Pellervo-Seura ja osuuskunnat osuuspääoman korosta:
Osuuskunta tulee rinnastaa 
listaamattomaan yhtiöön

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus toimii omien tavoitteidensa vastaisesti ja kohtelee eri yritysmuotoja eriarvoisesti, mikäli hallituksen esitys yritysverouudistukseen sisältyvästä osuuspääoman korosta toteutuu.

Näin kommentoiva Pellervo-Seura on vedonnut kansanedustajiin ja hallitukseen, että osuuspääoman korko tulee säätää verovapaaksi 90.000 euroon saakka, mihin asti myös listaamattomien osakeyhtiöiden osingot ovat verovapaita.

Hallituksen esityksessä osuuspääoman koron verovapaus ulottuu yllättäen ainoastaan 1.500 euroon.

Hallituksen julkistettua esityksensä 19.5. Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen totesi esityksen olevan ristiriidassa hallituksen marraskuussa esittämän kannanoton kanssa: siinä osuuskuntien voitonjaon verotusta ilmoitettiin valmisteltavan erikseen pitäen lähtökohtana tavanomaisten osuuskuntien voitonjaon säilyttämistä yhdenkertaisen verotuksen piirissä.

Hämäläinen sanoo hallituksen toukokuisen esityksen mukaan osuuspääoman koron ketjuverotuksen muodostuvan osittain kolminkertaiseksi ketjussa pörssiyhtiö - osuuskunta - jäsen. Siten kokonaisveroaste voi nousta 52 prosenttiin, kun se vastaavanlaisessa osakeyhtiöketjussa on osittain kaksinkertainen ja kokonaisveroasteeksi tulee 40,5 %. Esityksen mukaan siis yhtiön osingosta jäisi osakkaalle nettotuloa 59,5 %, mutta osuuskunnan osuuspääoman korosta jäsenelle 48 %.

Riski muuttua
osakeyhtiöiksi

Hämäläisen mukaan hallitus tuskin tulisi saamaan osuuspääoman korosta edes kaavailemaansa 1,5 miljoonan euron verotuottoa, sillä esitys sisältää riskin osuuskuntien muuttamiseksi listaamattomiksi yhtiöiksi.

Hallituksen omaa työllisyystavoitettakin esitys lyö korville. Matala yrittäjyyskynnys kannustaa perustamaan osuuskuntia, joita syntyy noin 250 yrityksen vuosivauhdilla. Yhdessä osuuskunnassa on useita jäseniä. Jos verokohtelu lamauttaa osuuskuntien uusperustantaa, valtiovallan on pantava rahaa entistä enemmän työttömyyskorvauksiin, eikä itsensä työllistämisen aikaansaamaa verotettavaa tulokertymää ja kulutuskäyttäytymistä synny.

Kestävä tavoite:
yritysmuotoneutraalius

Pellervo-Seura on ilmaissut valmiutensa myös tinkiä osuuspääoman koron 90.000 euron verovapauden rajasta jopa 20.000 euroon, mutta korostanut, että ainoa oikeudenmukainen ratkaisu on, että verovapaiden osinkojen ja osuuspääoman korkojen yhteismäärä asetetaan 90.000 euroon eli samaan kuin listaamattomilla yhtiöillä on.

Vanhasen hallituksen yritys- ja pääomaveroesitystä Pellervossa pidetään myönteisenä siltä osin kuin se koskee yhteisöverokannan alentamista 29 prosentista 26 prosenttiin ja pääomaverokannan alentamista 29 prosentista 28 prosenttiin.

Jäsenten
tasa-arvo heiluu

Tuottajaosuuskunnissa jäsenmäärät pääsääntöisesti pienenevät. Itikan ja Lihakunnan toimitusjohtaja Reijo Flink sanoo, että osuuskuntien on samaan aikaan lisättävä osuuspääomaa: ajan mittaan osuuspääoman koron verovapauden alhaisen rajan ongelma siis alkaa kasvaa.

Flink myös kummastelee, haluaako hallitus linjata, mikä on hyvä yritysmuoto ja mikä ei. - Meillä osuustoiminta on yli 100-vuotisen historiansa aikana osoittanut toimivuutensa. On erikoista, jos se kyseenalaistetaan.

Samoin Flink kummastelee kuulemiaan näkemyksiä, joiden mukaan osakeyhtiön osakas on yrittäjä, mutta osuuskunnan jäsen sijoittaja.

Suomen lisäksi Ruotsissa ja Baltiassa toimivalle Atrialle ja kotimaiselle elintarvikealalle ei ole yhdentekevää, jos verokohtelu vie tuottajilta intoa sijoittaa tarvittavaa pääomaa oman yrityksen kehittämiseen. Flink sanoo myös, että osuuspääoman koron riittävä verovapaus antaa isoille jäsenille kiinnostusta turvata myös pienten mukanaolo.

Osuuskunnassa tuottajat ovat tasa-arvoisessa asemassa. Veroesitys muuttaisi tätä laissakin mainittua perusasiaa, mikä Flinkin mielestä olisi erikoista verotuskeinoin toteutuneena.

Jäsenten into
panostaa vähenisi

Monien maatilatalouden harjoittajien osuusmaksusijoitukset osuuskuntiin nousevat 100.000 euroon, ja osuusmaksut ovat välttämättömiä yrityksen toiminnan pääomittamiseksi. Metsäliitto Osuuskunnan järjestöjohtaja Jaakko Punkari sanoo, että osuuspääoman koron verovapauden 1.500 euron raja vähentäisi jäsenten valmiutta sijoittaa vapaaehtoisiin lisäosuusmaksuihin puukaupan yhteydessä.

Kun hallitus viime marraskuussa antoi periaatelausuman, jossa lähtökohtana on tavanomaisten osuuskuntien osuuspääomille maksettavien korkojen pitäminen yhdenkertaisen verotuksen piirissä, oli Punkarin mukaan selvää, että näihin tavanomaisiin osuuskuntiin kuuluvat tuottajien markkinointia ja jalostustoimintaa harjoittavat osuuskunnat sekä vähittäiskaupan ja pankkitoiminnan kulutusosuuskunnat - Metsäliitto niiden mukana.

- Joka tapauksessa arvioimme, että osuuskunnat tulisivat rinnastetuiksi listaamattomiin yhtiöihin, koska se on yhtiömuotona selkeästi osuuskunnan vaihtoehto.

Punkarin mukaan veroesitys vaikuttaisi Metsäliitossa monin tavoin epäsuotuisasti. Jäsenet ovat hyväksyneet helposti puukauppojen yhteydessä vapaaehtoisuuteen perustuvat lisäosuusmaksut. Juuri pääomien saaminen on osuuskuntien ongelma.

Metsäliitossa jopa säädettiin osuusmaksuvelvoitteelle 30.000 euron yläraja, kun osuuskuntalain uudistus vuoden 2002 alusta teki mahdolliseksi monipuolistaa pääoman hankintaa lisäosuuksin, sijoitusosuuksin ja oman pääoman ehtoisin pääomalainoin.

- Osuusmaksuvelvoitteiden korottaminen pääomahuollossa tietäisi loitontumista siitä periaatteesta, että osuusmaksuihin sijoitetaan osuuskunnan tarjoamien palvelujen käytön yhteydessä, Punkari sanoo.

Markku Nummi

| Sivun alkuun |