Sykähdyttää ja pelottaa
Sykähdyttää aina mukavasti, kun osuustoiminta keksitään sielläkin, missä sitä ei ole aiemmin totuttu näkemään. Sellainen tapahtui, kun IT-viikko 8/2004 julkaisi jutun: "Pehmeä lasku yrityselämään - Osuuskunta-aate valtasi bittinikkarit".
Kysymyksessä olivat Helsingin ammattikorkeakoulu Helian tradenomiopiskelijat, jotka olivat perustaneet valistuneiden opettajien tukemina Osuuskunta Bittimäen. Vastaavia ilahduttavia uutisia on kuulunut eräistä muistakin ammattikorkeakouluista ja oppilaitoksista eri puolilta Suomea. Muutamista niistä olemme tässä lehdessä kertoneetkin.
"Bittimäki sai alkunsa, kun Helia mietti parasta tapaa johdatella opiskelijoita yrittäjyyden maailmaan. Toiveena oli löytää sopiva ympäristö, jossa opiskelijat saattavat maistaa yrittäjän elämää niin tietotekniikan kuin liiketalouden kannalta", IT-viikko kertoi.
Osakeyhtiön perustaminen karsiutui heti kättelyssä. Oma yhtiö olisi vaatinut lähes kymmenen tuhannen euron peruspääoman. Jäljelle putkahti vanha kunnon osuuskuntamalli. Sen perustaminen ei vaadi suuria pääomia, osuuskunta on yritysmuotona joustava ja osuuskunnan jäsenet ovat tasavertaisia päätöksenteossa.
Helian tietotekniikan koulutuksesta vastaava johtaja Terttu Honkasaari kertoi, miten osuuskunta on hyvä tapa yhdistää oppiminen ja tiimityöskentely. Se luo myös hyvät puitteet työllistää it-tradenomit opintojen jälkeen.
Ammattikorkeakoulujen tehtäväksi nähdään nykyisin myös aluevaikutukset ja yrittäjyyden edistäminen. Opiskelijoiden perustama osuuskunta merkitsee lisäpisteitä Helialle, kun valtio mittaa ammattikorkeakoulujen toimintaa ja osoittaa niille varoja. Työllistämisnäkökulmasta on tullut - ihan oikein - yksi tehokkuuden mittareista.
Sanottua mediassa
osuuspääomien tuplaverotuksesta
Matti Vanhasen (kesk) hallituksen kuumaksi kysymykseksi kehittyi 19.5. julkistettu esitys yritysverouudistukseksi. Osuustoiminnalle se merkitsi yllättävää kylmää suihkua niskaan ja hallituksen viime marraskuussa antamien lupausten pettämistä.
Poliitikot näyttävät jääneen asiassa asiantuntemattomien virkamiesten valmistelutyön vangeiksi. Seuraukset näyttävät osuustoiminnan kannalta pelottavilta.
"Muutaman kuukauden kuluttua tiedetään, miten yritystoiminnan ja osinkojen verotus ensi vuoden alussa muuttuu. Näillä näkymin Metsäliittoon sijoittava voi nukkua yönsä rauhassa, sillä verokohtelun ei arvioida jäsenten kannalta käytännössä muuttuvan. Kun Metsäliitto ei ole pörssiyhtiö eikä se maksa yhdellekään yksittäiselle jäsenelle likimainkaan verovapauden ylärajaksi ehdotettua 90.000 euron korkoa vuodessa, on vahvat syyt olettaa Metsäliiton osuuspääoman koron tulevan edelleenkin jäsenelle puhtaana käteen, kun Metsäliitto on siitä jo kertaalleen verot maksanut. Tässä yhteydessä on kuitenkin vielä varoitettava jäsenistöä siitä, että politiikassa on - kuten tunnettua - kaikki mahdollista ja lopullisen varmuuden osuuspääomakorkojen verokohtelusta saamme vasta ensi kesäkuussa verolakien valmistuttua."
Hannu Anttila, Metsäliitto-Yhtymän finanssijohtaja Metsäliiton Viestissä 2/2004
"Täällä Suomen osuustoiminnallisimmassa maakunnassa vaikutus on suhteessa merkittävämpi. Verollisuus kohdistuu nimenomaan maatalouden tuottajaosuuskuntiin, jotka ovat vahvoja Keski-Pohjanmaalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Tilakoon kasvu vain kärjistää tilannetta.
Mennessään läpi esitys loisi varmasti paineita muuttaa osuuskuntia osakeyhtiöiksi. Vielä enemmän paineita kuitenkin kasautuu lähiviikkoina täkäläisille hallituspuolueiden kansanedustajille."
Matti Kalliokoski, Keskipohjanmaan pääkirjoitussivulla 25.5.2004
Katsauksen toimitti:
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi
| Takaisin | Sivun alkuun |