OSUUSTOIMINTAIDEA
Padasjoelta Budapestiin

Ryhmä unkarilaisia kirjanoppineita innostui 1930-luvulla osuustoiminnasta. Mallia saatiin Padasjoelta, jossa tunnettu kirjailija-heimoveli vietti kesiä. Muutenkin osuustoiminnan idea ja sovellukset ovat risteilleet pitkin poikin Eurooppaa.

	Katalin Miklóssy (vas.), Suomessa asuva unkaritar, on kiinnostunut kotimaansa intellektuellien pohjoismaisista malleista ”kolmannelle tielle”. Johan Eellend Ruotsista tutkii osuustoiminnan ja politiikan yhteyksiä entisessä Virossa ja Mary Hilson Lontoosta on juuri lukenut Gebhard-kirjeistöä Kansallisarkistossa. Kuvat Riitta Mäkinen
Pohjoismaisen NordWel-projektin ja Åbo Akademin historian laitoksen järjestämän seminaarin pääorganisaattori Ann-Catrin Östman on väitellyt maaseudun naisten ja miesten töistä ja tutkii nyt sukupuolen ilmenemistä varhaisissa osuustoimintakirjoituksissa.

Näin kertoivat kymmenkunta tutkijaa, jotka vaihtoivat tietoja osuustoiminnasta osana ”yhteiskunnallista kysymystä”. Osuustoiminta ei ole ollut Åbo Akademiin 28.4. kokoontuneille historian tohtoreille lähtökohta, vaan se on tullut näköpiiriin osana maatalouden, hyvinvointivaltion, työväenliikkeen tai muiden aatteiden kehitystä.

Matkustavat reformistit

Osuustoimintaliike oli sattumalöytö myös monelle sen ”perustajaisälle”. Norjan Eilert Sundt kohtasi sen hyväntekeväisyyskongressissa Lontoossa ja Gebhardit Berliinissä, opiskellessaan maataloustilastointia.
Parhaana esimerkkinä Suomeen Hannes Gebhard kuitenkin piti yhtä takapajuisen Irlannin osuustoimintaa. Ann-Catrin Östman on pannut merkille, ettei Gebhard noteerannut kotimaan perinteisiä yhteistyömuotoja ja että varhaisessa Pellervossa piirtyi aika kielteinen kuva maalaisväestöstämme. Muiden pellervolaisten kirjoituksissa talkoot ja nuottakunnat pian kyllä muistettiin. - Keskustelussa todettiin, että Gebhardin kieli oli muutenkin terävä ja herätyssaarnoistahan oli kyse. Varsinaista talonpoikaista elämänmuotoa hän tunsi niukasti, ja päähuomio oli kriisiytyvissä maattomien oloissa.
Berliinissä opiskeli Väinö Tannerkin, mutta kotiuduttuaan ensi töikseen suomensi kirjan englantilaisesta Rochdalen osuuskaupasta. Kankureiden tarina on inspiroinut laajalti. Kuitenkin, kun ortodoksipapit Galitsiassa (nyt Puolaa ja Ukrainaa) propagoivat osuustoimintaa, esimerkkiä oli saatu Puolan katolisilta. Kyseessä oli myös kilpailu sieluista. Virossa kehuttiin vuoroin Tanskan meijereitä, Saksan tehokkuutta ja hygieniaa - ja Suomen järjestäytymistä.

Aatteet ja epäluulot

Pohjoismaiset osuustoimintakontaktit olivat vilkkaat ja Nordisk Andelsförbund tehokas yhteiselin, kertoo Helsingin yliopistossa vieraileva brittitutkija Mary Hilson. Hän saa selvää pohjoismaisista kielistä, jopa hiukan suomesta. Hilson ja Östman ovat kiinnittäneet huomiota myös helposti unohtuvaan osuustoimintapioneeriimme Axel Granströmiin.
Se että porvarit niin innostuivat osuustoiminnasta, sai varhaisen työväenliikkeen epäluuloiseksi, tietää Hilson. Menestyksekäs työväen osuustoiminta Gentissä Belgiassa kuitenkin muutti ainakin brittien mieliä. Toiseen ajan aatteeseen, nationalismiin, osuustoiminnalla oli myös vahvat kytkökset. Valitettavasti se vei yhden unkarilaisen haaran osalliseksi jopa juutalaisvainoihin.
Tutkijoiden yhteinen päätelmä oli, että osuustoiminta on jäänyt liian vähälle huomiolle mm. hyvinvointivaltiotutkimuksessa.

Riitta Mäkinen

Lisätietoja pohjoismaisesta NordWel-projektista ja seminaarista Åbo Akademin historian laitoksella: http://blogs.helsinki.fi/nord-wel/.

| Sivun alkuun |