Pellervo-Seura ry

Lehdistötiedote 10.6.2009

OSUUSKUNTIEN KONKURSSIT 29 KERTAA

HARVINAISEMPIA KUIN OSAKEYHTIÖIDEN

Osuuskunta on osoittautunut tällä vuosikymmenellä noin 29 kertaa osakeyhtiötä kestävämmäksi, kun mittarina käytetään konkurssien määrää. Tämä Osuustoiminta-lehden käyttämä mittari on suhteutettu niin osuuskuntien kuin osakeyhtiöiden kokonaismäärään.  

Viime vuosina osuuskuntien konkurssit ovat vähentyneet, kun taas osakeyhtiöiden konkurssit lisääntyneet. Myös osuuskunnissa liiketoiminta usein jatkuu jossakin toisessa muodossa myös konkurssin jälkeen.

Osuustoiminta-lehti on analysoinut vuodesta 2003 alkaen kaikki osuuskuntia kohdanneet konkurssit, joita on tähän mennessä sattunut yhteensä vain seitsemän.

29 kertaa sitkeämpiä

Vuosina 2003-2008 konkurssiin joutui Suomessa yhteensä 9 855 osakeyhtiötä ja vain seitsemän osuuskuntaa. Kuuden viime vuoden aikana konkurssiin päätyi vuosittain 0,86 prosenttia osakeyhtiöistä, mutta osuuskunnista vain 0,03 prosenttia.

Osuuskunnat ovat siis olleet keskimäärin 28,6 kertaa sitkeämpiä kuin osakeyhtiöt. Tässä tulee hyvin näkyviin osuuskuntien ja osakeyhtiöiden peruserot ja toiminnan erilainen luonne.  

Osuuskuntia oli viime vuodenvaihteessa yhteensä 4 100 ja osakeyhtiöitä puolestaan 196 220. Osuuskuntien vähäisyyttä selittää keskeisesti osuustoimintamallin esillepääsyn ongelmat etenkin yritysneuvonnassa ja koulutusjärjestelmässä.

Konkurssit vähentyneet

Osuuskuntien konkurssit ovat vähentyneet päinvastoin kuin osakeyhtiöiden, joiden konkurssimäärät ovat nyt selvästi nousseet. Kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa vireille pantiin Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 1 164 konkurssia. Konkurssien määrä oli peräti 30,5 % viimevuotista suurempi.

Suurille tai keskisuurille osuuskunnille konkursseja ei ole 2000-luvulla sattunut. Sen sijaan viime vuosikymmenen alussa ja puolivälissä niitä oli useita.

Varat yleensä riittävät vastuisiin

Viime vuonna osuuskunnan varallisuus oli selvitettävänä 17 tapauksessa. Kolmen viime vuoden aikana selvitystilan on kokenut yhteensä 49 osuuskuntaa.

Selvitystilan kautta osuuskunta puretaan vapaaehtoisesti, jolloin sen varojen todetaan riittävän velkojen maksuun. Selvitettävien osuuskuntien varat ovat yleensä onneksi riittäneet kertyneiden vastuiden hoitoon. Viime vuonna kahdella osuuskunnalla ei riittänyt, ja selvitysmies siis luovutti niiden omaisuuden konkurssiin. 

Ne olivat 1961 perustettu Suomen Kenkäkunta ja 1994 perustettu Teollisuusmarkkinointi- ja liiketoiminnan edistämisosuuskunta Temos. Nämä ovat ainoat osuuskuntakonkurssit vuoden 2005 jälkeen.  

Ei savuavia raunioita  

Kuluvalta vuodelta tietoon on tullut vain yksi konkurssiin joutunut osuuskunta, leipomo-osuuskunta Vatruska. Sen perustivat sitä edeltäneen yksityisen konkurssiyrityksen työntekijät.

Joensuulaisten leipureiden osuuskunnan kuitenkin kaatoivat edeltäjän jättämät maksamattomat palkkasaatavat, jotka yllättäen tulivat osuuskunnan maksettaviksi. Joensuun käräjäoikeus nimittäin tulkitsi tapahtuneen liikkeenluovutukseksi. Ajoissa haettu asiantuntija-apu ehkä olisi pelastanut osuuskunnan.

Osuuskunta-aktiivit ovat olleet Vatruskan konkurssista pahoillaan, mutta jatkavia työntekijöitä lohduttaa kuitenkin toiminnan jatkuminen Joen Leipurit Oy:nä.

Riskit jaetaan tehokkaammin

Osuuskunta on huomattavasti riskittömämpi tapa aloittaa yritystoiminta kuin esimerkiksi osakeyhtiö. Riskit pystytään jakamaan tehokkaammin. Osuuskunta merkitsee samalla yleensä myös laajemman osaamispohjan käyttöön saamista.

Kun itse hallitsee hyvin yhden liiketoiminnan alueen ja kaksi kaveria vastaavasti pari muuta, niin se luonnostaan tuo kestävyyttä yritystoimintaan. Osuuskuntalain mukaan kolme jäsentä riittää osuuskunnan perustamiseen.

Jos joku osuuskunnan jäsenistä myöhemmin ottaa vetovastuun ja investoi yritykseen muita enemmän, niin silloin osuuskunta usein muutetaan osakeyhtiöksi. Tällöin sitä pidetään luonnollisena kehityksenä myös osuustoimintapuolella.

Osuuskunnan tehtävänä on tuottaa palveluja ja usein myös työtä sen sitoutuneille omistajajäsenille, ei niinkään mahdollisimman hyvää korkotuottoa sijoituspääomalle.

Lisäksi yksi selitys osuuskuntien pienempään konkurssialttiuteen saattaa löytyä siitä, että osuuskuntia ilmeisesti toimii suhteellisesti enemmän pienemmän riskin toimialoilla. Osuuskunta ei missään tapauksessa automaattisesti ole keino välttää konkurssit. Liiketoimintaan sisältyy aina riski yritysmuodosta riippumatta.

Luonne-erot näkyviin

Osuuskunnat ovat jäsenyhteisöjä ja osakeyhtiöt pääomayhteisöjä. Osuuskunnat kuuntelevat toiminnassaan herkemmin yleensä runsaslukuista jäsenistöään. Jos jäsenistö on toimintaan tyytyväinen, niin osuuskunta ei mene herkästi nurin. Yksittäinen tyytymätön omistaja ei yleensä pysty osuuskuntaa kaatamaan. Jäsenten tyytyväisyyden on tällä vuosikymmenellä todettu tutkimuksissa yleisesti parantuneen Suomessa.

Osuuskuntamalli on rakennettu niin, että uusien jäsenten on helppo liittyä mukaan ja entisten lähteä pois esimerkiksi elämäntilanteen tai asuinpaikan muuttuessa. Tämä näkyy erityisesti osuuskauppojen ja osuuspankkien jäsenistön jatkuvassa kasvussa 2000-luvulla. Jäsenosuuksien arvo on määritelty jo osuuskuntalaissa kiinteäksi, millä jo ennakolta vältetään enimpiä riitoja.

Osakeyhtiöt puolestaan kuuntelevat herkemmin nimenomaan suurimpia pääomansijoittajiaan, jotka voivat hakea suurempia tuottoja myös muualta. Tuloksen teon aikajänne on osuustoimintayrityksissä yleensä selvästi pidempi. Osuustoiminnassa kvartaali on 25 vuotta.

Omistajien kannalta erot näkyvät etenkin päätösvallan ja tuloksen jaossa. Osuuskunnissa pääsääntönä on demokraattinen jäsen ja ääni -periaate. Tulos jaetaan yleensä osuuskunnan käytön suhteessa. Osakeyhtiössä voi yksikin suuri omistaja harjoittaa käytännössä omistajavaltaa ja saada myös suurimman osan tuloksesta omistuksensa suhteessa.

Toiminnalliset tarpeet ratkaisevat, ei mikään ideologia

Nykyisin suuret osuuskunnat käyttävät melko laajasti myös erilaisia osakeyhtiöpohjaisia rakenteita, joten talouselämässä ei enää ole selvästi havaittavissa vanhaa ideologista rajalinjaa. Linjat kulkevat nykyisin osuustoiminnan sisällä. Ne on rakennettu nimenomaan erilaisten toiminnallisten tarpeiden mukaan. Esimerkiksi Valio on erisuuruisten meijeriosuuskuntien omistama osakeyhtiö.

Myös osa osakeyhtiöistä käyttää esimerkiksi markkinointi- ja hankintaosuuskuntia yritysten yhteisten tehtävien hoitoon. Esimerkkeinä tästä on huoltoasemayrittäjien perustama Suomalainen Energiaosuuskunta SEO ja Kouvolan seudun insinööritoimistojen perustama KER Group.  

Nykyisin toiminnalliset tarpeet ratkaisevat myös yritysmuodon valinnan. Siksi myös suomalaisen yritysneuvonnan ja koulutuksen tulisi paneutua selvästi nykyistä laajemmin ja paremmin näihin kysymyksiin. Erilaisten yritysmuotojen luontaisten vahvuuksien parempi soveltaminen lisää kotimaisen yritystoiminnan diversiteettiä, elinvoimaa.

Uusien yritysten määrä laskussa

Tällä hetkellä maamme huolenaiheena on aloittaneiden yritysten määrän tippuminen yritysmuodosta riippumatta. Osuuskuntien perustamisessakaan ei tänä vuonna ilmeisesti saavuteta viime vuosien keskimääräistä tasoa. Se on ollut noin 200 uutta osuuskuntaa vuodessa. Näin käy ilman uutta selvää panostusta osuuskuntien perustamiseen.

Yhteiskunnallinen tarve ja potentiaali osuuskuntien perustamisen edistämiseen olisi nyt entistä ilmeisempi. Ei olisi epärealistista tähdätä lähivuosina esimerkiksi 500 uuden osuuskunnan perustamiseen, jos yritysneuvontaa ja koulutusjärjestelmiä eri asteilla selvästi ja määrätietoisesti lähdettäisiin kehittämään.

Tosin myös lopettaneiden osuuskuntien määrä Tilastokeskuksen tietojen mukaan väheni viime vuoden kolmannella neljänneksellä 30 %, kun lopettaneiden yritysten määrä yleisesti samaan aikaan kasvoi 28 %. Lakanneita osuuskuntia oli viime vuonna kahdeksan fuusioiden seurauksena.   

LISÄTIETOJA:

toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen, Osuustoiminta-lehti, puh. 09–4767 5588 tai 040–7781129, mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi, www.osuustoiminta.coop/ot

OSUUSKUNNAT 28,6 KERTAA VÄHEMMÄN KONKURSSIHERKKIÄ KUIN OSAKEYHTIÖT

	OSUUSKUNNAT			OSAKEYHTIÖT
Vuosi	Määrä	Kon-	Konkurssi-	Määrä	Konkurssit	Konkurssi-
		kurssit	alttius %			alttius %
31.12.2003	3409	0	0	217385	1770	0,84
31.12.2004	3562	3	0,08	198275	1589	0,80
31.12.2005	3708	2	0,05	180332	1531	0,85
31.12.2006	3861	0	0	179270	1595	0,90
31.12.2007	3991	0	0	187846	1544	0,82
31.12.2008	4100	2	0,05	196220	1826	0,93
Yhteensä konkursseja		7			9855
Keskimäärin/v.	3772	1,17	0,03	193221	1643	0,86

Lähteet: Patentti- ja rekisterihallitus, Tilastokeskus, Pellervo-Seura ja Osuustoiminta-lehti

| Sivun alkuun |