Osuuskuntien ja erityisesti alkavien osuuskuntien vastuuhenkilöiden on aiheellista sopivin välein istua alas ja miettiä yrityksen elämän ja kehittämisen peruskysymyksiä. Osuuskunta on yritys ja sellaisena sitä on johdettava.

Yritykset tuottavat tavaroita ja palveluita. Enenevässä määrin ne tuottavat palveluita kotitalouksille, toisille yrityksille ja kunnille. Tavoitteena on aikaansaada kannattavaa myyntiä eli positiivinen kassavirta, tuloenemmyys.

Osuuskuntayrittäjien tulee ensi vaiheessa selvittää, mitä yrityksemme oikeastaan tuottaa, mitä asiakkaiden ongelmia se voi ratkaista ja ketkä ovat nykyisiä ja tulevia asiakkaitamme.

Kun tuotteella tai palvelulla on nimi, sisältö ja hinta, se on markkinoitavissa ja tuotettavissa kustannustehokkaammin. Jos kauppaa aikoo tehdä, on tuotettava sitä, minkä asiakas on halukas ostamaan. Vähintäänkin kohtuullinen kannattavuus muutamassa vuodessa aloittamisesta on yrityksille aina elinehto.


On oltava selkeä käsitys osuuskunnan liiketoiminnasta ja omista menestystekijöistä. On myös luotava kuva toimialan näkymistä omalla toimialueella. Kannattavuus, vakavaraisuus ja rahojen riittävyys ovat avainmittareita.

Osuuskunta ei ole pääomayritys, mutta myös osuuskunnan pääoman tuottoasteen pitää ylittää lainakorko. Myynnin ohella laskenta ja kirjanpito, jotka ammattilainen hoitaa, ovat välttämätön kartta ja kompassi. Numerot joka tapauksessa kertovat tapahtuneen ja aikaansaannokset. Verottajakin vaatii täsmälliset tiedot yrityksen toiminnasta.

Osuuskunnan tulee hankkia itselleen kilpailukyky jossain keskeisessä tekijässä ja jollain alueella. Tätä kautta yrittäjät löytävät toiminnalliset vaihtoehdot. Kaikkea ei voi tarjota kaikille. Liiketoiminnan perusta on oikeassa markkinasegmentissä.

Tarjonnalla vastataan kysyntään, mutta myös tarjontaa kehittämällä voidaan luoda uutta kysyntää. Kytkemällä tuotteeseen palveluita, aikaansaadaan lisäarvoa asiakkaan silmissä. Se merkitsee lisämyyntiä ja parempaa katetta.


Hyvä mielikuva helpottaa pääsyä markkinoille. Osuuskunta voi luoda omalla tavoitteellisella ja täsmällisellä toiminnallaan positiivisen imagon. Se ei synny itsestään, vaan se tehdään. Myös osuuskuntien keskinäistä yhteistyötä tässä tarvitaan, kuten osuustoiminnan pitkä historia on opettanut. Parhaiten yrityksen hyvää mainetta levittää sen oma henkilöstö.

Ensimmäisiä kauppoja seuraavat kaupat ovatkin jo tyytyväisyysperusteisia. Asiakastyytyväisyys varmistaa tulevaa myyntiä ja sitä, että töitä ja rahaa riittää tulevaisuudessakin.

Nykyisistä asiakkaista on helpompi pitää kiinni kuin hankkia uusia; toki niitäkin tarvitaan. Pätkäsuoritteilla ja sirpaletöillä voidaan päästä alkuun, vahvistaa omaa osaamista ja luoda sillanpääasemia markkinoilla, mutta tulevaisuutta varten myös aloittavien osuuskuntien on saatava tilauskantaa, joka luo toiminnalle pitävän perustan.


Johtamista kehittämällä aika riittää paremmin ja työtyytyväisyys kasvaa. Ihmisten johtamiseen kuuluu, että henkilöstö voi itse vaikuttaa ja tietää tavoitteet ja vastuut. Pienissä osuuskunnissa jokainen jäsen pääsee osaltaan hyvin ja joustavasti vaikuttamaan omaan työyhteisöönsä. Tämä ihmisten luontainen tarve kuulua ja osallistua johonkin onkin yksi tulevaisuuden keskeisiä trendejä.

Kun yritysjohto osaa johtaa ihmisiä ja itseäänkin, asiat hoituvat ja juuri oikeat asiat. Yrityksen kehittämisessä esikuvaoppiminen eli benchmarking on hyvä tapa oppia, mutta kaikkea ei pidä matkia. Joskus saattaa kehittämisväylä löytyä juuri siitä, mitä muut eivät ole vielä tehneet. Se vaatii viisautta ja harkittua rohkeutta.

Harkintaa tarvitaan, sillä yritystoimintaan sisältyy aina riski. Epäonnistumista ei kuitenkaan saa liiaksi pelätä, koska se ehkäisee menestymisen mahdollisuuden. Pienten osuuskuntien onnistumisista on tässä lehdessä kerrottu runsaasti kannustavia esimerkkejä viime vuosina, mutta myös epäonnistumisista on avoimesti kerrottu. Molemmat tukevat sitä jatkuvaa kehittämistyötä, jota tarvitaan.

Yrjö Kotisalo

| Sivun alkuun |