PTT:n Pasi Holm työllistämisestä:
Ongelmia ei ole riittävästi sisäistetty

Vapaa-aikaa Pasi Holm viettää mielellään perheensä kanssa kesämökillä Helsingissä. Vaimo Tiina Holm työskentelee Tapiolan vakuutus- matemaatikkona ja perheeseen kuuluvat myös teini-ikäiset tyttäret Sanni ja Jenni. Mökki on rakennettu 1918 ja sen remontoinnissa riittää mukavasti puuhaa. Kuva Markku Nummi

Työllistämisessä ei pidä tuijottaa Tupoon tai kansainvälisiin markkinoihin. PTT:n uuden toimitusjohtajan Pasi Holmin mukaan poliitikkojen on vaan päätettävä, miten hoitavat asian. Aikaa ei ole kymmentä vuotta.

Leppeän oloisen Pasi Holmin kerrotaan tulistelleen esimerkiksi silloin, kun poliitikot alkoivat pompotella ns. Holmin-Vihriälän mallia.

PTT:n edellisen toimitusjohtajan Vesa Vihriälän kanssa Holm esitti vuonna 2002 matalapalkkaisten työnantajamaksujen alentamisesta ilman, että työntekijöiden palkka laskee. Tutkijat olivat hakeneet tosissaan poliitikoille keinoa tukea työllisyystavoitteita.

Voidaan ajautua
isoihinkin leikkauksiin

- Työttömyys ei ole työmarkkinajärjestöjen ykkösasia. Työllisyyttä sanotaan tärkeäksi, mutta asiaa ei ole sisäistetty. SAK ajaa solidaarista palkkapolitiikkaa, Veronmaksajan Keskusliitto verojen alentamista jne. Etujärjestöjen logiikka on ajaa jäsenkuntansa etuja. Eivätkä siellä vaikuta pätkätyöläiset tai nuoret.

Holm kysyy, miksei heikoimman ostovoiman pienipalkkaisia aviteta veronalennuksin ja vastaavasti koulutettujen ja parempipalkkaisten ostovoimaa turvata palkkaratkaisuin, kun sillä työllisyys ja ostovoima lisääntyisivät, mutta nettopalkkaerot eivät kasvaisi.

- Työttömyysasteen parantamisella on pakko syntyä lisää säästöjä, Suomen talousyhtälö ei muuten toteudu. Ehkä näihinkin keinoihin palataan, jos ajaudutaan isojen etujen leikkausten uhkaan.

Holm vertaa, että Matti Vanhasen hallitus on kausipuhdistettuna 15.000–20.000 työpaikkaa jäljessä työllisyystavoitteestaan. Ellei pitkän ajan tavoite täyty, joudutaan etujen leikkauksiin. Niiden toteuttaminen vasta hankalaa olisikin.

Tuotantoa sijoittuu
kasvaville markkinoille

Paljon puhuttu Kiina-ilmiö ei ole taloustutkijan mielestä pahasti rouhaissut työllisyyttä. Nyt on vähentynyt Suomesta 15.000 työpaikkaa, laman aikana hävisi 300.000. - Lisäksi yritykset siirtävät tuotantoaan Kiinaan pääasiassa kasvavien markkinoiden perässä, eivät pienentääkseen työvoimakuluja.

Holm haastaa poliitikkoja esiin ja vastuunottoon. Faktat osoittavat suomalaisten elävän leveämmin kuin koskaan, työllisyyteen siis on rahaa.

Holm veikkaa, että kyllä yritys- ja omaisuusveron kevennyspäätöstäkin vielä arvostetaan, vaikka hallituksen esitystä nyt rutataan: sentään 90 % yrityksistä hyötyy päätöksestä.

Holm on ennakoinut oikein ennenkin. Työkaverit kertovat hänen tokaisseen heti kuultuaan alkoholiveron kevennyksestä, että kulutus nousee parikymmentä prosenttia. Kuten tapahtuikin.

- Vanhassa rahassa muutaman kympin laatuviinit ovat olleet 15 vuotta samanhintaisia, sinä aikana Koskenkorvan hinta kaksinkertaistui. Että se siitä muuttumisesta viinikulttuurimaaksi.

Holm pitää kulutuskäyttäytymisen ennustamista oikeastaan yksinkertaisena: - Katso hintaa, katso tuloja. Niillä tiedoilla pääsee aika pitkälle. Holmin mukaan samat perussäännöt istuvat vaikkapa yritysten investointien kehitykseen.

Stadin kundi
Helsingin Alppilasta

Holmin mielipuuhia on lukea lehtiä, tämä tapa pantiin merkille jo intti-aikana sotilaskodissa. Taloustutkijalle uutiset ja kommentit ovat lähdeaineistoa. Holm sanoo, että jo vaalikeskusteluista voi visioida hallitusohjelmaa ja parin vuoden talouskehitystä.

Valtiotieteen tohtori ja dosentti Pasi Holm, 42, poikkeaa taustaltaan PTT:n toimitusjohtajana edeltäjistään Vihriälästä, Seppo Suokosta ja Pertti Kukkosesta. Vihriälä on syntyjään Vimpelistä, Suokko Lohtajalta ja Kukkonen luovutetusta Karjalasta.

Pasi Holm on lähtöisin Helsingin Alppilasta, "siitä läheltä Linnanmäkeä ja HIFK:n kotihallia". Edes kesämökki ei ole sen kauempana nykyisestä kotikaupungista Espoosta kuin Vartiosaaressa Helsingin itälaidalla. Tullimiehenä eläkkeelle jäänyt isä sentään on syntyisin pientilalta Suonenjoelta ja keittäjänä työskennellyt äiti Punkalaitumelta niin ikään maatilalta.

Holm itse ei taustoja aristele, ja kun PTT:n kannatusyhdistyksen hallitus perkasi johtajakandidaatteja Vihriälän lähdettyä alivaltiosihteeriksi, hallitus alkoi vakuuttua Holmista, joka tuolloin oli Suomen Yrittäjien pääekonomisti. Akateeminen ja ammatillinen tausta sekä yritysja työmarkkinaelämän tuntemus istuivat huhtikuun alussa aloittaneelle PTT:n toimitusjohtajalle.

Analysointi imaisi
miehen mukaansa

Holm hymähtää henkilökohtaiselle urasuunnittelulle. Opiskeluaineensakin Helsingin yliopistossa hän valitsi summamutikassa. Alku olikin tervanjuontia, mutta tilastot ja matemaattiset analyysit alkoivat imeä miestä, joka väitteli valtiotieteen tohtoriksi 32-vuotiaana.

Työkokemus alkoi tutkimusassistenttina Alkossa, jatkui kansantaloustieteen assistenttina yliopistolla, väitöskirjan jälkeen hän sai Valtion taloudellisessa tutkimuslaitoksessa VATT:ssa työsarakseen verotuksen, kannustimet ja työllisyyden.

- Työ tekijäänsä opettaa, Holm ajattelee uutta rooliaan ilman ohjelmanjulistuksia.

Samahan toteutui käden taidoissa: niin vain nousi omakotitalo Espooseen Alppilan pojalta ja puiden kaadon ja sahauksen jälkeen lisää erilaisia rakennustöitä odottaa kesämökillä. Holm odottaa, että PTT:ssä syntyy parin-kolmen vuoden sisällä tutkimustuloksien avulla keinoja yrityselämän kehittämiseen ja sitä kautta työllistämiseen.

- Tässä yritysjohtajat ovat hirveän lähellä tutkijoita ja yrityksissä on halua hyödyntää tutkimusta. Vihriälän kanssa kävi ilmi, että myös politiikan puolella on paljon vaikuttamista. Vihriälältä Holm myös peri asiantuntijan paikan Keskustan talouspoliittisessa työryhmässä. PTT:ssä on 18 tutkijaa ja tämän vuoden runsaan 1,4 miljoonan euron menoarviosta henkilökuluihin menee noin miljoona euroa.

Tutkimushankkeisiin saadaan projektirahaa noin kolmannes. Kannatusyhdistyksen 15 taustatahoa edustavat elintarviketaloutta ja maaja metsätaloutta sivuavia yrityksiä sekä järjestöjä. Holm on hyvillään, että PTT:ssä puitiin strategia hiljakkoin kuntoon.

- Yrittäjyystutkimus tulee ehkä näkymään enemmän omien kontaktieni vuoksi. Eikä tutkijan ja poliitikon välimatkakaan välttämättä niin pitkä ole.

Tutkijoilta Holm toivoo varsinaisen tutkimuksen jatkamista tuloksien markkinoinnilla, jotta oman työn hedelmiä saadaan julkisuuteen ja hyödyttämään talouselämää. Holm kirjoittanee itsekin mielellään: Scandinavian Journal of Economics on palkinnut hänet parhaasta pohjoismaisesta tutkijan kirjoittamasta artikkelista. Osuuspankkijärjestön Tutkimussäätiö puolestaan palkitsi hänet aikanaan lukuvuoden 1987-88 parhaasta taloustieteen lisensiaattityöstä.

Aluetutkimukseen ja
kansainvälisyyteen

Samalla kun aluetutkimus on saanut lisää huomiota, PTT lisää myös kansainvälistä tutkimusta. Esimerkiksi Venäjä kiinnostaa yrityksiä. Niin PTT:täkin. Elintarvikealaan liittyvää tutkimusta on jo meneillään. Holm sanoo EU:n laajenemisen vahvistavan Suomen taloutta ja tuovan Saksan enemmän esille yhteisössä. Hän toivoo yhteistyön edistyvän WTO:ssa ja toisaalta EU:n ja Venäjän kesken.

Itse sosiaalisena ja eri kantoja edustavia ihmisiä kuuntelevana Holm on kiinnostunut myös sosiaalikysymyksistä. Hän palaa yrittäjäasiaan: - Jos vaikka parturi joutuu jäämään kotiin lapsen sairastuttua, hän menettää ansioitaan, kun taas palkkatyöläinen ei. Miksei yrittäjä voisi saada vaikka verovähennystä, jos palkkaa kodinhoitajan?

Yritysmuoto sinänsä ei Holmin mielestä ole keskeinen yrittämisen ja työllisyyden edistämisessä: - Asiakkaalle on tärkeintä tukan leikkaus eikä se, onko parturi osuuskunnan tai osakeyhtiön ihmisiä.

- Ainakaan organisaatio ei saa sekoittaa varsinaisen työn tekemistä. Tärkeintä on asiakkaan fiilis, kun hän kiertää kauppaa ostoksia tehdessään.

Markku Nummi

| Sivun alkuun |