Naiset mukaan Monet osuuskuntien hallinnossa tai toimivassa johdossa tänä päivänä työskentelevät naiset ovat kasvaneet pellervolaisessa kodissa. Osuuskauppa, osuusmeijeri, osuusteurastamo ja osuuspankki olivat lapsuudenkodissa osa jokapäiväistä elämää. Naisten vanhemmista useimmiten isä kuului jonkun osuuskunnan hallintoon. Meijerin, teurastamon ja pankin luottamustoimet kuuluivat miehille. Äidit toimivat nais- ja taloustoimikunnissa, Martoissa tai maatalousnaisissa ja ottivat tyttäriään mukaan eri tilaisuuksiin myymään arpoja tai kaatamaan kahvia. Karjapäivillä tai tupailloissa oli silloin tällöin asiansa osaavia naispuhujia, joita kuunnellessaan emännät mainitsivat mm. Suoma Kyykosken esimerkkinä koulutetusta, monissa tehtävissä ja luottamustoimissa vaikuttaneista naisista. Aikaisempina vuosikymmeninä maatilojen poikia suosiva perimysjärjestys kannusti tyttöjä kouluttautumaan. Tänä päivänä suurin osa sekä tytöistä että pojista suorittaa jonkin asteisen peruskoulun jälkeisen tutkinnon. Opiskelumahdollisuudet ovat Suomessa tasa-arvoistuneet. Jotkut alat ovat toisia suosituimpia, eivätkä kaikki pääse haluamilleen aloille. Yhä enemmän tytöt hakeutuvat kuitenkin rohkeasti perinteisiin miehisiin ammatteihin. Pitkä ja vaativa koulutus on avannut naisille mahdollisuuksia tulla valituiksi vastuullisiin tehtäviin. He ovat oppineet luottamaan itseensä ja omiin kykyihinsä ja ovat entistä valmiimpia hankkimaan lisätietoa ja kehittämään henkilökohtaisia taitojaan. He uskaltavat ottaa vastuuta, jos heitä valitaan toimivaan johtoon tai hallintoon. Muutos on liian hidasta Osuuskuntien jäsenistä merkittävä osa on naisia. Esimerkiksi kuluttajaosuuskunnissa jäsenistö on naisenemmistöinen. Osuuspankkiryhmän jäsenistä lähes puolet on naisia. Pellervolaisen osuustoiminnan ylin päätäntävalta on kuitenkin edelleen selvästi miesten hallussa. Vuonna 2001 Pellervon jäsenistön keskuudessa tehdyn kyselyn perusteella hallituksen jäsenistä vain 15 % ja hallintoneuvoston jäsenistä vain 25 % oli naisia. Puheenjohtajistoissa naiset ovat useimmiten varapuheenjohtajina. Samantyyppinen jakauma on myös osuuskuntien henkilöstössä: vaikka suurin osa on naisia, on heistä johtajina vain muutamia kymmeniä. Yrityskuvan ja jäsenistön edustavuuden kannalta olisi myönteistä, että luottamus- ja johtopaikoille valittaisiin sekä osaavia naisia että miehiä. Olen toiminut osuuskunnan johtajana ja osuuspankkiryhmän hallintohenkilönä. Osuustoiminta on sekä työni että harrastukseni. Ne luottamusmiehet, jotka minut aikanaan valitsivat johtajaksi, olivat todella ennakkoluulottomia. Eihän keinosiemennyssektorilla ollut aikaisemmin Suomessa ollut kuin yksi naisjohtaja. Työni on ollut mielenkiintoinen ja haasteellinen. Sen onnistumisen perusedellytys on ollut hyvä yhteistyö hallinnon ja ennen kaikkea hallituksen puheenjohtajan kanssa. Toimitusjohtajahan on osuuskunnassa aika lailla yksin. Luottamusjohto on tärkeä tuki ja "sparraaja". Toimiessani nyt Oulun Osuuspankin hallituksen puheenjohtajana olen peilannut omia kokemuksiani luottamusjohdon ja toimivan johdon välisestä työskentelystä. Luottamustehtävät antavat paljon Luottamustehtävien hoitaminen vaatii aikaa. Tehtävät ovat vastuullisia ja haastavia, ja asioihin täytyy paneutua. Toisaalta ne ovat mielenkiintoisia ja motivoivia. Luottamustehtävissä oppii tuntemaan uusia ihmisiä, ja niissä saa myös tietoa ja näkemystä omaan työhön. "Osuustoiminnan vahvuus on tasa-arvoisessa toimintamallissa ja laajassa kosketuspinnassa jäseniin. Naisten ja miesten yhtäläinen vaikuttaminen myös luottamusjohdossa on kilpailuetu, yrityskuvan parantaja ja tehokkuuden lisääjä. Ostopäätöksiä tekevät sekä naiset että miehet. Siksi osuuskuntien on sitouduttava siihen, että molemmat sukupuolet ovat omine näkökulmineen ja toimintatapoineen tasavertaisesti edustettuina joka tasolla, myös yrityksen hallinnossa ja toimivassa johdossa." Tämä Pellervon johtokunnan vuonna 2000 antama julkilausuma ei suinkaan ole ensimmäinen eikä ilmeisesti viimeinenkään. Omalla esimerkillämme me naiset voimme innostaa naisia vaikuttamaan ja osallistumaan. Yhteistyössä miesten kanssa meillä on mahdollisuus tehdä valintoja ja toteuttaa edellä mainittua kehotusta.
|
|||
| Sivun alkuun | |