Kari Huhtala vetää nyt Pellervo-Instituuttia
Hyvä yritysetiikka viehättää

Ensin tohtori Risto Volanen, sitten agronomi Heikki Juutinen ja 15. elokuuta 2003 alkaen MMM Kari Huhtala. Pellervo-Instituutin kolmas toimitusjohtaja tulee instituuttiin Uusyrityskeskusten yhteistoimintajärjestön Suomen Jobs and Societyn projektijohtajan ja Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskuksen MAEKin toimitusjohtajan tehtävistä.

- Ensimmäinen sisätyöpaikkani oli Pellervo-Seuran Markkinatutkimuslaitoksessa kesällä 1985, Huhtala paljastaakin pellervolaista taustaansa. -Osallistuin silloin erään tutkimuksen aineiston käsittelyyn.

Seuraava pellervolainen pesti oli 1987 Pellervo-Instituuttia vastapäätä Espoon Tapiolassa tuolloin sijainnut Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT. Siellä Huhtala teki pro graduaan valtion lainoitusta saaneiden maatilojen kannattavuudesta. Hänen tutkintonsa pääaine on maatalousekonomia.

Huhtala (40) on syntyisin Pohjanmaalta Sievistä ja 11-lapsisen perheen toiseksi nuorin. Nuoruus Huhtalan kylässä oli tavanomaista lypsykarjatilan kasvatin elämää. Kasvatus tuotti miehen, joka sanoo arvostavansa tavallisia perusasioita: lupausten pitämistä, rehellisyyttä, työteliäisyyttä. Kotipaikka on edelleen karjatila ja velipojan perheen hallussa.

Työmatkat instituuttiin Huhtala ajaa omakotitalosta Siuntiosta. Kotona on luokanopettajavaimo ja neljä lasta. -Pyrin pitämään tasapainoa työn ja perheen välillä, hän lupaa. Uudessa kotipitäjässään hän on kirkkovaltuuston jäsen ja kirkkoneuvoston varajäsen.

Vähän Huhtalaa tuntuu harmittavan, että oma pianon- ja huilunsoiton opiskelu on jäänyt sivuun, mutta onneksi muut perheenjäsenet ovat musikantteja. Luonnossa viihtymisestä kertoo, että Huhtala tietää mustikoita olleen kesällä paljon ja että ne ovat upeita. Metsästysharrastus on saanut antaa sijaa kalastukselle kun omasta pojasta on tullut innokas kalamies.

MAEKissa Huhtala perehtyi myös osuustoiminnalliseen yritysmalliin. Hän arvioi saavansa Pellervo-Instituutissa hyvää taustatukea lukuisista MAEKin yritys- ja järjestöyhteyksistään. Uraan ennen MAEKia kuuluu noin kymmenen vuoden pankkijakso, joka alkoi säästöpankkileirissä ja päätyi KOP:n kautta Meritaan. Se sisälsi maatalous- ja yrityspuolen rahoitusta sekä kouluttamista ja mahdollisti Minnesotassa hankitun englannikielen taidon hyödyntämisen, toisen kotimaisen taito on kehittynyt työn ohessa.

Huhtalan puheesta kuultaa arvostus maaseudulla kärkiviljelijöiden kovaa osaamista kohtaan, mutta hän kaipaa myös yritysetiikan kehittymistä - vaikka se Suomessa ei olekaan huonolla mallilla. -Ainakin voitto hinnalla millä hyvänsä on taakse jäänyt toimintatapa.

Alasta riippumatta yritykset toimivat Huhtalan mukaan jokseenkin samoin, mutta voiton tai ylijäämän jakaminen onkin jo erilaista. -Osuustoiminnallisella yritysmallilla on minusta tässä saumaa, se hyödyttää paikallista taloutta ja korostaa yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys on arvo, jonka palaamisesta eri rintamilla Huhtala on hyvillään. -Turvattomuus ja riskit ovat lisääntyneet. Nyt on alettu arvostaa yhteisöllisyyttä yritystoiminnassakin.

Markku Nummi

| Sivun alkuun |