LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ
suomalaiseen elintarvikeketjuun

Menestyäkseen suomalaisen elintarvikeketjun on tehtävä entistä enemmän yhteistyötä, sillä kilpailu kansainvälisiltä markkinoilta kovenee kaiken aikaa. Vaikka kotimarkkinoilla menestyttäisiin yhtä hyvin kuin tähänkin saakka, pitää myös kansainvälisillä markkinoilla olla aktiivisia. Erityisesti Venäjä tarjoaa mahdollisuuksia, vaikka markkinat siellä ovatkin hyvin haasteelliset.

PTT-katsauksessa 2/07 todetaan, että suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa ja kotimaista ruokaketjua. Kansainvälinen kilpailu kuitenkin kovenee, markkinat avautuvat ja kulutustottumukset muuttuvat. Kaikki tämä luo uusia haasteita koko elintarvikeketjulle: alkutuotannolle, jalostukselle ja kaupalle.

Terveellisen
ruuan mallimaaksi

Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen luo artikkelissaan katsauksen koko elintarvikealaan, sen asemaan kansantaloudessa, tapahtuneeseen rakennemuutokseen sekä tulevaisuuden mahdollisuuksien rakentamiseen. Viime mainitussa myös julkisen vallan rooli on vahva. Viranomaisten tukemana ja mm. Sitran johdolla suomalaisesta elintarvikealasta kehitetään brändiä, jolla pyritään siihen, että Suomesta tehdään terveellisen ruuan mallimaa. Elintarvikeala voi kasvaa parhaiten tuotantoketjun jalostusarvoa lisäämällä.
SOK:n pääjohtaja Kari Neilimo kirjoittaa PTT-katsauksessa suuresta muutoksesta, joka koko elintarvikeketjussa on viime vuosikymmeninä tapahtunut. Kaupan asiakkaat ovat, jos mahdollista, entistä enemmän avainasemassa alan toimintastrategiassa.
Alan menestys ja kilpailukyky Suomessa perustuu jatkossa Neilimon mukaan entistä enemmän siihen, kuinka hyvin koko suomalaisen elintarvikeketjun informaatio- tuotanto- ja jakeluketju pystyy palvelemaan kuluttajien muuttuvia tarpeita. Kaupan ja teollisuuden osalta ketju toimii jo tehokkaasti. Yhteistyöhön tarvitaan kuitenkin aikaisempaa vahvemmin alkutuotannon ja maatalousyrittäjien panos.
- Elintarvikeketjun kehittäminen edellyttää strategisten kumppanuuksien vahvistamista, Kari Neilimo summaa.

Salonaho kaipaa
lisää rohkeutta

Valion entinen ja nykyisin oman Pinus Consult Oy:n toimitusjohtaja Harry Salonaho näkee, että Suomen elintarviketeollisuuden yritysten on jatkossakin pyrittävä kasvuun, vaikka elintarvikkeiden kotimaisen kulutuksen määrä ei juuri kasva. Yrityksillä on kuitenkin mahdollisuus laajentua Itämeren alueelle ja erityisesti Venäjälle.
- Riskeistä huolimatta Venäjälle on mentävä aikaisempaakin ripeämmin ja rohkeammin, Salonaho kirjoittaa.
Kotimarkkinat on Salonahon mukaan määriteltävä aikaisempaa laajemmin. Yritysten johdolta ja omistajilta edellytetään laajaa näkemystä ja uskallusta sekä muuttaa rakenteita että laajentaa toimintaansa maan rajojen ulkopuolelle.
- Laajentaessaan markkina-aluettaan yritys vahvistaa asemiaan ja parantaa tehokkuuttaan ja siten kannattavuuttaan. Osuustoiminnassa tämä koituu tuottajaomistajien hyödyksi, vaikkei yritys maan rajojen ulkopuolella toimiessaan juurikaan käyttäisi suomalaisia raaka-aineita.
Tuottajia Harry Salonaho varoittaa pelkäämästä kauppaa. Kaupan ja teollisuuden välillä on luonnollisesti käynnissä kilpailu vallasta, mutta viime aikoina käyty keskustelu kaupan kasvaneista katteista ja tuottajien pienentyneestä osuudesta on hänen mielestään hyödytöntä:
- Kaikkien osapuolten olisi syytä ensin keskittyä kakun kasvattamiseen ja vasta sen jälkeen sen jakamiseen.

Maatalouspolitiikka
avainasemassa edelleen

Maa- ja metsätaloustuottajien MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg tarkastelee puolestaan ruokaketjun tulevaisuutta viljelijän näkökulmasta. Suomalaisen maatalouden menestykselle on ratkaisevaa toimintaraami, missä tuottaja joutuu elinkeinoa harjoittamaan. EU:ssa ja Suomessa noudatettava maatalouspolitiikka ratkaisee, onko suomalaisilla tuottajilla tasavertaiset kilpailuolot.
Myös tuottajan näkökulmasta on tärkeää, että tuottajien ja kuluttajien intressit kohtaavat mahdollisimman hyvin. Tämän varmistamiseksi on koko ketjun tähdättävä siihen, että suomalainen elintarvike on laadultaan ja puhtaudeltaan huippuluokkaa sekä täyttää kuluttajien muuttuvat ruokatottumukset.

Kulutustottumukset
eriytyvät yhä enemmän

Professori Markku Wilenius Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta tekee katsauksen eri ravintotuotteiden kulutukseen Suomessa. Ruuan kulutuksen osuus kuluttajan kokonaismenoista on Suomessa kuten muissakin teollistuneissa maissa laskenut erittäin paljon. Ruuan ja juoman osuus on nykyisin noin 15 - 16 % kulutusmenoista.
Kulutuksen rakenne on samoin muuttunut paljon, ja ennen muuta se on monipuolistunut. Kehitys ei suinkaan ole pysähtynyt, vaan kulutustottumukset voivat tulevaisuudessa muuttua vielä aikaisempaa enemmän.
Erilaisten kuluttajien ruokatottumukset eriytyvät toisistaan yhä enemmän. Yleisesti voi kuitenkin ennustaa, että terveellisyys ja aitous tulevat korostumaan kysynnässä. Samalla kun elintavat ja myös ruokatottumukset kansainvälistyvät, siihen mitä syödään, vaikuttavat myös eettiset valinnat. Yhdelle se tarkoittaa kasvisruokavaliota, toiselle ylikansallisten yritysten tuotteiden karsastamista, kolmannelle pienten kauppojen suosimista, neljännelle luomuruokaa - ja muille vielä jotakin muuta.

Kotimarkkinat
onnistuttu pitämään

PTT:n ekonomisti Meri Virolaisen, maatalousekonomisti Tapani Yrjölän ja tutkimusjohtaja Perttu Pyykkösen mukaan elintarvikeala on viimeisen vuosikymmenen aikana kansainvälistynyt vahvasti. Vaikka ruuan tuonti on lisääntynyt, Suomessa tuontiruuan osuus on kuitenkin varsin pieni kokonaiskulutuksesta, kun sitä verrataan Itämeren alueen naapureihin.
Suomalainen elintarviketeollisuus on siis onnistunut pitämään kotimarkkinat poikkeuksellisen hyvin. Suomessa kotimaisten elintarvikkeiden markkinaosuus on yli 80 %. Kansainvälisessä vertailussa meidät pystyy siinä lievästi hakkaamaan vain Norja. Kuluttajat ovat olleet uskollisia kotimaiselle tuotannolle, joka on säilyttänyt laatunsa ja puhtautensa.
Suomalainen elintarviketeollisuus on jatkuvasti hakenut jalansijaa Itämeren alueelta, ja myös onnistunut siinä. Onnistujia ovat esimerkiksi Atria ja HK Ruokatalo, nykyinen HKScan.

Ala on edelleen
liian hajanainen

Naapurimaihin asemoituminen kuitenkin jatkuu. Suomalaiset ovat edelleen kovan haasteen edessä, sillä meidän yrityksemme ovat pääosin varsin pieniä muihin kansainvälisiin ostajayrityksiin verrattuna. Esimerkiksi Venäjän markkinoita ajatellen olisi parempi olla selvästi isompi yrityskoko etenkin kasvavan riskin jakamiseksi.
Harry Salonaho huomauttaa, että Suomen elintarviketeollisuuden rakenne on edelleen aivan liian hajanainen ja kotimarkkinapainotteinen. Maailman elintarvikemarkkinoita hallitsevat muutamat jättiyritykset, kuten Nestle, Unilever, Kraft Foods ja Danone. Ne ovat erittäin kiinnostuneita Suomesta ja sen lähimarkkinoista:
- Kotimaisen elintarviketeollisuuden pyrkiessä kehittämään lisäarvotuotteita, joiden kannattavuus on perustuotteita parempi, törmää se alati kiristyvään kilpailuun juuri näiden jättien taholta.
Esimerkiksi Nestle on ottanut terveysvaikutteiset elintarvikkeet painopistealueekseen. Se pystyy panostamaan siihen Salonahon mukaan äärimmäisen suuria summia.

Alueellisten
erojen tasoittaja

Meri Virolainen ja Perttu Pyykkönen kuvaavat myös elintarvikeketjun alueellisen merkityksen Suomessa. Vaikka koko kansantalouden tasolla BKT- ja työllisyysosuudet ovat varsin pienet, on ketjun merkitys useissa maakunnissa hyvin huomattava. Suurin merkitys sillä on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja vähäisin Uudellamaalla. Elintarvikeketjulla on selvä merkitys alueellisten erojen tasoittamisessa.
Kotimainen elintarvikeketju työllistää tällä hetkellä suoraan noin 5 % työllisistä. Maatalous työllistää suoraan enää noin 90 000. Se on vähentynyt peräti noin neljä prosenttia joka vuosi viime vuosikymmenen aikana.
Lisäksi elintarviketeollisuus työllistää vajaat 40 000 henkeä. Se on sijoittunut pääosiltaan hyvin lähelle suurimpia kulutuskeskuksia: tuotannosta lähes neljäsosa tulee Uudeltamaalta. Se on liikevaihdoltaan neljänneksi ja työllistäjänä kolmanneksi suurin teollisuudenala Suomessa. Kotimaan liikevaihdoltaan se on toiseksi suurin ja kulutustavaroiden osalta peräti suurin teollisuudenala maassamme.
Lisäksi elintarvikeketju työllistää kerrannaisvaikutusten kautta muilla toimialoilla mm. kaupassa ja kuljetuksissa vähintään saman verran kuin maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa yhteensä. Eli karkea kokonaisarvio työllisyysvaikutuksista voisi MTT taloustutkimuksen mukaan olla lähemmäs 300 000 henkeä.

Vakautta
kansantalouteen

Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat yleensä vahvasti kotimaisissa käsissä. Osuustoiminta on viime vuosina pystynyt säilyttämään ja osittain vahvistamaankin markkinajohtajuuttaan meijereissä, lihanjalostuksessa ja kananmunissa. Elintarvikeketjun tuottama arvonlisäys jää silloin myös pääasiassa kotimaahan ja sen maakuntiin.
Suomalainen elintarvikeketju luo kansantalouteen etenkin vakautta, vaikkei se kannattavuuden ja tuoton näkökulmasta ole ollutkaan erityisen seksikäs sijoituskohde. Viime vuosina ala ei ole myöskään pystynyt häikäisemään suurilla innovaatioilla.
Kansliapäällikkö Erkki Virtasen mukaan jopa 98 % suomalaisista elintarvikealan yrityksistä ilmoittaa suoraan, ettei niillä ole tarvettakaan pyrkiä viemään tuotteitaan suoraan kansainvälisille markkinoille. Siten tarve kasvattaa laadukkaiden elintarvikkeidemme vientiä lepää käytännössä vain muutamien suurimpien kärkiyritysten kuten esimerkiksi Valion varassa.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |