HAKEOSUUSKUNTIEN
perustamisbuumi loppui

Puun energiakäytön pitäisi koko ajan vauhdittua, mutta mitään buumia esimerkiksi hakeosuuskuntien perustamisessa ei ole havaittavissa. Buumi ei synny eikä kehity itsestään. Yhteiskunnan paineet toiminnan kehittämiseen kasvavat nyt vauhdilla.
Hakeosuuskuntien verkostoja on 2000-luvun vaihteessa perustettu osaan maakuntia, mutta osassa on vain yksittäisiä energiapuuta hyödyntäviä osuuskuntia. Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä ja Kainuussa niitä ei ole vielä yhtään.

Kuva isompana » POHJOIS-KARJALA, ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAA KUNNOSTAUTUNEET - KOLME MAAKUNTAA EROTTUVAT MUSTINA AUKKOINA Viime vuoden loppupuolella energiaosuuskuntia oli yhteensä 71. Eräissä maakunnissa on kohtuulliset verkostot, mutta mukana on myös kolme maakuntaa, Etelä-Karjala, Kanta-Häme ja Kainuu, joissa tällaista pienosuustoimintaa ei vielä ole. Useimmat karttaan merkityistä osuuskunnista ovat hakeosuuskuntia, ellei muuta ole merkitty.

Perustaminen on ilmeisen paljon kiinni myös maakuntien julkisrahoitteisten toimijoiden aktiivisuudesta. Hyvä esimerkki siitä on Pohjois-Karjala, jossa TE-keskus ja Metsäkeskus ovat olleet kätilöimässä osuuskuntien verkoston syntyä (OT 1/09, satavuotisliite s.14). Mallia otettiin suomalaisen osuustoiminnan vahvasta maakunnasta Keski-Pohjanmaalta.

Paikallista energian ja lämmön tuotantoa

Hakeosuuskuntien toiminta on yleensä varsin pienimuotoista, mutta toimintamalli on käytännössä järkeväksi havaittu. Osuuskunnat toimittavat haketta lämpölaitoksille ja osalla on myös omia laitoksia. Kattilan kapasiteetti riittää yleisimmin koulukeskuksen tai vastaavan kiinteistöryhmän lämmittämiseen.
Energia-alalla on lisäksi Pellervo-Seuran ylläpitämän pienosuustoiminnan Wuokon tilastoinnin mukaan pelkkää hakkeen tuotantoa laajemmin energia-alalla toimivia osuuskuntia tai kokonaan muussa kuin hake-energiantuotannossa toimivia. Ahvenanmaalla toimii tuulienergiaosuuskunta ja Päijät-Hämeessä pellettiosuuskunta. Pari osuuskuntaa eri puolilla maata toimii bioenergian parissa.
Wuokossa energiaosuuskuntia on 72, mutta kun niistä tiputettiin kaksi uudempaa perinteistä vesivoimaosuuskuntaa pois ja lisättiin yksi äskettäin perustettu, niin määräksi tuli 71. Pohjois-Karjalan (9) lisäksi energiaosuuskuntia löytyi eniten odotetusti Etelä-Pohjanmaalla (10) ja Keski-Pohjanmaalla (8).

Energiapuun lisäämiseen kova tarve

Pienosuustoiminnan asiamies Juhani Lehto Pellervosta toteaa, että vuosina 2007–08 energiaosuuskuntia on perustettu vain kolme. Kaksi näistä on hakeosuuskuntia, mutta Osuuskunta Kokkosenlahden Voima on Anttolaan viime vuonna perustettu vesivoimaosuuskunta, joka tuottaa sähköä jäsenilleen.
Lehto uskoo, että energiapuun käytön päästessä tavoitteiden mukaiseen vauhtiin uusia osuuskuntia ryhdytään perustamaan eri puolille ja entisten toiminnot laajenevat.
– Sellaista tuntumaa ei kuitenkaan vielä ole, että energiaosuuskuntia olisi tulossavauhdikkaasti lisää.

Antti Mustonen.

| Sivun alkuun |