Uuden yrittäjyyden lippulaivaksi

suustoimintamme on syntynyt suomalaisesta maaperästä, suomalaisten tarpeisiin. Yhteiskunnan muuttuessa myös osuustoiminta on kehittänyt toimintaansa vastaamaan omistajiensa ja asiakkaidensa tarpeisiin.

Olen kiitollinen siitä, että olen aikanaan saanut kutsun tulla mukaan luottamushenkilöksi S-ryhmään hallintoneuvostoon, silloiseen Päijät-Hämeen osuuskauppaan, nykyiseen Osuuskauppa Hämeenmaahan. Vuoden 1997 alusta alkanut hallintoneuvoston puheenjohtajuus on laajentanut tietouttani merkittävästi. Tehtävään kuuluu mm. neuvottelut toimitusjohtajan kanssa ajankohtaisista hankkkeista, kehittämisestä, kaavoituksesta ja henkilöstöpolitiikasta, osallistuminen hallituksen kokouksiin ja strategiatyöskentelyyn.

Hallintoneuvoston rooli on valvontatehtävä ja asiakasomistajien edustaja. Hallintoneuvosto myös valitsee toimitusjohtajan ja hallituksen. Nämä valinnat ovat todella tärkeitä, sillä aikamme yritystoiminta vaatii johtamistaitojen lisäksi melkoista tiedonhallintaa ja visiointikykyä.

SOK:n hallintoneuvoston jäsenyys on puolestaan antanut mahdollisuuden tarkastella osuuskauppaamme osana S-ryhmää ja olla mukana ketjun strategiatyössä. Hämeenmaa ja S-ryhmä ovat olleet viime vuosien menestystarinoita, jotka ovat menestyneet kovalla työllä, vastaamalla palvelutarpeisiin kilpailukykyisesti ja kehittämällä uuden ajan osuustoimintaa.

Laajentamalla toimialojamme ja kehittämällä partneryhteistyötä olemme saaneet kattavan palvelutarjonnan asiakasomistajiemme hyödyksi. Tehtävämme on helpottaa asiakasomistajiemme arkea niin, että palvelut saavutetaan mahdollisimman vaivattomasti ja nopeasti.

Päätehtävämme osuuskaupassa on tuottaa palveluja ja etuja sitoutuneille asiakasomistajillemme.

On mielenkiintoista seurata kuluttajien toiveita ja muutosta palvelutarpeissa. Luonnollisesti myös hallintohenkilön tulee liikkua "tuntosarvet" valppaina maailmalla aistimassa miten kehitystyö kaupan rakenteessa etenee eri puolilla maailmaa. Ulkomaiset yritykset ovat lisänneet kilpailua johon "oma osuuskauppani" on vastannut jatkuvalla kehittämistyöllä. On rakennettu palveluverkkoa kattamaan koko toimialueemme ja peruskorjattu entisiä toimipaikkoja. Logistiikkajärjestelmät ovat jatkuvan kehittämisen kohteina ja uusia yhteistyömalleja syntyy. Vuonna 1995 asiakasomistajiemme määrä oli noin 20 000 ja nyt elokuussa 2003 Osuuskauppa Hämeenmaa on saavuttanut yli 73 000 asiakasomistajan luottamuksen. Näin suuri kasvu kertoo onnistuneesta strategiasta, sen toteuttamisesta ja ennen kaikkea hyvästä sitouneesta johtoryhmästä ja henkilöstöstä.

Henkilöstön koulutus ja palkitseminen kaikilla tasoilla on hyvän onnistuneen yritystoiminnan lähtökohta. Myös hallinnon koulutus on tärkeää, sillä päätöksenteko vaatii laajaa tietoutta yritystoiminnan eri alueilta kokonaisuuksien ymmärtämiseksi.

Luottamushenkilöinä olemme antaneet täyden tukemme toimivalle johdolle ja tuoneet innolla asiakasomistajien toiveita sekä omia näkemyksiämme palveluiden ja toimipaikkojemme kehittämiseksi. Sitoutuneet ostoskäyttäytymistään keskittävät asiakasomistajat hallitsevat palkitsevan bonusjärjestelmämme ja tämä joukko kasvaa jatkuvasti.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa vielä nykyisinkin kuulee hokeman etteivät osuustoimintayritykset ole "oikeita yrityksiä". Eihän suurta osuustoimintayritystä tulekaan verrata pienyrittäjään vaan suureen yksityiseen tai osakeyhtiöön. Osuustoimintayrityksen elinehto on onnistunut liiketoiminsuunnitelma, visio ja strategia sekä tiukka sitoutuminen päätöksiin. Myös osuustoimintayrityksen kilpailukyky ja tulevaisuus varmistetaan vain hyvällä tuloskunnolla, jotta kehittämiseen tarvittavat investoinnit voidaan toteuttaa.

Suuri ero syntyy tuloksen jaosta. Osuustoiminnassa kehittämisinvestointien ja muiden kulujen jälkeen jäävä tulos jaetaan asiakasomistajille eri muodoissa ja tulos jakautuu suurelle joukolle. Lisäksi useat osuuskaupat ovat voimakkaasti tukemassa maakuntansa kehittämistä ja myös sponsoroivat mm. kulttuuria ja liikuntaharrastuksia.

Suuri asiakasomistajamäärä ja sitoutunut luottamushenkilöjoukkueemme antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden osuustoimintayrityksille nousta "uuden yrittäjyyden" lippulaivaksi.

Hallintotehtävissä luottamushenkilöiden monipuolinen tausta koulutuksellisesti, ammatillisesti ja alueellisesti sekä sukupuolien tasa-arvoisuus antavat hyvän lähtökohdan asioiden laajalle arvioinnille.

Naisten osuus on vuosi vuodelta kasvanut hallintotehtävissä, samoin kuin koko yhteiskunnassamme päättävissä ja johtavissa elimissä. Kuitenkaan hallitusten jäsenyydet sekä puheenjohtajuudet hallituksissa ja hallintoneuvostoissa eivät ole vielä lähelläkään toivottua tasoa. Eivätköhän tulevat vuodet oikaise tämänkin epäkohdan ja naisten visiointikyky, osaaminen ja luova ongelmaratkaisukyky ovat kysyttyä lisäarvoa menestyvissä yrityksissä.

Toisaalta työelämän rakenteet muuttuvat, samoin työajat. Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja harrastukset tuovat uusia tarpeita koko palvelusektorille. Kotitalouksien koot muuttuvat ja yksin asuvien määrä varsinkin suurissa kaupungeissa on huomattavan suuri. Väestö ikääntyy niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Ihmisten tarpeet vaihtelevat hyvinkin paljon elämänkaaren mukaan.

Tehtävämme on palvella vauvasta vaariin, löytää ratkaisut erilaisiin palvelutarpeisiin.. Oleellista on, että osuustoiminnassa eletään ajan hermolla ja reagoidaan tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Tämä asettaa toimivalle johdolle, mutta myös meille luottamushenkilöille suuren haasteen tulevaisuuteen.

Osuustoimintayrityksellä tulee olla yhteiset arvot, joiden varaan muutoksen keskelläkin voi nojata.

Luottamushenkilönä toimiminen tässä sukupolvien ketjussa perinteitä kunnioittaen ja rohkeasti uudistaen on mielenkiintoinen ja haastava tehtävä.

 
Kirjoittaja on 
Osuuskauppa Hämeenmaan 
hallintoneuvoston puheenjohtaja
 ja kansanedustaja.

| Sivun alkuun |