastuun seuranta ja määrittäminen on kuitenkin Suomessa uusi asia. Käytössä nykyisin olevat mittarit painottuvat talouteen ja tehokkuuteen. Niiden merkitystä ei pidä kiistää, mutta kunnallisiin palveluihin sovellettuna asia on erittäin ongelmallinen.

Erityisesti terveydenhuoltoon tarvittaisiin pitkäjänteisyyttä ja vakautta ihan toisella tapaa kuin esimerkiksi pörssiyritysten johtamiseen. Kilpailuttaminen on paikallaan, kunhan se tapahtuu järkevästi ja pitkäjänteisesti. Myös yksityisiä terveydenhuollon yrityksiä ehdottomasti tarvitaan.

Keskustelua omistuspohjasta

Keskisuomalaisten lääkäreiden mukaan tarvittavan osuuskunnan jäseniä olisivat kunnat ja terveydenhuollon henkilöstö, sekä apteekit ja kolmannen sektorin toimijat. Vahva maakunnallinen ajattelu on esityksen selkeä etu.

Selkeintä osuustoiminta-ajattelua olisi kuitenkin omistuspohjan rajaaminen kansalaisiin mahdollisina terveysosuuskuntien jäseninä sekä kuntiin ja Kelaan, joka on merkittävä terveydenhuollon rahoittaja ja asiantuntija.

Käytännössä juuri kunnille kuntalaisen edustajina tulisi antaa eniten äänivaltaa. Kunnilla on tahtoa ja resursseja seurata ja valvoa jäsentensä etua paikallisesti. Nykyisenkin osuuskuntalain perusteella porrastettu äänivalta on myös osuuskunnissa rajoitetusti mahdollista.

Toki keskustelu mahdollisista muistakin omistajista on avointa ja toivottavaa. Näissä kysymyksissä kohtuullisuus puolin ja toisin on erittäin arvokas tavoite. Terveydenhuollon koko ketju saataisiin toimimaan parhaiten, kun eri osapuolet sitoutuvat siinä kohtuullisella tavalla ja pitkäjänteisesti yhteisiin tavoitteisiin.

Terveydenhuollon henkilöstöä pitäisi joka tapauksessa pystyä palkitsemaan hyvistä tuloksista kansalaisten terveyden edistämisessä mielestäni mieluummin bonuspalkkioiden kuin omistuksen kautta. Pätevien ammatti-ihmisten jatkuvaa pakoa kunnallisesta terveydenhuollosta yksityisiin lääkärikeskuksiin olisi kiire padota.

Pelkään pahoin, että jos lääkäreiden aloitteellisuus nyt virheellisesti tulkitaan vain heidän omaksi rahastusyritykseksi, niin tarvittava mittava remontti ei pääse meillä edes alkuun. Poliitikot ovat tässäkin todella paljon vartijoina.

Tasa-arvo uhkaa heikentyä

Suomen hallitus on ottanut tavoitteekseen viedä pikaisesti läpi suuren kuntauudistuksen perustellen sen tarvetta nimenomaan terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kasvavilla vaikeuksilla. Hajautunut kuntarakenne ei kuitenkaan ole syy ongelmiin.

Keskisuomalaisten lääkäreidenkään mielestä kuntaremontista ei ole ongelmien paikkaajaksi.

Perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon ongelmat pitäisi pystyä ratkaisemaan huomattavasti täsmällisemmillä ja paljolti uudenlaisilla ratkaisuilla. Ratkaisujen pohjana olevien perusolettamusten tulee uudistuksessa myös toimia pitkälle tulevaisuuteen.

Valtaa suurkuntiin keskittävä kuntarakenne uhkaisi jättää maaseudun ja erityisesti syrjäalueet entistä pahemmin vain oman horjuvan onnensa varaan. Pienten paikkakuntien palveluverkosto olisi paljon helpompi karsia pois, jos päätökset niistä joskus tulevina vuosina tehtäisiin suurten kaupunkien keskustoissa ja niiden ehdoilla.

Pienet kunnat ovat kuitenkin pyrkineet tekemään parhaansa kaikkien kuntalaisten sekä sosiaalisen että alueellisen tasa-arvon puolesta. Tästä löytyy liittymäkohta myös suomalaisen osuustoiminnan yleisiin tavoitteisiin ihmisten tasa-arvosta ja demokratiasta.

Tiedän, ettei läheskään kaikkia tämäntyyppisiä hyviä tavoitteita onnistuta käytännössä toteuttamaan. Liike-elämässä on sopeuduttava kulloiseenkin markkinatilanteeseen. Ja politiikassa on haettava toimivia kompromisseja. Mutta on silti terveellistä aika ajoin kuitenkin puhua ja muistuttaa myös tasa-arvon tavoitteista.

Tuhannen lääkärin vaje

Professori Mauno Vanhalan mukaan perusterveydenhuollossa on koko maassa tuhannen lääkärin vaje.

Keski-Suomen seututerveyskeskuksen toimitusjohtaja ja vastaava lääkäri Reijo Räsänen muistutti Ylelle, että ellei jotain uusia keinoja keksitä, niin tilanne näyttää vaan kulkevan oikeastaan kohti perusterveydenhuollon romahtamista.

– Perusterveydenhuolto ei kerta kaikkiaan toimi. Keikkafirmat valtaavat vastaanottoja ja siitä seuraa, että keskussairaalan lähetteet lisääntyy, koska perusterveydenhuollossa ei ole motivoitunutta ja osaavaa henkilökuntaa hoitamassa asioita alusta loppuun kuten pitäisi olla.

– Potilaat lähetetään löysin perustein keskussairaalaan ja täällä ei resurssit riitä, vaikka erikoissairaanhoitoon niitä onkin lisätty, Räsänen kuvaili Ylelle.

Yksikanavainen ja selkeä rahoitusmalli

Valtakunnallisiin Ylen uutisiin Keski-Suomen toimituksen uutinen ei valitettavasti vielä yltänyt. Helsingin Sanomat kuitenkin heräsi asiassa pari viikkoa myöhemmin ja julkaisi uutisen 19.3.2012.

Siinä HS haastatteli myös sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkäriliiton edustajia. STM:n Päivi Salo liputtaa kuntavetoisen järjestelmän puolesta hallitusohjelmaan viitaten, mutta Lääkäriliiton Heikki Pälve tukee ajatusta maakunnallisista osuuskunnista. Myönteisellä kannalla HS:n mukaan on myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Osuuskuntamallissa terveydenhuollon rahoittajat – kunnat, Kela ja valtio – sulautuisivat maakunnittain yhteen. Se tilaisi kaikki julkisilla varoilla maksetut terveydenhuoltopalvelut. Tämä toteuttaisi selkeä ja yksikanavaisen rahoitusmallin.

Alueelliset, voittoa tavoittelemattomat osuuskunnat voisivat sitten tuottaa tarvittavia palveluja edullisesti ja kilpailla yksityisten yritysten kanssa. Viittaan tässä amerikkalaisen Kaiserin malliin.

Ylen uutinen käynnisti välittömästi todella runsaan nettikeskustelun. Poimin siitä seuraavaan muutamia osuvimpia kommentteja.

Kuva Aija Karjalainen

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |