Osuustoiminnan Wikipedia?

Osuustoimintaliikkeellä ja nykyajan monilla verkkoyhteisöillä on paljon enemmän yhteistä kuin mitä vielä toistaiseksi on nähtävillä. Osin se johtuu myös perinteisen osuustoimintaväen varovaisesta liikkeelle lähdöstä verkon hyödyntämisessä.
Mutta vauhtia pystytään jatkossa parantamaan etenkin nuorempien ikäluokkien tullessa enemmän mukaan toimintaan.

Minusta verkko parhaimmillaan toimii yhteisesti kerättynä ja jaettuna tiedon lähteenä, josta käyttäjät itse pystyvät nopeasti ja vaivattomasti poimimaan heitä kulloinkin kiinnostavimman tiedon. Käyttäjiltä vaaditaan tiettyä taitoa ja kriittisyyttä osata seuloa pois heikko ja harhaanjohtava aines. Lähde kannattaa katsoa ensimmäiseksi, onko se riittävän luotettava.
Esimerkiksi Wikipedia on todella hieno keksintö. Se on itseään koko ajan verkossa täydentävä ilmainen sähköinen tietosanakirjasto, jonne myös osuustoiminnan kannattaisi enemmän mennä mukaan.

Omat käsitteet, nimet ja lyhenteet

Kansainvälisellä ja kotimaisella osuustoiminnalla on melko paljon mm. omia käsitteitä, jotka eivät sen ulkopuolella useinkaan ole tuttuja. Myös organisaatiorakenteiden heikko tuntemus aiheuttaa paljon väärinkäsityksiä.
Kokosin seuraavaan muutamia osuustoiminnan peruskäsitteitä, nimiä ja lyhenteitä, jotka ovat syntyneet tämän Osuustoiminta-lehden työn ohessa. Pellervo-Seurassa minua auttoivat SOK:lle juuri siirtynyt HSO-sihteeri Päivi Starast sekä lehtemme kokenut yritysanalyytikkoryhmä. Lisäksi olen tehnyt siihen poimintoja muiden lehtien osuustoimintaa käsittelevistä kirjoituksista erityisesti silloin kun oma ärsytyskynnys on ylittynyt.
Suositukset ja ohjeet on tarkoitettu helpottamaan osuustoiminnan mahdollisimman asiallista ja virheetöntä käsittelyä mediassa, koulutuksessa, kokouksissa, tiedottamisessa jne.
Tieto vähentää väärinkäsityksiä ja auttaa ymmärtämään osuustoiminnan luonnetta. Esimerkiksi tämän lehden jatkuvassa toimitustyössä se tarkoittaa käytännössä työn sujuvuuden ja myös vaikuttavuuden parantumista. Niiden eteen kannattaa siksi nähdä myös vaivaa.
Ehkäpä toivon mukaan joskus voisimme puhua näistä käsitteistä, nimistä ja lyhenteistä Osuustoiminnan Wikipediana, joka täydentyisi luotettavasti itsestään, jäsenistön ansiosta, vaikka siihen lieneekin pitkä matka.

Ohjeet ja suositukset netissä

Tästä aineistosta julkaisemme lehtemme nettisivuilla huomattavasti pidemmän ja monipuolisemman version. Mutta nekään ohjeet ja suositukset eivät ole vielä mitenkään kattavia. Otamme sinne hyvin mielellämme lisää uusia nimiä ja termejä - etenkin jos havaitsette niiden käyttöön liittyvän joitakin pulmia. Jokainen voi omalta osaltaan vaalia kauniin ja ymmärrettävän suomen kielen ja osuustoimintamielen käyttöä.
Kannattaa aina muistaa, että selkeästi ajateltu ja puhuttu tai kirjoitettu on jo puoli voittoa edustamalleen asialle.
Esimerkiksi uudelle osuuskunnalle iskevän ja helposti mieleen jäävän nimen keksimiseen kannattaa nähdä vaivaa. Esim. Osuuskunta Kuutamokeikat Suomussalmella kertoi siirtävänsä entisen harmaan talouden työtä avoimelle puolelle. Iskevä nimi heti alkuun jäi myös asiakkaiden mieliin. Paikallislehden toimittajakin siihen herkemmin tarttui.
Nettiin samaan aineistoon ovat tulossa myös yritysanalyyseissä käyttämiemme keskeisimpien käsitteiden määritelmät. Ja monta muuta sellaista asiaa, joihin sivutila painetussa lehdessä riitä.
Mahdolliset kommentit ja lisäykset pyydän e-maililla alla olevaan osoitteeseen.

Ohjeita kirjoittajille ja puhujille

Kirjoita aina mahdollisimman lyhyesti ja iskevästi. Lehteen kirjoittaessasi pysy aina sovituissa pituuksissa, sillä se on lukijaystävällistä ja säästää myös toimituksen työtä kiireen keskellä. Myönteinen huumori on toivottavaa erityisesti puheissa, mutta myös lehdessä.
Mittaa aina tekstin merkkimäärä ohjelman näytöllä, välilyöntien kanssa (jos esim. Wordin ohjelmaversiossa on vaihtoehdot). Nykyinen suosituspituus teksteille tässä Osuustoiminta-lehdessä on keskimäärin 4500 merkkiä välilyönteineen / sivu. Tällöin sivulle saadaan myös joko kuvitusta tai grafiikkaa tai taulukko.
Muista aina, että osuustoiminnasta kirjoitettaessa tai puhuttaessa tarvitaan sekä sydäntä että järkeä! Jos jompikumpi jää puuttumaan, niin ainakin joku lukija tai kuulija sen varmasti huomaa. Ehkä olisi silloin parempi, ettei juttua julkaista tai puhetta pidetä ainakaan vielä. Annetaan asian kypsyä ensin, jolloin siitä todennäköisesti tulee parempi.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Laajemmat ohjeet ja suositukset löytyvät osoitteesta:
www.osuustoiminta.coop/ot/ linkistä Ot-sanasto. Mene »

| Sivun alkuun |