VIISI OSUUSKUNTAA
Suomeen mahtuisi hyvin viisi suurta terveysosuuskuntaa, jotka ratkaisisivat monta terveydenhuollon nykyistä ja tulevaa ongelmaa. Aloittaa voisi vaikka kokeiluna Itä-Suomessa noin 100 000 asukkaan kokoisella väestöpohjalla. Mallia saataisiin amerikkalaisesta Kaiser Permanente -säätiöstä.
Kumpusalon mukaan Suomi voisi olla Euroopassa edelläkävijä terveydenhuollon ongelmien ratkaisijana ja perustaa viisi noin miljoona asukasta kattavaa terveysosuuskuntaa. - Ongelmat ovat samanlaisia muuallakin, sanoo Kumpusalo ja arvelee, että malli kiinnostaisi myös ulkomailla. Kumpusalo on mukana yhdeksän maan asiantuntijaverkostossa, joka etsii ratkaisumalleja terveydenhuollon yhteisiin ongelmiin Euroopassa. Laaja omistuspohja ja monenlaista säästöä Terveysosuuskunnat omistaisivat Kansaneläkelaitos, toimialueen kunnat, lääkärit ja hoitajat yhdessä. Kuntalaiset olisivat asukasjäseniä. Kumpusalo uskoo, että yritysmuotoinen terveysasema tuottaa palvelunsa nykyistä tavoitteellisemmin - koska yrityksen luonteeseen kuuluu, että sillä on päämäärä. Liiketoiminnassa menestymisen lisäksi se tarkoittaisi tässä tapauksessa terveyden ja hyvinvoinnin tuottamista yhteisesti sovitun ohjelman mukaan mahdollisimman laadukkaasti kotikunnassa. - Suomessa ei ole ollut yhtenäistä terveysohjelmaa. Sen sijaan on ollut pilvin pimein yksittäisiä hankkeita Pohjois-Karjala -projektista lähtien. Alueellisten osuuskuntien mallissa ero perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä häviäisi ja potilaiden pallottelu loppuisi. Osuuskunnat pystyisivät myös panostamaan ennalta ehkäisevään työhön. Säästöä syntyisi, koska vanhanaikaisesta lähetekäytännöstä ja logistiikasta johtuvat matkakulut sekä sairauspäivärahojen tarve vähenisivät. - Terveysosuuskunta mahdollistaisi myös terveyttä edistävän lääkepolitiikan toteuttamisen maassamme. Kun lääkärit määräisivät lääkkeet samasta pussista, josta heille palkkaakin maksetaan, turhia ja kalliita lääkkeitä määrättäisiin nykyistä vähemmän ja suosittaisiin enemmän ravitsemus- ja liikuntaterapiaa, ennustaa Kumpusalo. Eettinen yritys helpompi hyväksyä Lääkärit kiinnostuisivat terveyskeskustyöstä, koska yrityksessä työaika voitaisiin suhteuttaa paremmin erilaisiin elämäntilanteisiin ja vanhentuneet tietojärjestelmät voitaisiin uudistaa. Osuuskunta sopisi hyvin terveysalan yrityksen muodoksi myös siksi, että sen toiminta-ajatus on eettinen ja sosioekologisesti kestävä. Siksi kansalaisten olisi helpompi hyväksyä se kuin markkinavetoinen yksityissektori. Kumpusalo kertoo jo vuonna 1985 Suomen Lääkärilehden artikkelissaan varoittaneensa nykyisistä julkisen perusterveydenhuollon vaikeuksista ja on siitä lähtien etsinyt entistä terveyskeskeisempää terveydenhuollon toimintatapaa. - Valtiolaiva kääntyy kuitenkin hitaasti, hän sanoo. - Signaalit terveyskeskuksista ovat olleet vielä liian heikkoja. Muutos edellyttäisi mm. sairausvakuutuslain muuttamista ja Kumpusalo laskee, että siihen menisi ainakin pari vuotta. Mallia amerikkalaisesta säätiöstä? Kumpusalo kiinnostui vuonna 2002 amerikkalaisesta HMO (Health Maintenance Organization) -järjestelmästä ja tutustui viime tammikuussa Bertelsmann -säätiön tilaisuudessa Berliinissä yhtä HMO:ta ylläpitävään Kaiser Permanente -säätiön toimintaan. Kumpusalon mielestä sen toimintaperiaatteet muistuttavat suomalaisen osuuskunnan vastaavia. Säätiön juuret ovat 1930-1940-luvun Kaiser-konsernin telakoiden ja tehtaiden työläisten terveydenhuollossa. Voittoa tuottamaton säätiö perustettiin sodan jälkeen ja toiminta laajeni konsernin ulkopuolelle. Nyt Kaiser Permanente on yksi suurimmista Yhdysvaltain terveydenhuollon organisaatioista. Sen asiakkaina on lähes 10 miljoonaa kansalaista, palveluksessa 12 000 lääkäriä lähes 500 toimipisteessä ja toiminta on keskittynyt maan molemmille rannikoille. Säätiö panostaa myös ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon.
Lisätietoja: www.kaiserpermanente.org |
||||
| Sivun alkuun | |