Osuustoiminta-lehti julkaisi huhtikuussa yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja Tampereen seudun Osuustoimintakeskuksen kanssa Yhdessä yrittämään -liitteen. Se suunnattiin sekä osuustoiminta-aktiiveille että Suomen kaikille opettajille ala-asteita ja lastentarhoja lukuun ottamatta. Liite jaettiin myös Opettaja-lehden mukana 7.5.

Kerroimme osuustoimintamallin käyttämisestä kouluissa, mistä etenkin monissa ammattikorkeakouluissa on saatu lupaavia kokemuksia (ks. OT 3/07). Nyt on aika herätellä myös ammattikouluja, lukioita ja peruskoulujen yläasteita huomaamaan tämä asia, joka oppikirjoista usein puuttuu - tai siitä löytyy vain ylimalkainen maininta.

Osuustoimintamalli on yksi erittäin hyvä ja realistinen pienyrittäjyyden muoto, josta oppilaat usein innostuvat. Monesti he valitsevat harjoitteluyrityksensä yritysmuodoksi juuri osuuskunnan, jos heillä vain on siitä asiallista tietoa. Osuuskunta kehittää erityisesti nuorten yhteistoimintavalmiuksia ja yhteishenkeä.

Paljolti oma vika

Osuustoimintaväki saa osittain syyttää myös itseään siitä, että osuustoiminnan huomioiminen koulutuksessa on edelleen harvinaista. Olemme olleet tärkeässä asiassa aivan liian pitkään aivan liian passiivisia.

Toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet aina 1990-luvun alkuun asti merkitsivät Suomelle ja samalla suomalaiselle osuustoimintaliikkeelle suurten etujärjestöjen – kuten SAK:n ja MTK:n – kulta-aikaa. Se koettiin hyvin turvallisena aikana, mutta sellaiseen ei ole paluuta. Historia ei kulje taaksepäin.

Toisaalta nuo pitkät sodanjälkeiset vuosikymmenet selvästi jähmettivät osuustoimintaliikkeen paikoilleen puolustamaan vain vanhoja valta-asemia, jotka nekin ovat viime vuosikymmeninä vähitellen sortuneet. Kipeä sopeutuminen avoimeen kilpailutalouteen on vieläkin osittain kesken.

Kansanliike-ajattelua

Pellervo-Seuran perustamisesta 1899 alkanut laajapohjainen osuustoiminnan kehitys- ja herätystyö oli nimenomaan kansanliikettä ja kansan taloutta, kaksi viimeistä sanaa erilleen kirjoitettuna. Liikkeen yhtenä etujoukkona kunnostautuivat silloin nimenomaan kansakoulujen opettajat. Kun Suomi silloin oli hyvin agraarinen maa, niin erityisen tuloksellisesti uutta osuustoiminta-aatetta veivät käytäntöön maatalousalan koulut.

Viime vuosina kotimaisilta ja kansainvälisiltä ot-järjestöiltä on puuttunut voimavaroja vaikuttaa koulutukseen. Koulutus on kuitenkin tärkeä tulevaisuuteen vaikuttava asia, jota ei saa jättää hunningolle.

On hyvä virittää koulujen ja yritysmaailman ja sen järjestöjen yhteistyötä. Sitähän Yhdessä yrittämään -liitteen toimittaminenkin osaltaan oli. Toki muistamme sen viisauden, ”ettei yksi pääsky vielä kesää tee”. Siksi myös aktiivista jatkoa tarvittaisiin.

Koulujen aikakauslehtipäivä

Aikakausmedia järjesti 25.5. seminaarin lehtien käytöstä koulutyössä. Siihen osallistui myös kolme opettajaa kertoen omista kokemuksistaan. Lehtiä todella tarvitaan opetuksessa. Ne voittavat esimerkiksi ajankohtaisuudessaan oppikirjat, jotka tuppaavat laahaamaan jäljessä, kuten historian ja yhteiskuntaopin opettaja Eero Kitunen Haukilahden koulusta ja lukiosta totesi. Lehtiä käytetään monien eri aineiden opetuksessa pitkin vuotta opettajista riippuen. Edellisen vuoden lehdetkin hyvin kelpaisivat.

Lehtien edustajat puolestaan kaipasivat edes jotakin palautetta kouluista. Yhteisesti todettiin, että verkkomateriaali ei koulumaailmassa oikein toimi. ”Meillä on yli 300 oppilasta ja yhteensä vain 16 atk-laitetta”, havainnollisti äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Päivi Lehti Torpparinmäen peruskoulusta.

Ensi syksynä Koulujen aikakauslehtipäivä on 11.11. OT-lehti on joka syksy pienellä panostuksella osallistunut siihen. Olemme tavanmukaisesti lahjoittaneet kouluille ylijääneitä numeroitamme, ja hieman ottaneet lisäpainostakin kouluja varten.
Lisäksi muutamat suurimmat kustantajat ovat teettäneet omista lehdistään sopivia työkirjasia kouluja varten. Sellaisilla on ollut ilmeinen menekki. Erityisesti Aku Ankka on päässyt kunnostautumaan.

Maamme peruskoulutusta ollaan nyt uudistamassa. Tulevaisuudessa halutaan painottaa taito- ja taideaineita. Draamaa ja etiikkaa ehdotetaan uusiksi oppiaineiksi. Osuustoiminnan kannalta nämä ehdotukset ovat kiinnostavia. Meillä olisi niissäkin paljon uutta – tai oikeastaan uusvanhaa ja käytännössä hyvin koeteltua – tarjottavana.

Erityisesti historian ja yhteiskuntaopin, talousaiheiden ja yrittäjyyskasvatuksen, mutta myös äidinkielen ja vieraiden kielten, jopa kuvaamataidon opetuksen yhteyteen erilaiset osuustoiminta-aiheet sopisivat. Tarjontaa vain puuttuu.

Pellervon ja OT-lehden nettisivuilta muutamia opetukseen soveltuvia kalvopaketteja on vapaasti saatavilla, mutta vapaaehtoisista hyvän sanoman esittelijöistä on kova pula.

Opettajien mielestä kouluihin kannattaisi pitää aktiivisemmin yhteyttä. Turha kursailu siis voitaisiin osuustoiminnassakin jo unohtaa.

Opintiellä yrittäjiksi »
Osuustoiminta tuo lisäarvoa opetukseen »

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |