Luomu rynnistää eteenpäin
Maailmanmarkkinoiden vuosikasvu 20-30 %

Luomutuotteiden kauppa kasvaa kaikissa maanosissa niin kotimaan markkinoiden kuin kansainvälisen kaupan osalta 20-30 % vuodessa. Noin 30 miljardin dollarin luomutuotekaupassa on mukana 130 maata, Yhdysvaltojen ja EU-maiden ollessa kärjessä. USA:ssa ja Euroopassa pyritään lisäämään ensisijaisesti kotimaan tuotantoa kysyntää vastaavaksi. Vientituotannossa USA ja Eurooppa tähyävät lähinnä toisiaan ja myös Japanin markkinoita. Kehitysmaissa luomutuotannon on havaittu tarjoavan peltojen luontaista viljavuutta lisäävän keinon lisätä alueidensa ruokatuotantoa sekä aivan uudenlaiset vientimarkkinat läntisissä maissa hintalisineen sekä reilun kaupan ehtoineen. Maailmankaupan luomuykköseksi on noussut kahvi. Suurena kasvupotentiaalina kehitysmaissa nähdään hedelmät ja vihannekset.

Luomusertifioitua kahvia. IFOAM:n merkintä on lyönyt itsensä läpi kansainvälisesti luomutuotteissa.

Suomessa tuotetuista luomutuotteista maidon suosio on kasvanut eniten (64 %) viimeksi kuluneen vuoden aikana. Finfoodin kevään 2002 luomubarometrin mukaan suosio on kasvanut viimeisten 12 kuukauden aikana 1-64 % tuoteryhmästä riippuen. Eniten kasvoi luomumaidon myynnin arvo. Suurin markkinaosuus luomujalosteista on edelleen viljatuotteilla - hiutaleilla jo 7 % tuoteryhmän myynnistä. Luomuvihannesten markkinaosuudet vaihtelevat 3-10 %:n välillä, ykkösenä on porkkana, ilmenee Finfoodin kevään 2000 luomubarometristä.

Luomutuottajien keskuudessa viennin kehittäminen nähdään keinona tasapainottaa kysyntää ja tarjontaa, parantaa tuotantoketjun kannattavuutta sekä lisätä myönteistä kuvaa Suomesta erityisen puhtaiden tuotteiden luomumaana.

Sertifioituja luomutuotteita tuotetaan kaupallisessa mittakaavassa lähes kaikissa Euroopan maissa, 30 Aasian ja 30 Afrikan maassa, 20 Keski-Amerikan ja Karibian maassa, 10 latinalaisen Amerikan, 5 Australaasian ja Tyynenmeren valtiossa sekä USA:ssa ja Kanadassa. Luomukahvin myynti noteerattiin maailmankaupassa11 miljardiksi dollariksi vuonna 1999. Suomessakin luomukahvia on ollut tarjolla monen lajin valikoima jo vuosikausia.

Vuosittaisen luomumyynnin dollarimääräinen arvo oli marraskuussa 2001 YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan Yhdysvalloissa 8 miljardia dollaria, Saksassa 1,2 miljardia, Isossa Britanniassa sekä Italiassa 1,0 miljardia, Ranskassa 850 miljoonaa ja Sveitsissä 450 miljoonaa dollaria.

17 miljoonaa hehtaaria

Maailman luomuviljelty peltoala noteerattiin viime vuoden tilastoissa lähes 17 miljoonaksi hehtaariksi. Euroopassa luomutuotannossa on 4,2 milj.ha, Pohjois-Amerikassa 1,3 milj.ha, latinalaisessa Amerikassa 3,7 milj. ha, Australaasiassa ja Oseaniassa 7,7 milj.ha.

Latinalaisen Amerikan hehtaarit kertyvät paljolti sertifioiduilta laidunmailta. Argentiina on kehittänyt omat tuotanto-ohjeensa sekä kasvinviljely- että eläintuotteille silmällä pitäen Euroopan markkinoita.

Ns. kehitysmaista Argentiinan tuotanto-ohjeet ja tarkastusjärjestelmä on ainoa, jonka EU on hyväksynyt täyttävän oman lainsäädäntönsä yhdenmukaisuuskriteerit. Niinpä Argentiinasta tuodaan nyt pampaksella kasvaneen pihvikarjan lihaa EU-maihin, jossa kysyntä ylivoimaisesti ylittää tarjonnan.

EU-maista Tanska on määrätietoisesti ponnistellen pääsemässä niskan päälle luomulihan sisämarkkinoilla.

Australian mahtihehtaarit ovat myös suureksi osaksi laidunmaita sekä laaja-alaisten karujen peltomaiden vähätuottoisia viljakasvustoja, joiden aluskasvillisuutena pidetään yleisesti matalakasvuista maa-apilaa maanparantajana ja typentuottajana. Vähiten luomusertifioitua alaa löytyy Aasiasta, 90 000 ha, joka tosin on sitäkin intensiivisemmin hyödynnetty rahakasvien tuotantoon.

Luomutuotannon ja -kaupan tilastotietojen kerääminen on vielä varsin hajanaista. FAO on ottanut tehtäväkseen kehittää tietojen saantia ja julkaisemista mm. kansainvälisen tilastollisen vuosikirjan yhteydessä.

Kehitysmaille kasvavat vientimarkkinat

Luomutuotannosta kehitysmaille on kahvin ja teen ohella näköpiirissä lupaavat markkinat myös hedelmille sekä vihanneksille, arvioidaan YK:n kauppaa ja kehitystä edistävän UNCTAD:n ja maailman kauppajärjestö WTO:n kansainvälisessä kauppakeskuksessa ITC:ssä.

Luomutuotteiden kehitysmaakaupassa sitoudutaan kansainvälisen reilun kaupan ehtoihin. Tuottajille taataan elinkeinon tarpeiden mukaan kohtuullinen hintataso. Maataloustyöntekijöille tilanomistajien on vastaavasti sitouduttava maksamaan vähintään minimipalkkaa kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksen mukaisesti. Plantaaseilla on myös täytettävä eräitä kansainvälisen luomuliiton IFOAM:n (International Federation of Organic Agriculture Movements) sosiaalisia oloja koskevia ehtoja.

Luomutuotanto on kokemusten mukaan osoittautumassa lupaavaksi pien- ja perheviljelmien pelastusrenkaaksi sekä vakaaksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi työvoimaa käyttäville suurtiloille.

ITC:n vanhempi markkinakehitysneuvoja Rudy Kortbech-Olesen uskoo, että etenkin Kiinalla ja Intialla on valtavat potentiaalit tarjottavaksi tulevien vuosien luomumarkkinoille, kunhan valvonta ja ja sertifiointi saadaan järjestetyksi kansainvälisen kaupan edellyttämälle tasolle.

Luomu osana nälän ja köyhyyden torjuntaa

FAO:ssa vuonna 1999 hyväksytyssä työohjelmassa todetaan luomuviljelyn olevan kestävä ja kilpailukykyinen tuotantojärjestelmä niin kehitys- kuin teollistuneissa maissa. FAO kehottaa valtioita kohtelemaan luomua tasavertaisesti tukitoimissaan.

Lukuisiin näyttöihin perustuen FAO toteaa luomun ylivoimaisuuden ylläpitää ja kehittää maan luontaista viljavuutta. Luomukeinoin on voitu valloittaa takaisin maatalouskäyttöön tuhoisilla menetelmillä pilattuja maita. Erilaisissa ääriolosuhteissa ja alueilla, jotka eivät sovellu yksipuoliseen teolliseen tuotantoon, luomuviljelyä voi harjoittaa menestyksellä.

Monimuotoinen luomuviljely sekä perimältään runsaasti muuntelua omaavien paikallisten maatiaiskasvien ylläpito, viljely sekä perinteinen jalostus yhdessä sopivan kotieläinten pidon kanssa ovat FAO:n linjauksissa tähdellinen osa viljelykelpoisen maan säilyttämistä, elinkeinon ja toimeentulon turvaamista ja näläntorjuntaa.

FAO sekä USA:ssa sijaitseva Worldwatch-instituutti korostavat luomua yleistä etua palvelevana tuotantomenetelmien valikoimana, joka tuottaa ja kehittää monenlaisia ympäristönsuojelun sekä kustannussäästöjen kannalta arvokkaita ekosysteemipalveluja.

Kansainvälinen luomuliike tehokkaasti verkostoitunut

Kansainväliseen 1972 perustettuun Saksassa päämajaansa pitävään luomuliikkeeseen IFOAM:iin on järjestäytyneinä viljelijä-, sertifiointi-, tutkimus-, koulutus-, neuvonta-ja markkinointijärjestöjä. Jäsenjärjestöjä liikkeessä on 105 maassa yhteensä 770.

Kansainvälisen kaupan kehitystä on ratkaisevasti vauhdittanut IFOAM:n yli vuosikymmenen äänestysten sävyttämän prosessin tuloksena vuonna 1998 hyväksytyt puitesäännöt tuotannolle ja jalostukselle. Luomualan järjestöt ja valtiolliset elimet ympäri maailmaa turvautuvat IFOAM:n asiantuntemukseen.

Euroopan yhteisössä vuonna 1992 hyväksytty luomuasetuskin perustuu suureksi osaksi IFOAM:n sääntötyön siihenastisiin muotoiluihin. IFOAM on läheisessä yhteistyössä mm. FAO:n kanssa, jonka puitteissa sillä on yhteinen toimisto Roomassa.

Luomumaataloutta kutsutaan mm. englanninkielisissä maissa ekologiseksi tahi orgaaniseksi maataloudeksi (ecological, organic), saksankielisissä maissa biologiseksi (biologish). Ruotsissa puhuttiin vielä 70-luvulla luonnonmukaisesta (naturenlig), sittemmin ekologisesta tuotannosta, kuten Tanskassa ja Norjassa. Suomessa luonnonmukainen ja siitä johdettu luomu on vakiintunut viralliseksi termiksi.

Viime vuoden heinäkuussa kansainvälisen elintarvikealan standardijärjestö Codex Alimentarius täydensi vuoden 1999 luomuelintarvikkeiden tuotantoa, jalostusta ja pakkausmerkintöjä koskevia ohjeitaan eläinperäisen ruoan kriteereistä. Erityistä huomiota kiinnitetään eläinten inhimilliseen kohteluun ja ruokintaan, mukaan lukien mehiläisten hoito. Samalla tarkistettiin myös eläintuotteissa sallittavien lisäaineiden luetteloa.

Codexin määräykset ovat nyt sopusoinnussa IFOAM:n puitesääntöjen sekä EU:n luomuruokaa koskevan säädösten kanssa. Muutoksilla tahdottiin yhtenäistää maakohtaisia säädöksiä kansainvälisen kaupan helpottamiseksi luomumaidon, -lihan, -munien ja -hunajan osalta sekä lisätä kuluttajien luottamusta.

Kysyntä lisääntyy Suomessa

Finfood Luomun tänä vuonna teettämä luomubarometri osoittaa, että luomutuotteiden säännöllinen käyttö on lisääntynyt ja kuluttajat aikovat edelleen lisätä niiden käyttöä. Suomalaisista 19 % ilmoittaa käyttävänsä luomutuotteita säännöllisesti ja 42 % satunnaisesti. Kuluttajat toivovat laajempaa valikoimaa ja aikovat lisätä tuoretuotteiden lisäksi myös pakasteiden ja einesten käyttöä.

Tutkittujen luomutuotteiden menekki on kasvanut 1-64 % viimeisten 12 kuukauden aikana, eniten luomumaidossa. Luomujalosteista suurin markkinaosuus on edelleen viljatuotteilla, hiutaleiden osuus on 7 % tuoteryhmän myynnistä. Pastojen ja jauhojen osuus on 4 %.

Luomuvihannesten ja juuresten kasvu on ollut vähäistä; perunaa ja kaalia on ostettu aikaisempaa vähemmän. Luomun markkinaosuudet tuoteryhmästä vaihtelevat runsaasta 3 prosentista 10 prosenttiin. Kuluttajat peräävätkin lisää laatua vihannestiskeille. Lähes 20 % kuluttajista kertoo ostavansa luomutuotteita suoraan tilalta.

Suomalaisista noin 5 000 luomusopimustilasta lähes kahdella tuhannella on kotieläimiä. Tuotantoehdoista ja taloudellisista ym. syistä johtuen suurin osa karjaa pitävistä luomutuottajista pitää vain peltonsa luomuhyväksyttyinä, mutta ei luomukotieläimiä, vaikka tuottavatkin luomurehua.Vain noin 350 tilalla on luomutuotantosopimus kotieläinten osalta. Luomukotieläintuotteiden tarjonta ei vastaa lähimainkaan kysyntää varsinkaan lihan osalta.

Joka kymmenes kiinnostunut luomutuotannosta

Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n tänä keväänä valmistuneen selvityksen mukaan joka kymmenennellä maatilalla ollaan kiinnostuneita jatkossa siirtymään luomutuotantoon. Näistä kotieläintilallisia on noin kolmannes.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luomutuottajien suunnitelmia vuoteen 2007 saakka sekä kaikkien tilojen kiinnostusta luomutuotantoon. Jos luomusta kiinnostuneet viljelijät käytännössä myös siirtyisivät luomuun, voisi luomupeltoala jopa tuplaantua nykyisestä vajaasta 150 000 hehtaarista 300 000 hehtaariin. Näin vajaan 7 prosentin luomuala voisi lisääntyä 14 prosenttiin kokonaispeltoalasta vuoteen 2007 mennessä ja luomueläintuotanto noin 10 prosenttiin kotieläintuotannon määrästä.

Luomutuottajista 16 % piti vastauksissaan oman tilansa kannattavuutta hyvänä, kaikista maatiloista vain 10 %. Tyytyväisimpiä kannattavuuteen oltiin luomumaito- ja luomukanatiloilla sekä suurilla, yli 75 hehtaarin tiloilla. Luomusianlihan tuottajat pitivät kannattavuuttaan heikompana kuin sikatilat keskimäärin.

Luomumaidon osuus Valiolla 2 %

Valiolla luomumaitoa ennakoidaan vastaanotettavan tänä vuonna 19-20 miljoonaa litraa, kun viime vuoden kokonaismäärä jäi 16 miljoonaan litraan. - Luomumaitoa haetaan nyt kaikkiaan 115 tilalta. Ensi vuonna määrä kasvanee noin 140:een, kun uudet siirtymävaiheen tuottajat saavat luomuhyväksynnän tuotannolleen.

Entistä suurempi osa luomumaidosta saadaan myös jalostettua luomutuotteiksi markkinoille, nyt noin 85 %, kertoo hankintajohtaja Heikki Mäkelä.

- Kotieläintuotantoehdot ovat luomun osalta varsin tiukat, ja monille se tietää myös lisäinvestointeja. Myös paperityö lisääntyy.

Mäkelä pitää luomuun siirtymistä kuitenkin tulevaisuuteen investoimisena toivoen että uudet luomutuottajat siirtäisivät kotieläimensäkin luomun piiriin. - Kysyntä ja luottamus luomuun näyttää kasvavan ja luomutuotannon asema markkinoilla tulee vahvistumaan, hän uskoo.

Luomumaidon markkinaosuus kaikesta Valion maidosta on noussut noin kahteen prosenttiin ja näyttää edelleen kasvavan. Valion luomutuotevalikoimaan kuuluu lisäksi kevyt- ja rasvaton maito, kerma, piimä, kevytviili, maustamaton sekä kolme maustettua jogurttia, voi ja emmental-juusto, tutteli-puuro sekä appelsiinitäysmehu, jonka luomusertifioitu tiiviste tuodaan Etelä-Amerikasta, luettelee tuotekehittäjä Petri Silfverberg.

Raaka-ainepula vaivaa lihamarkkinoita

Lihaa jalostavilla yrityksillä luomuvalikoiman kehittämistä rajoittaa merkittävimmin raaka-aineen saanti. Atrialla jalostetaan 300 000-400 000 kiloa luomunautaa vuosittain, mutta sikaa hyvin vähän, kertoo yhtiön tuoteryhmäpäällikkö Pentti Ritala.

- Atria toimittaa asiakkailleen ruhojen paisti- ja filee-osista ns. luomuarvo-bokseja, joista kaupat sitten itse jalostavat myyntiinsä sopivia tuotteita. Luomujauhelihaa ja suikaletta pakataan valmiiksi 400 gramman pakkauksiin. Atrian markkinaosuus kaikesta naudanlihasta on 36 % ja luomunaudan osuus ehkä samaa luokkaa.

- Luomulihan kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa Atriassa. Sikapuolella saanti on sattumanvaraista. Naudanlihapuolella saatetaan jäädä moneksi viikoksi ilman raaka-ainetta, koska toisinaan teurastukset ajoittuvat monilla tiloilla samaan ajankohtaan.

- Luomulihan tuottajia tarvittaisiin enemmän. Alkutuotannon näkökulmasta itseuudistuva nautakarjantuotanto näyttäisi nykyisistä lähtökohdista kannattavuuden osalta otolliselta luomutuotantoon siirtymiselle. Ostajia löytyy luomulle, Ritala huomauttaa.

Atrian lihalinjan johtaja Esa Mäki toivoo että alkutuotannon pullonkaulat pystyttäisiin ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Jos tässä onnistuttaisiin, niin realistisena tavoitteena markkinoilla hän pitäisi Atriassa luomunaudan määrän kasvattamista puoleentoista miljoonaan kiloon eli noin viiteen prosenttiin vuonna 2005. Sopivana luomuhintalisänä tuottajille hän näkee 15-30 %. Tähdellisenä hän pitää molemminpuolista pitkäaikaista sopimista ja sitoutumista alkutuottajan ja lihateollisuuden välillä. - Se on molemmille osapuolille parempi vaihtoehto kuin hintasuhdanteiden kyttääminen.

Ritala ja Mäki toivovat viranomaisilta käytännönläheistä kohtuutta tuotantoehtojen tulkinnassa, jotta byrokratialla ei jarrutettaisi alan kehitystä. Takaiskuna luomukotieläintuotteiden markkinoille molemmat pitävät liian nopeassa aikataulussa voimaan tulevaa uutta vasikoiden ja porsaiden alkuperävaatimusta. Alkutuotannossa on jääty siinä määrin alhaisiin lukemiin, että ilman uusia pikaisia tukipäätöksiä ollaan vaarassa jäädä junnaamaan paikalleen.

A-Tuottajien nautalinjan johtaja Sinikka Hassinen toteaa, että tiloilla joudutaan nyt tekemään kova työ sen eteen että luomutiloilla syntyneet vasikat löytäisivät tiensä luomukarjan kasvattajille. A-Tuottajat vastaa lihan hankinnasta Atrialle.

- Luomuvasikoille onkin syntynyt oma hintansa kolmen kuukauden juottovelvollisuuden täyttämisestä. Lypsylehmistä osa menetti luomukelpoisuutensa markkinoilla alkuperävaatimuksesta johtuen. Investointitukipykälään saatiin toki muutos, joka jossain määrin tukee luomutuotantoa; tuki määräytyy nyt rakennuksen neliötä kohti aikaisemman eläintä kohti määrätyn tuen sijasta.

- Tuotantoehtojen mukaisten ulkoilutarhojen järjestäminen aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Miten voidaan Suomen ilmastossa ratkaista luomuporsastuotanto?

- Nämä käytännölliset ja taloudelliset ongelmat sekä myös peltoalan ja luomukotieläinten suhde aiheuttavat tuotantoehdoista riippuen luomulle enemmän pakollisia kustannuksia kuin tavanomaiselle tuotannolle. Näistä syistä luomukotieläintuki voisi olla sopiva kannustin eläintuotannon lisäämiseksi, Hassinen toteaa.

TE-keskukset voivat vielä tänä vuonna antaa luomutiloille luvan vasikoiden hankintaan tavanomaisilta tiloilta, mutta ei enää vuoden 2003 alusta.

Luomua lisätään varoen

HK Ruokatalon tuotannossa luomutuotteet näyttelevät varsin pientä osaa. Kaksi naudanjauhelihapohjaista mikroateriatuotetta säännöllisessä myynnissä sekä sattumanvaraisesti broileri eri muodoissaan ovat toistaiseksi talon ainoat luomutuotteet. Markkinointijohtaja Olli Antniemen mukaan tuotevalikoiman laajentamista rajoittaa ennen muuta luomulihan saanti.

Hänen kokemuksensa mukaan kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan luomutuotteista paljoa enempää kuin muista tuotteista. Luomumikroaterioita on myyty tuoteryhmän keskitasoa vastaavasti.

- Luomutuotteiden lisääntyminen edellyttää, että ketjun kaikki osapuolet voivat harjoittaa kannattavaa toimintaa. Kysynnän lisäämisessä kaupan roolia valikoimapäätöksissä ei myöskään voi vähätellä. Sillä miten kauppa tarjoaa ja pitää esillä luomutuotteita, on ratkaiseva merkitys kuluttajien valintoihin.

- Mielestämme liha-ala on viime vuosina selvästi tervehtynyt. Uskomme HK:ssa positiiviseen tulevaisuuteen ja toivomme sitä myös luomun osalta, Antniemi toteaa.

Nuoret markkinointiosuuskunnat

Viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien maahamme perustettiin alueellisia viljelijöiden markkinointiosuuskuntia keräämään ja toimittamaan luomutuotteita tiloilta markkinoille. Näistä kolme on muuttanut toimintansa oy-pohjaiseksi. Näistä toimivat edelleen Etelä-Karjalan Luomu, Lapin Luomu, Luomu-Botnia, Luomu-Savo, Pirkanmaan Luomutuottajat, Pohjolan Luomu, Saimaan Luomu ja Sataluomu.

Osuuskunnat ovat kasvinviljelytuotteiden keräilyn, toimitusten ja laskutuksen osalta mahdollistaneet luomutuotteiden aikaisempaa organisoidumman markkinoinnin jalostajille, kaupalle ja suurkeittiöille.

Rajamäellä toimivan markkinointiorganisaation Pohjolan Luomu Oy:n toimitusjohtaja Eini Matilainen korostaa viljelijärenkaiden vastuuta ja sitoutumista säännöllisten toimitusten ja laatuvaatimusten osalta. Sopimusviljelijöille maksetaan tuotteista 2-3 % hintalisää.

- Luomuviljasta olemme maksaneet viljelijöille 20-70 % luomulisää viljasta ja markkinatilanteesta riippuen. Viime vuonna veimme viljaa 14.5 miljoonaa kiloa Iso-Britanniaan, Saksaan ja Tanskaan. Tästä kauraa oli noin puolet.

- Viennin osuus on 80 prosenttia kaikesta myynnistämme. Tämän vuoden alkupuolella vienti on takkuillut markkinahäiriöistä johtuen, ja vuoden kokonaistulo saattaa jäädä viime vuotista pienemmäksi.

- Viennillä on viljan hintaa korottava vaikutus. Viennin osalta kaura on ykköstuote, lisäksi olemme vieneet vehnää, rehuhernettä ja ruista. Alkuvaikeuksien jälkeen vienti on tähän asti kohdallamme sujunut hyvin vastattuamme KTTK:n tietojen avulla mm. tiloja koskevista tarkastuksista esitettyihin kysymyksiin.

Miten turvata esteetön luomuvienti?

Luomuliitto, Pohjolan Luomu ja Saimaan Luomu perustivat viime vuoden toukokuussa Osuuskunta Luomuleppiksen tulevaksi tarkastuselimeksi. Osuuskunnassa viimeistellään luomutuotanto-ehtoja. Niiden puitteissa voitaisiin esteettä harjoittaa myös luomuvientiä, jonka sujuvuus edellyttää kansainvälisen luomuliiton IFOAM:n puitesääntöihin sopeutettuja ehtoja.

IFOAM on kehittänyt erillisen ISO65/EN45011 -standardiin perustuvan sertifiointiohjelmien hyväksymisjärjestelmän. IFOAM ei itse toimi tarkastuslaitoksena, mutta omistaa käytännön akkreditoinnista eli luomutarkastuslaitosten hyväksymisestä vastaavan kansainvälisen Organic Accreditation Services -yhtiön. Tämän hyväksymät tarkastusorganisaatiot kattavat suurimman osan maailmanlaajuista luomusertifiointia, jonka puitteissa kansainvälinen luomukauppa voi esteettä toimia, elleivät valtiot aseta tuonnille esteitä.

Suomessa noudatettava viranomaisvalvonta perustuu EU:n luomutuotannolle asettamiin vähimmäisehtoihin. Eräät akkreditoidut tarkastuslaitokset ovat ilmoittaneet lisäävänsä tarkkaavaisuuttaan muualla toimivien laitosten ja valvonnan toimista. Näin suomalaisten luomutuotteiden vienti näyttäisi kohtaavan entistä enemmän vaikeuksia mm. Iso-Britanniaan ja Ruotsiin näiden maiden tarkastuselinten Soil Associationin ja KRAV:n toimesta.

Osuuskunta Luomuleppiksen toimitusjohtaja Juha Auranen kertoo, että tuotantoehdot on tarkoitus saada syksyksi siihen kuntoon, että ne täyttäisivät kansainvälisen kaupan ehdot. Ehtojen on ilman muuta täytettävä ensinnäkin EU:n ja Suomen viralliset luomuehdot sekä lisäksi eräitä muita ehtoja.

Yhteistyötä toivotaan

- Ehtojen hyväksyminen IFOAM:ssa sekä akkreditoinnin myöntäminen on oma prosessinsa joka vie oman aikansa. Akkreditointi myös maksaa. Mitä pikemmin prosessin saa liikkeelle, sitä nopeammin päästään sanoista tekoihin, osuuskunnan johtaja Juha Auranen toteaa.

- Se minkälaisten tuotantoehtojen mukaan me Suomessa toimimme ja järjestämme valvontamme, luo myös muulle maailmalle käsityksen siitä, minkä tasoisena luomumaana meitä pidetään. Parhaana mahdollisena kuvana ulospäin näkisin sen, että virallinen valvonta omine tuotantoehtoineen aurinkomerkin kera ja yksityinen oman tunnuksensa kanssa voisivat toimia rinta rinnan yhteistyössä. Suomessa Luomu-leppäkerttumerkki on jo ennestään tunnettu. Hankkimalla valmiudet palvella ja toimittaa tavaraa monenlaisille asiakkaille erilaisia tarpeita varten varmistamme tulevat markkinamme paremmin, kuin tarjoamalla kaikkia munia samasta korista.

- Osuuskunnan jäseniksi voivat liittyä luomualalla toimivat aatteelliset järjestöt sekä luomutuotteita jalostavat ja markkinoivat yritykset. Joustava vientimahdollisuus on merkittävä etu, kun tuotteita kertyy yli oman tarpeen. Vienti antaa potkua sekä alkutuotannon että kaupan kannattavuudelle, kun teollisuus pääsee pyörittämään linjojaan paremmalla kapasiteetilla ja kannattavuudella.

- Yksinkertaisimpana ja kaikille osapuolille kannattavimpana näkisin yhteistyön, jossa kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tarkastajat hoitaisivat samoilla tilakäynneillä tarkastuksen sekä virallisten että yksityisten ehtojen pohjalta ja saman laskutuksen puitteissa, Auranen toteaa.

IFOAM:n akkreditointijärjestelmän hyväksymien tarkastuslaitosten tuotteissa voidaan oman logon yhteydessä käyttää "IFOAM ACCREDITED" -merkintää, joka kansainvälisessä kaupassa on vakiintumassa ylivoimaiseksi asiakkaiden luottamuksen valttikortiksi.

Osuustoimintaliikekö edelläkävijäksi?

Luomuliitossa korostetaan kotimaisen luomutuotannon valmiuksien laadullista kehittämistä ja määrällistä lisäämistä sekä sellaisen maatalouspolitiikan tarvetta, jossa panostetaan erilaisten tilojen kannattavuuteen ja muihin elinmahdollisuuksiin. Etujärjestöpolitiikassa Luomuliitto tukee tältä osin MTK:ta. Luomuliiton puheenjohtaja Esa Partanen iloitsee siitä, että EU:ssa korostetaan maailmankauppaa koskevissa neuvotteluissa monivaikutteista maataloutta, monimuotoisuutta sekä vihdoin myös maaseudun ihmisten ja heidän aluetalouksiensa merkitystä.

- Näitä alueellisia ja paikallistalouksien tarpeita onkin syytä korostaa voimakkaasti Maailman Kauppajärjestö WTO:n neuvotteluissa. Suomen edun mukaista on painottaa erikokoisten perheviljelmien elintarpeiden turvaamista. Näin vaikutetaan monimuotoisten maaseutukylien ja -yhteisöjen sekä niiden ylläpitämien monipuolisten taitotietojen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.

- Osuustoimintaliike voisi olla todella edelläkävijä kestävän kehityksen sekä hyvälaatuisen ja ympäristöystävällisen ruoantuotannon aikaansaamisessa, Partanen toteaa.

Luomuliiton neuvonnan kehityspäällikkö Arja Peltomäki uskoo maitokiintiöiden ohjaamisen uusille luomutuottajille lisäävän tehokkaasti halukkuutta siirtyä luomuun maidontuotannossa. - Tämä asia tulee ottaa esiin tarpeellisella painolla vuoden 2003 EU-tukia tarkistettaessa. Yhtenä kotieläintalouden vaihtoehtona rehualaperusteinen ympäristötuen erityistuki on toinen tärkeä neuvoteltava kysymys.

Partasen ja Peltomäen mielestä kasvinviljelyn ja karjatalouden tasa-arvoinen kohtelu vaatii luomukarjan kasvattajille tuotantoehdoista johtuvien ylimääräisten rakennuskustannustarpeiden sekä eläintenpidosta aiheutuvan lisätyön korvaamista. Nämä ansaitsevat omat tukensa täysin loogisin perustein.

Artikkelin kirjoittaja, ympäristökysymyksiin erikoistunut 
toimittaja Markku Rämö seuraamassa hedelmien kuivatusta 
auringossa USA:ssa.

| Sivun alkuun |