Satunnainen kesämatkailija etsii aatetta Suomessa ei ole Englannin Rochdalen tapaan osuustoiminnalle omistettua omaa museota. Mutta kun kesäturisti lähtee etsimään aatteen syntysijoja, hän voi bongata yllättävän monta hyvää kohdetta. Tässä muutamia kiinnostavimpia!
Gebhardin metsänhoitajaisän virkatalo Puustelli, Hanneksen varhaislapsuudenkoti, seisoo Pöyliöjärven rannalla ja toimii nykyään vuokrattavana tilausravintolana. Ulkoa päin talo on säilyttänyt entisen asunsa. Pysähdys pihalla kannattaa, sillä kesäisin siellä on veistosnäyttely. Jos tulee paikkakunnalle Rovaniemeltä, etäisyyttä on maanteitse 85 kilometriä. Perille vie kantatie 82. Kuusamon suunnasta ajetaan valtatie viittä ja matkaa kertyy reilut 140 kilometriä. Sarka huomioi osuustoiminnan Yhteistyön vanhojen merkkien metsästäjälle voi suositella myös maatalousteemaisia museoita. Muistettakoon, miten ensimmäiset osuuskunnat elvyttivät näkyvimmin juuri syrjäkylien elinkeinoja. Maaseutuun vihkiytyneiden museoiden sijainnin saa helposti selville selaamalla netissä modernin Suomen Maatalousmuseo Saran Museoraittia. Sarka on teemanäyttelyissään usein muistanut osuustoimintaa. Tänä kesänä teemana on emäntä ja esittelyyn pääsevät myös naisten osuuskunnat. Sarka sijaitsee Loimaalla Turun ja Tampereen välisen valtatie 9:n varrella, Turusta noin 60:n ja Tampereelta sadan kilometrin päässä. Kesäaikaan museo on juhannusta lukuun ottamatta auki joka päivä klo 10-17. Osuusmeijerin uusi elämä Jos taas etsii aitoa osuustoiminnallista työympäristöä, paras esimerkki on Nummen Saukkolaan perustettu Meijerimuseo. Nummen Osuusmeijerin vanha jyhkeä jugendrakennus on kesäkuukaudet auki tiistaista sunnuntaihin klo 11-16, paitsi juhannuksena suljettu. Kun Helsingistä lähtee liikkeelle valtatie ykköstä, Saukkolaan ajaa vajaassa tunnissa, Turusta hieman päälle tunnissa. Monipuolinen Hattula Aatteen uskollisen matkamiehen kenties tärkein pysähdyspaikka on kuitenkin Hattula, sillä sieltä alkaa suomalaisen osuustoiminnan suuri kertomus (ks. tämän numeron s. 8). Hattula on Hämeenlinnan kupeessa sen pohjoispuolella. Esimerkiksi Helsinki-Tampere valtatien liittymästä erkanee tie kohti tätä historiallista Kanta-Hämeen kuntaa. Vieras ajaa Hattulantietä Parolan nummea kohti, ohittaa Panssarimuseon, ja osuustoiminnan muistomerkki löytyy Lehijärven rannan rinteestä. Luonnonkivi on pystytetty osuustoiminnan syntysanojen paikalle, jolla helmikuussa 1899 Hannes Gebhard ja Mikael Soininen keksivät osuustoiminnan idean ja toimintamallin. Miehet päättivät perustaa pääkaupunkiin uuden organisaation, syntyi Pellervo-Seura. Perinteikäs järjestö, joka ensi vuonna täyttää 110 vuotta, toimii edelleen Helsingin ydinkeskustassa Simonkatu 6:ssa Maalaistentalossa. Osuuskuntia perustavat ja niiden toiminnassa tukea tarvitsevat saavat sieltä neuvontaa virka-aikana. Kukkia Gebhardeille! Ja vielä kerran kukkia Hannes ja Hedvig Gebhardille, suomalaisen osuustoiminnan isälle ja äidille! Helsingissä aatematkailija suuntaa askeleensa Hietaniemen hautausmaan vanhalle puolelle. Kun menee Mechelininkadun puoleisesta portista sisään, etsitty hauta sattuu pian silmään. Alue on jaettu kortteleihin, joihin ohjaavat hopeanväriset numerolaatat. Gebhardien perhehauta on korttelissa 25. Haudassa lepäävät Hanneksen ohella hänen vaimonsa Hedvig, joka oli osuustoiminnan pioneerityön ohella myös tunnettu naispoliitikko, tyttärensä Maiju, josta tuli kotitalousalan uranuurtaja, sekä kaksi poikaa Tapio ja Oras. Lisäksi sukuhautaan on haudattu perheen uskollinen taloudenhoitaja Fanni Hallava. Molempien poikien kuolema loi aikoinaan tummat sävyt koko perheen elämään. Tapio kuoli lapsena tuberkuloosiin, Oras nuorena vastanaineena isänä ja äskettäin valmistuneena insinöörinä työmaaonnettomuudessa Kajaani Oy:n tehtailla. Kajaani oli myös Hannes Gebhardin nuoruudenaikainen kotikaupunki. Tomera Maiju kuitenkin tuotti vanhemmilleen iloa Hanneksen ja Hedvigin elämän loppuun asti. Kaisa Simola Netti tarjoaa runsaasti osuustoiminnan historiaa, kun etsit sanahaulla tai käyt kotisivuilla:
|
||
| Sivun alkuun | |