Sonerasotkua

Sonera-säpinää, luovaa amerikkalaista kirjanpitoa, huonoja tuloksia, kurssien romahdusta ja osakesäästäjien epätoivoa on kauniiseen kesään kosolti mahtunut

Kerrankin löytyi isoille luvuille selkeä vertauskohta: Soneran Saksan seikkailu maksoi saman 4 miljardia euroa kuin sotakorvaukset Neuvostoliitolle.

Tällä kertaa ulkomaalaisetkin osallistuivat "sotakorvauksen" maksuun. He omistivat Sonerasta keväällä, jolloin umts-luvat kirjattiin nollille, 30 prosenttia.

Turhaa jälkipuhetta. Onnittelen Saksan hallitusta loistavasta operaatiosta. Umts-toimiluvat toivat Reichkasseen yhteensä 47 miljardia euroa. Niillä lyhennettiin Saksan valtionvelkaa ja rakennetaan itäiseen valtakunnanosaan uusia teitä.

Osansa onnitteluista saa Soneran entisen hallintoneuvoston puheenjohtaja Pauli Saapunki. Hänen isänsä on kotoisin Saksasta.

Osakeyhtiölaki ei velvoita osakeyhtiön pääomistajaa mihinkään, ei edes osallistumaan yhtiökokoukseen. Pääomistaja voi luottaa yhtiön hallitukseen ja operatiiviseen johtoon niin lujasti, että ei puutu suuriinkaan ratkaisuihin.

Entä jos ratkaisut menevätkin pieleen?

Korkein päättävä elin yhtiökokous erottaa hallituksen ja toimitusjohtajan. Juuri näin kävi Sonerassa.

Mutta riittääkö yhden ministerin erottaminen? Pääomistaja valtio on näet vastuussa kansalaisille, veronmaksajille.

En osaa sanoa. Voi käydä niin, että kun sonerasoppaa oikein hämmennetään, yleinen mielipide pakottaa Paavo Lipposen hallituksen eroamaan jo ennen vaaleja.

Informaatiotekniikka on jumissa

Mitä tehdä umts-luvilla, kun operaattoreilla ei ole rahaa rakentaa kolmannen sukupolven tietoverkkoa! Kaikkialla on osakeryhmä "Tietoliikenne ja elektroniikka" romahtanut sijoittajien silmissä.

Helsingin pörssissä ryhmään kuuluu 26 yhtiötä. Niiden kurssit ovat vielä tänäkin vuonna laskeneet rajusti, vaikka pahimmat höyryt purkautuivat jo aikaisemmin.

Huomiota herättää, että Nokiakin on menettänyt pörssiarvostaan puolet, vaikka tekee yhä loistavaa tulosta. Voittoa on kuudessa kuukaudessa kertynyt huikeat 2 553 miljoonaa euroa.

Myös Nokian syksy on vähintään tyydyttävä. Määräävä 37 prosentin markkinaosuus kännyköissä takaa vakaan kassavirran, vaikka verkkopuolella onkin hiljaisempaa. Nokian uudesta kamerapuhelimesta näkyy tulevan maailmanmenestys. Kameran etsin (läpi kännykän rungon) on nerokas verrattuna kilpailijoihin.

Uskaltaisiko ostaa it-yhtiöiden osakkeita, on yleinen kahvipöytäkeskustelun aihe. Halpa hinta houkuttaa, mutta alan suuret tappiot ja väärinkäytökset pelottavat.

Amerikkalaisten yhtiöiden omalaatuinen tapa kaunistella tuloslaskelman ja taseen lukuja on ollut myrkkyä koko maailman osakesäästämiselle. Sijoittajat turvautuvat korkopapereihin, vaikka tietävät, kuinka huonon tuoton niistä saa.

Hiukset nousevat pystyyn, kun lukee esimerkiksi amerikkalaisen it-operaattorin WorldComin edesottamuksia. Sen laskelmista ovat paljastuneet jo 7,1 miljardin dollarin kirjanpitorikkomukset.

Moista konnuutta ei pysty pörssipalstoilla ennakoimaan. Myös sodat, terroriteot ja luonnonmullistukset tulevat ikävinä yllätyksinä.

Oma perheeni oli löytävinään tervehtymisen merkkejä joidenkin it-yhtiöiden toiminnassa. Sen vuoksi olemme ostaneet kesän aikana salkkuun Comptelin, Evoxin, F-Securen, Nokian, Perloksen, SSH:n, Tecnomenin, Telesten, Vaisalan, Iocoren ja Tieto-X:n osakkeita.

Luettelo ei ole ostosuositus vaan näyte siitä, että riskiä on tarjolla - jos on valmis kärsimään tappion.

Toisaalta jos it-ala elpyy ja jos luettelon yhtiöt ovat vielä silloin hengissä, voitto saattaa olla huikea.

Metsäkin alas

Olen pitkin vuotta ihmetellyt, mikä pitää metsäteollisuuden osakkeet ryhdissä, vaikka koneet eivät käy täysillä ja tulokset ovat laskeneet.

Taisi syy tulla mainituksi. Puunjalostajat ovat pitäneet malttinsa eivätkä ole pilanneet markkinoita ylituotannolla.

Yleinen pörssilama veti kesällä metsäteollisuudenkin alas. Puolen vuoden tulokset ovat toki laskeneet, mutta silti vaikkapa UPM-Kymmenen kurssin lasku yli 40 eurosta 30:n pintaan tuntuu ylilyönniltä.

M-realin toimitusjohtaja Jouko M. Jaakkola arvioi, että paperin hinta ei enää syksyllä laske. Kartonkiin on jo saatu hinnanlisää.

Metsä-Tissue jaksaa yllättää: huhti-kesäkuun voitto kasvoi 5 senttiä osaketta kohti 17 senttiin ja taseen omavara kohosi välttävästä 26 prosentista tyydyttävään 34 prosenttiin.

Pantakoon merkille, että samaan aikaan liikevaihto aleni 163:sta 156 miljoonaan euroon. Toiminta on siis tehostunut!

Suomalaiset tapaavat ottaa tanakasti turpiin Saksassa, mutta toimitusjohtaja Hannu Anttila kertoo ylpeänä, että Metsä-Tissue on lisännyt siellä markkinaosuuttaan. Heillä on Saksassa tuotantoakin.

Mielestäni UPM-Kymmenen, Metsä-Tissuen, M-realin ja Stora Enson pörssikurssit ovat laskeneet houkuttavasti. Asiaan kuuluu, että suomalaisen perheen osakesalkussa on vähintään yhden puunjalostajan osakkeita.

Erkki Sinkko

| Sivun alkuun |