![]() |
|||
Pelit ja pensselit
Totta onkin, että pellervolainen järjestötoiminta on kansainvälisestikin tarkasteltuna niin toiminnan laajuuden kuin asiantuntemuksen tason ja monipuolisuudenkin suhteen aivan huippuluokkaa. Eikä tämä ole suinkaan sattumaa. Päinvastoin se on jo toista vuosisataa harjoitetun määrätietoisen kehitystoiminnan tulosta. Olihan yhteisen aatteellisen järjestön perustaminen yksi kolmesta tukijalasta, joille suomalaista osuustoiminnallista strategiaa lähdettiin viime vuosisadan alussa rakentamaan. Ne muut kaksi olivat lainsäädännölliset puitteet ja organisoinnin malli.
Tähän voidaan vielä lisätä kuluvan vuoden alusta voimaan tullut uusi, ajanmukainen osuuskuntalaki, Euroopan Unionin uusi aktiivinen kiinnostus osuustoiminta-asioihin, suomalaisen osuustoimintakentän kokoavan Osuustoiminnan neuvottelukunnan työn alkaminen sekä yleisemminkin osuustoiminnan myönteinen yhteiskunnallinen imago. Tällöin voidaan sanoa, että suomalaisella osuustoiminnalla on nyt tuhannen euron paikka menestyä.
Heidän toivomuksensa on se, että jäsen- ja asiakasomisteisena se voisi toimia ihmisille eräänlaisena yritystoiminnan kansallisena ankkurina ja globalisaatiovakuutuksena, kun muun elinkeinoelämän koetaan etääntyvän niin fyysisesti kuin päätöksenteossaan tavallisten ihmisten kannalta tavoittamattomiin. Vaikka lähtökohdat ovat hyvät, ei osuustoiminnan jatkuva menestys ole tässäkään tilanteessa suinkaan mikään itsestään selvyys. Tarvitaan tekoja. Nykyajan ihmiset ovat erittäin valistuneita ja tiedostavia, ja mikä tärkeintä, he osaavat ja uskaltavat vaatia yhteistyökumppaneiltaan paljon. Välttämätön edellytys osuustoiminnallisten yritysten menestymiselle näissä haasteissa on liiketaloudellinen tehokkuus ja kannattavuus. Tämän nykyihmiset hyvin ymmärtävät. Ja tässä suhteessahan asiat ovatkin tällä hetkellä varsin hyvällä tolalla. Mutta tämä ei vielä riitä. Varsinaiset haasteet ovat siinä, miten liiketaloudellisen menestyksen edellytyksenä oleviin varsin laajoihin liiketoiminnallisiin kokonaisuuksiin saadaan toimivalla ja uskottavalla tavalla yhdistettyä ominaisuudet, joiden perusteella osuustoimintaan toivonsa kohdistavat ihmiset voivat aidosti tuntea nämä yritykset omikseen.
Mutta tässäkään pelkät periaatteet ja rakenteet eivät riitä. Ihmiset on saatava niihin aidosti mukaan vaikuttamaan ja toimimaan. Avaimet tähän haasteeseen vastaamiseen ovat luonnollisesti osuustoiminnallisilla yrityksillä itsellään ja erityisesti niiden jäsenhallinnolla. Tässäkin uudistunut Pellervo voi kuitenkin tukea ja auttaa entistä paremmin jäseniään.
|
|||
| Sivun alkuun | |