Osuustoiminnan kiitokset
opettajille ja tutkijoille  

äin lukuvuoden päätteeksi on paikallaan antaa kiitokset opettajille ja tutkijoille eri puolilla kesäistä Suomea hyvin tehdystä työstä.

Osuustoiminnan viime vuosien myönteinen kehitys ei koske vain uusien osuuskuntien syntyä ja suurien osuuskuntien kyvykkyyttä uusiutua ja vahvistua. Kehityksessä ovat mukana myös osuustoiminnan opetus ja tutkimus.

Tässä Osuustoiminta-lehdessä on artikkelit osuustoiminnasta ammattikorkeakouluissa. Osuustoimintaa sovelletaan peräti 22:ssa kaikkiaan 25 suomenkielisestä ammattikorkeakoulusta ja 18:ssa näistä toimii vähintään yksi yrittäjyyteen valmentava oppilasosuuskunta. Tulevaisuus näyttää niiden osalta siis nousujohteiselta. Tosin useimmilla muilla koulutusasteilla ei olla näin pitkällä.

elmikuussa Osuustoiminta-lehdessä 1/07 oli esillä osuustoiminnan tutkimus ja opetus yliopistoissa. Osuustoiminnan yliopistoverkostossa on jo yhdeksän kaikkiaan 21 yliopistosta ja korkeakoulusta. Tutkimus etenee, tutkielmia ja väitöskirjoja syntyy. Seuraava väitöstilaisuus on Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa jo 17.8.2007. Modernin verkko-opetuksen avulla maan parhaat opettajat ja tuorein tutkimus eri yliopistoista ovat yliopisto-opiskelijoiden käytössä.

Nämä ovat hyviä uutisia opiskelijoille. Suomen taloutta rakennetaan globalisaatiossa tiedon ja osaamisen varaan. Jokainen kansalainen on hyvä valmistaa paitsi palkansaajan myös yrittäjän ja osuustoimintayrittäjän rooliin. Se on ihmisten kannalta parasta, sillä työelämän muutokset jatkuvat varmasti.

hteisyrittäminen antaa joukkovoimaa ja rohkeutta, koska yhdessä tekeminen sopivassa kokoonpanossa innostaa. Osuuskunta on verkosto ja verkostolla menestyy. Osuustoiminta on nousemassa tunnetuksi, toimivaksi ja innostavaksi tavaksi organisoida työtä ja toimeliaisuutta. Talouteen kaivataan myös vaihtoehtoja, jollainen osuustoiminta nykyaikaisesti sovellettuna ehdottomasti on.

Edellämainitut asiat ovat hyviä uutisia myös koko osuustoimintaliikkeelle. Monelle saattoi 1970-1980-luvuilla tulla tunne, että Osuustoiminta-Suomi olisi jo valmiiksi rakennettu. Tuolloin myös osuuskuntia sulautettiin voimallisesti toisiinsa kilpailukyvyn parantamiseksi. Tällaisessa ilmapiirissä osuustoiminnan opetus ja tutkimus eivät voineet nousta tärkeysjärjestyksessä kärkeen oppilaitosten opetussuunnitelmissa. Kyseisen ajanjakson seuraukset olivat negatiivisia. Osuustoimintaa koskeva asiantuntemus ja mielikuvat rapautuivat, osin hävisivätkin kokonaan.

ellervo kehittää osuustoimintaa kansan taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin sekä valveutuneisuuden lisäämiseksi. Perin yhteiskunnallinen tavoite – siis ihmisille välineitä käteen, jotta he voivat omin voimin mutta yhdistyneinä hankkia toimeentulonsa ja palvelunsa.

Uusien osuuskuntien syntyminen 1980-luvun lopulta eteenpäin on tuonut uusia näkymiä. Osuustoiminta on saanut uutta elinvoimaa uusista yrityksistä. Se on ollut välttämätöntä, jotta osuuskunta yritysmuotona on voinut nousta yrittäjyyskasvatuksen myötä esiin oppilaitoksien opetuksessa ja nuorten työelämävalmiuksien kasvattamisessa.

Osuustoiminta kansanliikkeenä menestyy parhaiten, jos se on laaja-alaista ja tavoittaa suuren osan ihmisistä. Menestyvää osuustoimintaliikettä ei ole ilman menestyviä osuuskuntia. Yksittäisten osuuskuntien menestymistä puolestaan edistää, kun osuustoimintaliike on vahva. Vuorovaikutus vahvistaa. Oppilaitokset taas toiminnallaan tukevat sitä, että uusia osuuskuntamuotoisia yrityksiä perustetaan ja jäseneksi ymmärretään ryhtyä. Myönteinen kierre pitää liikettä yllä.

suuskunnat pärjäävät varmimmin, jos jäsenistöllä on riittävät tiedot osuustoiminnan perusideasta. Osuustoiminnallisten yritysten tarjoama palvelukokonaisuus ja jäsenyys aukeavat helpommin ja syvemmin, kun idea on tuttu jo toisesta yhteydestä. Vaikkapa keskinäisen vakuutusyhdistyksen idea voi välähtää mieleen, kun osuuskaupan tai -pankin idea on ensin kirkastunut. Pienosuuskunnassa toimivalle isojen osuuskuntien toimintamallin luulisi aukeavan helposti.

Opettajissa ja tutkijoissa on voimaa. Suomi kuuluu niin osuustoiminnan kuin koulutusjärjestelmänsä puolesta maailman valioihin. Vuorovaikutuksen jatkolle on hyvät lähtökohdat. Osuustoiminta sopii kaikkialle, missä ihmiset haluavat talouden alalla toimia yhdessä yhteisten päämäärien hyväksi. Kannustusta eteenpäin!

Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.fi

| Sivun alkuun |