PTT-katsaus:
Suomi nousemassa bionenergian edelläkävijämaaksi 

Huoli maapallon ilmaston lämpenemisestä joudutaan ottamaan lähivuosina yhä vakavammin. EU:n päästökauppa kasvattaa fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön hintaa ja myös ehtyvän öljyn hinnan ennustetaan pysyvän ennätyksellisen korkeana. 

Tämä tulevaisuuden visio luo suomalaiselle maaseudulle pitkästä aikaa merkittävästi uusia positiivisia kehitysmahdollisuuksia. Niiden kanssa työskennellään nyt hyvin intensiivisesti eri puolilla.

Bioenergia toimii energiasektorin suuren rakennemuutoksen edelläkävijänä. Bioenergian ja muiden uusiutuvien energialähteiden turvin energian tuotanto ja kulutus siirtyvät vähitellen hyödyntämään maapallon energiavirtoja ehtyvien varantojen sijaan.

Kesäkuun Osuustoiminta-lehden mukana jaettu PTT-katsaus 2/06 tarkastelee bioenergian mahdollisuuksia Suomessa. Miten muutos vaikuttaa maamme maa- ja metsätalouden tulevaisuuteen? 

Suomi edistää uusiutuvan energian tuotantoa

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja tekee artikkelissaan katsauksen bioenergian näkymiin Suomessa. Hän tarkastelee sektorin kehitystä sekä EU:n tavoitteiden että Suomen hallituksen harjoittaman politiikan näkökulmasta. Korkeaojan mukaan uusiutuvan energian kulutus kasvaa Suomessa neljänneksen vuoteen 2015 ja vähintään 40 % vuoteen 2025 mennessä. Uusiutuvien energioiden osuus olisi silloin kolmannes energian kokonaiskäytöstä.

Bioenergian tuotannossa maa- ja metsätaloudella on avainasema. Korkeaojan mukaan tavoitteena on, että koko peltoala tulee hyödynnetyksi joko ravinnontuotannossa tai energiataloudessa. Myös metsäenergian, esimerkiksi metsähakkeen, käyttö voi ensi vuosikymmenellä olla kaksin tai kolminkertainen nykyiseen verrattuna.

Päästökauppa kasvattaa fossiilisten polttoaineiden hintaa

Professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta tarkastelee artikkelissaan Euroopan unionin käyttöön ottaman päästökaupan vaikutuksia eri energiantuotantomuotojen kehitykseen. Päästökauppa kasvattaa fossiilisilla polttoaineilla tuotettavan sähkön kustannuksia. Siten päästöoikeuskauppa parantaa bioenergian kannattavuutta. Tällä on merkittäviä heijastusvaikutuksia maa- ja metsätaloudessa tuotettujen eri energiaraaka-aineiden näkymiin. Esimerkkinä voidaan mainita ruokohelpi, jonka näkymät ovat selvästi parantuneet.

Teknologiapäällikkö Satu Helynen ja professori Kai Sipilä VTT:ltä arvioivat bioenergiateknologian mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja Suomessa. Kehitys on heidän mukaansa jo nyt erittäin hyvässä vauhdissa. Kymmenessä vuodessa bioenergian käyttö on kasvanut ainakin 75 %. Myös tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Käyttö voidaan bioenergiavarojen puolesta ainakin kaksinkertaistaa. 
Suomella olisi lisäksi mahdollisuus kokeneena bioenergian tuottajana ja toimittajana ottaa merkittävä markkinaosuus bioenergiateknologian markkinoilla maailmassa. 

Jopa yli puoli miljoonaa peltohehtaaria bioenergialle

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n tutkijat Erno Järvinen, Terhi Latvala ja Anna-Kaisa Rämö tarkastelevat bioenergian lisäämismahdollisuuksia maa- ja metsätalouden yrittäjien kannalta. Heidän mukaansa nykyisestä viljelyalasta voisi aikaa myöten suuntautua jopa 500 000 - 700 000 hehtaaria bioenergian tuotantoon. 

PTT:n tekemien kyselytutkimusten mukaan sekä viljelijät että metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsä- ja peltoenergian tuotannosta. Viljanviljelyn kannattavuuden heikennyttyä tarvitaan vaihtoehtoja. Tuottajia kiinnostaa erityisesti energiaheinän viljely. 

Energiapuusta tai hakkuutähteestä useimmat metsänomistajat haluavat saada korvauksen. Kyselyn mukaan pieniläpimittaisesta energiapuusta haluttu korvaus on noin 10 euroa kuutiolta ja hakkuutähteestä noin 100 euroa hehtaarilta. 

Biokaasulla monista maatiloista energiaomavaraisia

Projektipäällikkö Annimari Lehtomäki Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:stä ja professori Jukka Rintala Jyväskylän yliopistosta tarkastelevat biokaasun tuotantomahdollisuuksia Suomen maataloudessa. Maatalouden biojätteistä tai tuottamasta biomassasta syntyy biokaasuteknologialla metaanipitoista kaasua, jota voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuotannossa sekä ajoneuvojen polttoaineena. Biokaasu voisi tehdä monista maatiloista energiaomavaraisia. 

Lisäksi on syytä huomata, että jo nykyisillä kesantopelloilla tuotettavasta biomassasta voitaisiin saada polttoaine joka kymmenenteen henkilöautoon Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriön kaavailemalta 400 000 - 500 000 hehtaarin alueelta tuotettava bioenergia riittäisi polttoaineen valmistukseen joka neljännelle henkilöautolle. 

Biodiesel tulee kasvamaan liikenteessä

Tuotekehitysjohtaja Ari Juva Neste Oil Oy:stä kirjoittaa biodieselin tuotantomahdollisuuksista Euroopassa ja Suomessa. Euroopan liikenteen biopolttoaineista etanolin osuus on 20 % ja biodieselin 80 %. Toistaiseksi biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista on vähäinen - yhteensä alle 1 % liikenteen koko polttoainemäärästä.

Koska Euroopan unionin alueella hiilidioksidipäästöjen lisäyksestä vuosina 1990 - 2010 tulee 90 % liikenteestä, biopolttoainetavoitteilla on yhä keskeisempi merkitys päästöjen rajoittamisessa. Tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus tulisi nostaa 5,75 %:iin vuonna 2010 ja 8 %:iin vuoteen 2020 mennessä. 

Öljyn hinta pysyy korkeana lähivuosina

PTT:n erikoistutkija Kalle Laaksonen kiinnittää artikkelissaan huomiota siihen, että öljyn kansainvälinen hinta on ollut varsin määräävä koko energiasektorin kehitykselle. Vuonna 2004 alkanut uusi, korkean markkinahinnan aika vaikuttaa varsin pysyvältä. Tätä perustelee se, että vakaan tarjonnan alueilla kuten Yhdysvalloissa ja Pohjanmerellä öljyreservit ehtyvät. Samaan aikaan kysyntä kasvaa mm. Kiinassa. 

Tällä kertaa energiasektorin muutokseen vaikuttaa uusi tekijä, ilmaston lämpeneminen, joka aikaa myöten pakottaa siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin.

| Sivun alkuun |