 |
Suomen kilpailukyvyn säilyttäminen on oleellisinta
Kotimaisten pitkäaikaisten strategisten sijoitustensa vuoksi suomalaisella osuustoiminnalla on globalisoitumisessa erityinen ja tärkeä asema. Myös Suomen vahva julkinen sektori osaltaan turvaa talouskasvua.
Suomen kaltaisella pienellä, kansainvälisestä kaupasta riippuvalla maalla ei ole ollut ongelmia laadukkaan elintason säilyttämisessä, korkeasta verotuksesta huolimatta. Suomen korkea talouden kasvuvauhti johtuukin osittain julkisten menojen korkeudesta. Meillä on koulutettu ja terve työvoima, joka on hyvin toimivan infrastruktuurin johdosta tuotteliaampi kuin monessa muussa maassa.
Hyvin tuottavat tehtaat, jotka tekevät kalliita tuotteita ja edellyttävät huomattavia investointeja, sijaitsevat Suomen kaltaisissa vakaissa maissa, joissa on tarjolla hyvin koulutettua työvoimaa. Suomessa on aina tarvetta ammattitaitoisille rakennus- ja terveysalan työntekijöille, insinööreille ja lääkäreille sekä muille palvelualan ammattilaisille.
Oleellista ei ole julkisten menojen supistaminen vaan tuottavuuden nostaminen kilpailuetumme säilyttämiseksi.
Globaalistuminen on yksinkertainen esimerkki kilpailuedusta. Tuotanto hakeutuu sinne, missä valmistaminen ja jakelu voidaan hoitaa tehokkaimmin. Tehdas voi toimia tehokkaasti joko Suomen kaltaisissa maissa pitkälle automatisoituna tai Kiinan kaltaisissa maissa tuhansien matalapalkkaisten työntekijöiden voimin.
Tietyissä tuotteissa, kuten halvoissa matkapuhelimissa ja matalan jalostusasteen paperilajeissa, tehtaiden on sijaittava lähellä loppukuluttajia, koska kuljetuskustannusten osuus on vähittäishinnasta korkea.
Ajan kanssa uudet halvan työvoiman lähteet, kuten Intia, Kiina, Ukraina ja Romania vähitellen kallistuvat. Niiden on ryhdyttävä toimiin saastumisen vuoksi ja aloitettava esimerkiksi koulujen ja julkisten terveydenhoitojärjestelmien rakentaminen. Meillä tämä yhteiskunnan infrastruktuuri jo toimii hyvin. Rakentaminen vie rahaa ja vuosia. Mutta tämäkin toteutuu globalisaation vuoksi.
Tosiasiat päätösten pohjaksi
Suomessa kuulee vaatimuksia kotimaisten markkinoiden suojelemiseksi ulkomaiselta kilpailulta. Rasismi ja suvaitsemattomuus lisääntyvät. EK vaatii verotuksen alentamista ja leikkauksia julkishallinnon menoihin, jotta suomalaiset
yritykset saataisiin kilpailukykyisemmiksi.
Menestys maailmanlaajuisilla markkinoilla tarkoittaa tulevaisuuden kohtaamista. Tosiasioita ei saa lyödä laimin liian pitkään. Esimerkkejä tosiasioiden kiistämisestä ja itsetuhoisasta käyttäytymisestä ovat paperiteollisuuden lakot sekä tehottomien tuotantolaitosten sulkemisen ja ajanmukaistamisen hitaus.
Yrityksissä ja julkishallinnossa tarvitaan globalisaatiostrategia, joka perustuu tuottavuuden kehittämiseen strategisilla aloilla. Strategia ei voi perustua muilta suojautumiseen tai vaatimuksiin veroleikkauksista.
Kotimaisten pitkäaikaisten strategisten sijoitustensa vuoksi osuustoiminnalla on globalisoitumisessa erityinen ja tärkeä asema.
Kun asuin Singaporessa, sikäläinen hallitus esitti tv-mainosta: "Vei vuosia kehittää Singapore, mutta sen hävittäminen kestää vain muutamia minuutteja." Pelkäänpä, että tämänkaltainen uhka vaanii Suomea, kun syvä epävarmuus voi johtaa itsetuhoisiin poliittisiin ratkaisuihin. Tämä ei koske vain työntekijöitä, vaan myös yksityissektorin ja julkishallinnon johtoa.
USA tuottaa halpatyövoimalla
Moni luulee Yhdysvaltain paremman tuottavuuden johtuvan korkeasta investointitasosta ja joustavista työmarkkinoista. Itse uskon totuuden piilevän heidän huonosti palkatussa ja joustavassa työvoimassaan. He ovat 21. vuosisadan orjia.
Yhdysvalloissa on noin 15 miljoonaa laitonta siirtolaista. He tekevät töitä yhdessä sellaisten amerikkalaisten kanssa, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin matalapalkkainen osa-aikatyö. Tämä amerikkalaisten joukko on valtava, köyhä ja huonosti koulutettu. Monet työnantajat eivät maksa eläkettä eivätkä terveydenhuoltoa.
Näiden työntekijöiden maksamat verot eivät riitä kuin aivan välttämättömien peruspalvelujen tuottamiseen. Moni työnantaja hyödyntää tilannetta investoimalla toimintaan minimipääoman. Tuottavuus ratkaistaan halvalla työvoimalla. Tämä ei ole kestävä kilpailuetu, eikä se ole vaihtoehto, johon suomalaisten pitäisi pyrkiä.
Globalisaatio-ohjelma luotava Suomelle
Jotta Suomi menestyisi globalisaatiossa, sen on keskityttävä luomaan perusteet yksityis- ja julkissektoreiden tuottavuuden parantamiselle. Seuraavassa on listattu muutamia mielestäni tärkeimpiä tulevaisuuden tehtäviä:
1. Teollisuudella ja julkishallinnolla on oltava kymmenvuotissuunnitelma siitä, mitä teollisuus- ja palvelualoja meillä priorisoidaan ja säilytetään ankarasta ulkomaisesta hintakilpailusta huolimatta. Kun markkinat muuttuvat nopeasti, muutokset on päivitettävä suunnitelmaan. Muun muassa metsä- ja elintarviketeollisuus ovat strategisia aloja. Pitkäaikainen kestävä menestys edellyttää toimialaklustereiden valintaa. Nuoret eivät kouluttaudu uralle, jossa ei näy tulevaisuutta. Teollisuuden ja hallituksen on otettava tässä ohjakset käteen.
2. Julkishallinnon on vähennettävä investointien esteitä yksinkertaistamalla byrokratiaa. Tuottavuuden parantaminen vaatii kallista julkishallinnon ja yksityissektorin automaation kehittämistä. Strategisen suunnitelman tulisi edistää mahdollisimman laajasti investointeja pien- ja suurteollisuudessa sekä kaupallisilla aloilla.
3. Iäkkäiden ihmisten työpaikan vaihdosta tukevaa koulutusta tulisi tietyillä aloilla kehittää houkuttelevaksi. Useimmat ihmiset voivat oikealla tuella motivoitua tekemään toista työtä. Tähän liittyvällä kampanjalla poistetaan uskomus siitä, että vanhemmat työntekijät tuottavat heikommin kuin nuoret. Ihmisten on oletettava työskentelevän pitempään kuin 60-vuotiaaksi.
4. Poliitikkojen pitäisi rohjeta nostaa eläkeikä 67 vuoteen. Viivyttely on epäoikeudenmukaista yhä isomman eläkerasitteen kantavalle ja pienenevällä osalle nuorta väestöä.
5. Nuorten koulutuksessa on painotettava vahvaa kielitaitoa ja taloudellista koulutusta. Ammatillista koulutusta on suunniteltava ja aktiivisesti markkinoitava toimivana vaihtoehtona yliopistokoulutukselle. Tohtorinkoulutus erityispanoksin tulisi rajata vain erittäin lahjakkaille. Yliopistojen ja professoreiden täytyy olla tuottavampia. Ammattitaitoisille putkimiehille, sähkömiehille, metsureille, maanviljelijöille, puusepille, muurareille, sairaanhoitajille ja sosiaalialan työntekijöille pitää osoittaa heidän vaikeissa olosuhteissa opittuja taitojaan vastaavaa kunnioitusta.
6. Tarvitsemme myös Venäjä- ja Baltia-ohjelmat. Kyse on resursseiltaan rikkaista naapureista ja Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Asia on tärkeä riippumatta siitä, mitä ajattelemme esimerkiksi Venäjän politiikasta.
Nicholas Anderson
| Sivun alkuun |