Uusi laki tuo
Yritystoiminnan pelins äännöt
paremmin esiin
Uuden osuuskuntalain myötä säännösten luettavuus helpottuu. Myös turhia viittaussäännöksiä on karsittu pois. Osuuskunnilta uusi laki ei vaadi sääntömuutoksia muutoin kuin tietyissä erityistilanteissa..
Uutta osuuskuntalakia valmisteltaessa kävi selväksi, että voimassa olevan lain suurimmat ongelmat ovat epäselvyys ja vaikealukuisuus. Ne aiheutuvat moninkertaisista viittaussäännöksistä ja vanhanaikaisesta lainrakenteesta.
Osuustoiminnallisten yritysten toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi ja muutos jatkuu. Esimerkiksi vakavaraisuusvaatimukset ovat kehittyneet siten, että lainsäädännön on sallittava osuuskunnille keinot tarvitsemiinsa rahoitusjärjestelyihin. Tällaisia tarpeita on erityisesti niillä pääomaintensiivistä toimintaa harjoittavilla osuuskunnilla, jotka tarvitsevat kansainvälistä rahoitusta. Esimerkiksi 126 000 metsänomistajajäsenen Metsäliitto voi olla tällainen osuuskunta.
Myös kotimarkkinoilla toimivalle osuuskunnalle uudet rahoituskeinot voivat olla tarpeen esimerkiksi osana yrityksen koko rahoitusta. Toimintaympäristö on muuttunut monelta muultakin osin, kuten henkilöstön ja johdon kannustamiseen ja sitouttamiseen ja yritysjärjestelyiden rahoittamiseen yleisesti käytettävän laajemman keinovalikoiman tarpeen korostumisen myötä.
Tarpeen oli tasoittaa kilpailuolosuhteita siten, että osuuskunnat saavat tasapuoliset kilpailuolosuhteet verrattuna muihin kotimaisiin ja ulkomaisiin yrityksiin, jotka toimivat samoilla markkinoilla.
Pienten osuuskuntien asemaan ja kasvun esteiden poistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, tarvitsemme uusia yrityksiä ja työtä suomalaisille. Sääntelyn selkeyttäminen ja pienille osuuskunnille suunnatut helpotukset parantavat pienten osuuskuntien ja näille erilaisia palveluja tarjoavien mahdollisuuksia selvittää helposti lain sisältö. Uuden lain myötä muut yritysmuodot tuntevan taloushallinnon ammattilaisen on huomattavasti helpompaa suositella osuuskuntaa yritysmuodoksi.
Luotankin siihen, että osuuskuntamuodon käyttö yleistyy. Käytännössä osuuskuntamuodon uuden suosion määrään vaikuttaa tietenkin myös muu lainsäädäntö, kuten verotus, sekä yritysmuodon tunnettuisuus niin yrittäjien kuin yritysten sidosryhmien keskuudessa. Osuuskuntamuodon yleistymistä edistää myös se, että uuden lain mukaan on selvää, että osuuskunnan voi perustaa yksinkin.
Lyhyesti sanottuna uusi laki yhtäältä mahdollistaa perinteisen osuustoimintamallin jatkamisen häiriöttä ja osuuskuntalaista aiheutuvia tarpeettomia kuluja vähentäen ja toisaalta tarjoaa vanhoille ja uusille osuuskunnille uusia vapaaehtoisia mahdollisuuksia toiminnan, jäsenten osallistumisen ja rahoituksen kehittämiseksi. Uusi laki ei vie keneltäkään mitään hyvänä ja tarpeellisena pidettyä vaan se on kehitetty osuuskuntien tarpeiden mukaan ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia osuuskuntamuotoiselle yritystoiminnalle.
JYRKI JAUHIAINEN
Kirjoittaja on lainsäädäntöneuvos oikeusministeriöstä.
Osuuskuntia kuunneltiin
Ensi vuoden alusta voimaan astuva osuuskuntalaki on ollut mietintämyssyssä jo jonkin aikaa. Lakiluonnoksen laatiminen aloitettiin Pellervo-Seuran johdolla ja lakiluonnos luovutettiin oikeusministeriölle vuonna 2008. Lainvalmistelu alkoi myöhemmin luonnoksen pohjalta. Uuden lain mallina olivat voimassa olevan osuuskuntalain sisältö sekä uusi osakeyhtiölaki soveltuvin osin.
”Lain valmisteluun osallistuivat suurimpien osuuskuntien edustajat, joten osuustoimintayritysten tarpeet on huomioitu valmisteluvaiheesta lähtien. Uudistuksen tavoitteena on saattaa osuuskuntien toimintaedellytykset entistä paremmin nykyaikaisen yritystoiminnan vaatimusten mukaisiksi”, Pellervon lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen toteaa.
Selkeä ja johdonmukainen rakenne sekä voimassa olevassa laissa olevien hankalien viittaussäännösten poistaminen tekevät laista aikaisempaa paremmin ymmärrettävän. Säännösten ryhmitelty asiakokonaisuuksiin ja viittaussäännösten poistaminen helpottaa olennaisesti lain lukemista.
Osuuskuntien erityispiirteet säilyvät
Kontkanen korostaa, että osuuskuntien erityispiirteet pysyvät ennallaan uudessakin laissa: osuuskunnan tarkoitus, jäsenen oikeus palveluihin, jäsen ja ääni, jäsenkunnan ja osuuspääoman vaihtuvuus, ylijäämän ja purkautuvan osuuskunnan säästön käyttäminen jne.
”Osuuskuntalakiuudistus ei juurikaan muuta nykyisten osuuskuntien toimintaa, elleivät ne itse sitä halua. Sääntömuutostarvetta ei pääsääntöisesti ole eikä missään tapauksessa välitöntä sääntömuutostarvetta. Tarpeen sääntömuutos voi olla, jos osuuskunnalla on käytössä lisäosuudet.”
Uusi laki tulee luonnollisesti aiheuttamaan muutoksia osuuskunnille, jotka niiden täytyy ottaa huomioon toiminnassaan. Muutokset eivät kuitenkaan ole mitään suuria. Näistä tullaan myös syksyn aikana tiedottamaan mm. Pellervon nettisivuilla. Myös OT-lehden palstoilla tulemme tulevan kesän ja syksyn mittaan kertomaan muutoksista ja niiden vaikutuksista osuuskuntiin lupaa Kontkanen.
Takaisin etusivulle »
|
