Saitko konnan vai sankarin roolin?

Oletko saamassa mediassa konnan vai sankarin roolin - vai jotakin siltä väliltä? Tätä kysyi mediakouluttaja, dokumenttiohjaaja RiittaGranath Pellervo-Instituutin huhtikuun lopulla järjestämässä Mediapäivässä. Se valmensi yritys- ja järjestöjohtoa etenkin nopearytmisen päivittäismedian kohtaamiseen.

– Kun toimittaja ottaa yhteyttä, niin häneltä kannattaa kysyä, haluaako hän haastattelun vai kerääkö vain taustatietoja. Jos kysytty tieto on ”off the record-tietoa”, niin silloin nimeä ei saa mainita jutun lähteenä, Granath opasti. – Jos saat lähdesuojan, olet turvassa.

– Jos nimesi mainitaan, niin silloin saat myös tarkistaa oman osuutesi. Tällöin voit tarvittaessa myös vaatia faktojen korjaamista.

Mikä on jutun näkökulma?

Kun median julkaisemilla jutuilla pitää yhä enenevästi olla kerrottavanaan mahdollisimman kiinnostava tarina, niin se vaatii dramaturgian, mikä puolestaan johtaa toimittajaa jutun henkilögallerian valintaan. Toimiakseen tämä vaatii erilaisia rooleja. Niitä voivat olla esimerkiksi konnat, sankarit, viattomat, syylliset ja ”tavikset” eli tuiki tavalliset ihmiset.

Granathin mukaan useimmilla toimittajilla on juttua tehdessään tietty päämäärä, vaikka toimittajat ja mediat ovatkin keskenään hyvin erilaisia.

– Haastateltavalla on oikeus kysyä, mikä on kyseisen jutun näkökulma. Haastateltavan pitää myös punnita, onko hänellä itsellään toimittajan tarvitsemat tiedot, ja onko hän oikea henkilö vastaamaan kysymyksiin. Kannattaa myös kysyä, keitä muita juttuun haastatellaan.

Olemassa oleva identiteetti määrittää roolien ominaisuudet. ”Kerran mediassa keksitty on aina syytetty”. Mutta myös muodonmuutokset roolista toiseen ovat täysin mahdollisia. Sitä paitsi eri tiedotusvälineissä ja asiayhteyksissä identiteetin luonne vaihtelee paljon.

– Haastateltava voi pyrkiä myös murtamaan jo toimittajan hänelle antaman roolin, Granath totesi. Se on mahdollista hyvällä asiantuntemuksella ja huolellisella valmistautumisella haastatteluun. Hän voi myös liittää vaikeat asiat laajempaan yhteyteensä.

– Jos haastateltavan identiteetiksi on kuitenkin tulossa syyllisen identiteetti, niin omaa firmaa voi silloin yrittää verrata vieläkin suurempaan ”roistoon”. Hyvä haastateltava ei kuitenkaan koskaan valehtele.

Osuustoiminta mukaan sosiaaliseen mediaan

Ville Lehtovirta. Kuva Riku-Matti Akkanen

– Sosiaalinen media on sitä kaikkea, mitä ihmiset puhuvat verkossa esimerkiksi yrityksestä, määritteli media-asiantuntija Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy:stä Mediapäivässä. – Sosiaalinen media on vuorovaikutuskanava, muttei markkinointiväline. Manipulointi verkossa haistetaan herkästi.

Varsin tavanomaista on se, että yksi kirjoittaa verkossa jotakin, ja toinen lähtee sitä puolestaan vastustamaan. Eikä kummankaan mielipide muutu. Mutta oleellisinta on se, että esimerkiksi 100 muuta ihmistä vain seuraa tätä käytävää keskustelua. Jos he ammentavat siitä jotakin itselleen, niin sillä on merkitystä.

Osuustoiminnalle satsaus sosiaaliseen mediaan voisi jatkossa muodostua jopa isoksi jutuksi, jos vain resurssointi saataisiin vastaamaan tähän haasteeseen. Osuustoiminnan ylivoimaisesti laajin omistajapohja - jo yli seitsemän miljoonaa jäsenyyttä Suomessa - luo asialle kasvavaa kysyntää.

Sosiaalinen media ei tule meidän luoksemme, joten meidän on syytä aktiivisesti lähteä siihen mukaan. Selvästi paras tapa kuunnella jäsenten tai asiakkaiden yrityksistä käymää keskustelua on itsekin osallistua siihen. Asiantuntemus ja oman nimen käyttö vakuuttavat parhaiten. Erityisesti lipsahduksia on syytä välttää, sillä sellainen muistetaan pitkään.

Eräs keskeinen ongelma voi olla se, jos tiedotusvalta ja -vastuu firmassa on määritelty vain ylimmälle johdolle. Se kun käytännössä ei mitenkään ehdi seuraamaan yhä runsastuvaa keskustelua, eikä osallistumaan siihen.

Kuinka monella ot-yrityksellä on jo määritelty verkkostrategia ja siihen eri asioissa vastuulliset henkilöt? Muutamissa toki on jo lähdetty liikkeelle. Yritysten hallinnossa tiedotuksen kehittämistä ehkä kannattaisi nyt sopivalla tavalla yritysjohdolta tiedustella.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Ks. viime syksynä Osuustoiminta-lehden liitteenä julkaistu ”VUODEN TULOS - Opas osuustoimintayritysten tulosten raportointiin”!

| Sivun alkuun |