| Edessä eduskuntavaalit 2011: |
| Erityisetuja emme vaadi |
äinä viikkoina lobbarit julkaisevat vaatimuslistojaan ensi vuoden huhtikuun jälkeen muodostettavan hallituksen hallitusohjelmaa silmällä pitäen. On puoluekokousten ja vaaliohjelmien laatimisen aika. Eturyhmille kyse ei ole vain lisävaatimuksista vaan siitä, että niskaan ei tulisi kovin paljoa lisärasituksia. Seuraava hallitus joutuu tekemään voimallisia linjauksia erityisesti julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi. Osuuskunnat jäävät julkisen vallan toimissa usein erityisesti osakeyhtiöiden varjoon. Osuuskunnan tulisi saada yritysmuotona aina tasaveroista viranomaishuomiota muiden yritysmallien kanssa. Poliitikkoja ja virkamiehiä on perusteltua jälleen pyytää huomioimaan osuustoiminnan näkökannat vakavasti aina silloin kun yrityksiin vaikuttavia asioita valmistellaan. Erityisetuja emme ole vaatimassa.
onet osuustoimintaan liittyvät asiat ovat Suomessa toki hyvin tai paranemaan päin. Tekemiset ja tekemättä jättämiset eivät ole aina suoraan kiinni maan hallituksesta, vaan vastuu hajaantuu lopulta eri toimijoille.
Oikeusministeriön harjoittamaan yhteisölakien valmisteluun voi lausua pitkän aikavälin tyytyväisyyden. Osuuskuntalain uudistus tulee seuraavan hallituksen työlistalle ja merkit viittaavat siihen, että saamme toimivan lain, joka antaa jatkossakin hyvät puitteet järkevälle liiketoiminnalle.
Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on menossa yritysneuvojien osuustoimintaosaamisen kehittäminen. Tähän liittyy myös toimia osuustoimintayrittäjyyden idean levittämiseen laajemmin mm. opettajille. Valtio tekee nyt sitä, mihin Yhdistyneet Kansakunnat kannustaa, kun se julisti vuoden 2012 kansainväliseksi osuustoiminnan vuodeksi.
Osuustoiminnan yliopistollinen tutkimus ja opetus ovat edenneet. Silti olemme vielä kaukana siitä, että asiat olisivat hyvin. Maan hallitus ei ehkä vaikuta asiaan suoraan, joten yliopistojen hallitusten, tiedekuntien ja yksittäisten professorien teot ratkaisevat. Toivomme, että jäsenomisteinen osuustoimintamalli saa ansaitsemansa sijan akateemisissa ahjoissa. Kyse on asenteista.
Suomen ainoa varsinainen osuustoimintaan osoitettu yliopistovirka Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutissa Mikkelissä oli kaksi vuosikymmentä katkolla. Viime viikkojen loistouutinen on, että virka jatkuu myös sen jälkeen, kun viran nykyinen haltija professori Tapani Köppä siirtyy eläkkeelle.
Osuustoiminta on integroitumassa osaksi yrittäjyyskasvatusta, mikä on hyväksi sekä yrittäjyydelle yleensä että osuustoiminnalle. Tässä opettajilla ja paikallisten osuuskuntien omaehtoisella aktiivisuudella on suuri merkitys.
lussaa tulee myös siitä, että maa- ja metsätalousministeriö osaa ottaa osuuskunnat huomioon maaseudun kehittämisessä. Erityisen myönteinen suhde ministeriöllä on vesiosuuskuntien kysymysten ratkaisemiseen (ks. OT 2/10).
Ruoan arvonlisäveron alentaminen oli myönteinen asia varsinkin osuustoiminnalliselle elintarvikeketjulle ja kuluttajille. Verotukseen liittyy myös ongelma: osuuspääoman koron verotusta ei korjattu, vaikka se hallitusohjelmassa luki ja meille hyväuskoisille vakuutettiin, että kaikki se toteutetaan, mitä ohjelmaan on kirjoitettu.
Osuuspääoman asema kansainvälisissä kirjanpitostandardeissa - onko omaa vai vierasta - on pulmallinen kysymys, jota ei ratkaista yksin Suomessa. Osuustoiminnan kansainvälisten järjestöjen rooli on tällaisissa tärkeä.
oskus ajatellaan, että osuustoiminnan edistäminen ei vaadi erikoistoimenpiteitä. Mutta onko osuustoiminta tai yritystoiminta yleensäkään edennyt kuin erityistoimin? Pellervon perustaminen oli aikanaan yliopistoväen erityistoimi yrittäjyyden edistämiseksi. Onkohan se ollut kaikkien aikojen menestyksellisin yrittäjyyshanke suomalaisten sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden kehittämiseksi?
Parhaillaan käynnissä olevien hyvien kehittämishankkeiden tulisi lopulta johtaa osuustoiminnan pysyvään kiinnittymiseen osaksi maan koulutusjärjestelmää, yrityspalveluja, yritysneuvontaa, yliopistollista tutkimusta ja opetusta. Saatetaan edelleen tarvita erityistoimia, jotta asiat etenevät.
Huhtikuussa Pellervon Päivässä 2010 puolueiden edustajat ottivat myönteisen kannan osuustoimintaan. Haluan tulkita sen niin, että osuustoiminta on puoluekentän mahtitekijöiden aatteellisessa muistissa. Se varmaan näkyy aiempaa selkeämmin myös käytännön politiikassa seuraavalla hallituskaudella, ketkä silloin hallitusvaltaa sitten käyttävätkin.
Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.fi
| Sivun alkuun |