Hannu Takkula:
Osuustoiminnan arvot istuvat hyvin yrittäjyyskasvatukseen
Europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk.) haluaa vahvistaa osuustoiminnan asemaa koulujen yrittäjyyskasvatuksessa. Hänen mukaansa osuustoiminnan arvot sopivat lasten ja nuorten kasvatukseen yleensäkin.
 OSUUSTOIMINTAMALLI MUKAAN KOULUTUKSEEN. Hannu Takkulan mielestä osuustoiminnan periaatteita tulisi soveltaa yrittäjyyskasvatukseen nykyistä enemmän. – Kestävän kehityksen periaatteet ovat nyt selvässä nousussa. Kuva: Riku-Matti Akkanen |
Hän arvioi kvartaalitaloutta pitkäjänteisemmän osuustoimintamallin johtaneen siihen, että osuuskunnat ovat saavuttaneet vahvan aseman juuri haja-asutusalueilla.
Lapista kotoisin oleva euroedustaja tietää käytännössä, miten osuustoiminta on synnyttänyt pohjoisille alueille uutta elinvoimaa. Kauppa- ja pankkipuolen lisäksi osuuskunnat ovat auttaneet viime vuosina lappilaiskyliä eteenpäin. Takkula mainitsee yritysesimerkkeinä myös kyliin perustetut työ- ja luonnonvaraosuuskunnat.
– Liiketoiminnassa on ollut vallalla lyhytnäköinen voittojen metsästäminen, mutta kestävän kehityksen periaatteet ovat nyt selvässä nousussa. Puheet mahdollisesta taantumasta vain vahvistavat näitä arvoja.
Osuuskunnat pystyvät Takkulan mukaan luomaan lisää työpaikkoja unionin eri alueilla, mikä vastaa täysin EU:n työllisyysstrategian tavoitteita. Strategia painottaa, että palveluja pitää pystyä tarjoamaan myös niihin tarpeisiin, joita nykyiset markkinat eivät pysty täyttämään.
– Opetuksen sisältöjä pohdittaessa nämä seikat pitäisi ottaa paremmin huomioon, toteaa Takkula, joka toimii Euroopan parlamentissa kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan varapuheenjohtajana. Hän on lisäksi liberaalidemokraattien ALDE-ryhmän CULT-valiokunnan koordinaattori, eli hän käyttää yli sadan henkilön ääntä valiokunnassa ja linjaa EU-parlamentin liberaalidemokraattiryhmän kannanotot siellä.
EU-parlamentissa osuustoimintahenkeä
Vuoden 2004 tiedonannossaan osuustoiminnan edistämisestä Euroopan komissio korosti osuustoiminnallisen yrittämisen kehittämisen ja edistämisen tärkeyttä. Komissio esimerkiksi kehotti jäsenvaltioita lisäämään osuustoiminnan tuntemusta ja selvittämään neuvontapalveluiden tarjontaa osuuskunnille.
Takkula kertoo 2007 startanneen Elinikäisen oppimisen ohjelman jatkavan entisten Sokrates- ja Leonardo da Vinci -ohjelmien toimintaa. Sen muodostavat neljä koulutusalakohtaista ohjelmaa: kouluopetus esikouluista toisen asteen loppuun saakka, korkea-asteen koulutus, ammatillinen perus-, jatko- ja täydennyskoulutus sekä aikuiskoulutus.
– Elinikäisen oppimisen ohjelman käsittelyn yhteydessä osuustoiminta nousi esille, samoin yrittäjyyskasvatus. Ohjelmiin laitettiin myös merkinnät osuuskuntien mahdollisuudesta osallistua näihin ohjelmiin. Erityisesti espanjalaisedustajat käsittelivät puheenvuoroissaan osuustoimintaa.
Koulutuksesta ja kulttuurista vastaava komissaari Ján Figel on ollut komission suositusten valmistelussa hyvin aktiivinen. Koulutuspolitiikassa Euroopan parlamentilla on vain koordinoiva rooli, johon kuuluu esim. parhaiden käytäntöjen vaihto. Varsinaiset päätökset tehdään kansallisella tasolla.
– Osuustoiminta voisi tulla näkyvämmin esiin yrittäjyyskasvatuksessa, jos eurooppalaiset osuustoimintajärjestöt olisivat aktiivisempia oppilaitosten suuntaan, esimerkiksi vierailemalla kouluissa ja järjestämällä niissä teemapäiviä. Suomessahan näin on hieman jo tapahtunut.
Sivistyksellä on myös itseisarvo
Takkula sanoo Elinikäisen oppimisen ohjelman heijastavan koko EU:n koulutustarpeita, sillä tutkimusten mukaan oppimisvalmiuksissa on varsin suuria eroja eri jäsenmaiden välillä.
Suomi sijoittui viime vuonna toteutetussa Pisa-tutkimuksessa jälleen ensimmäiseksi. 15-vuotiaiden koululaisten osaamisvertailussa oli mukana 57 maata.
– Tulosten perusteella Suomessa oppiminen on tasalaatuista. Nuoret kirjoittavat ja lukevat hyvin. He osaavat lisäksi kieliä ja ovat matematiikassa keskimääräistä parempia. Esimerkiksi Saksassa oli huippuosaajia - mutta myös runsaasti pudokkaita.
Takkulan mukaan asia ei ole merkityksetön, johtuen siitä, että EU:ssa on yhteiset sisämarkkinat. Työvoiman liikkuvuus maista, joissa on huonoja oppimistuloksia, vaikeutuu, koska niiden koulutusjärjestelmä mielletään muita heikommaksi.
– On toisaalta kummallista, että unioni näkee oppimisen merkityksellisenä vain työvoiman kautta, eikä sivistyksen itsensä vuoksi.
Hannu Takkulalle osuustoiminta merkitsee käytännössä asiakasomistajuutta sekä pankissa että kaupassa:
– Asiakasomistajana pidän tärkeänä sitä, että osuuskaupan ja osuuspankin palveluja käyttämällä hyödytän omaa asuinaluettani. Myös konkretialla, kuten bonuksilla, on merkitystä.
Riku-Matti Akkanen
riku-matti.akkanen@pellervo.fi
| Sivun alkuun |