Allan Savolainen suosittaa yhtenäistä jäsenistöä toisillekin osuuskunnille. Heillä kaikki ovat veneenveistäjiä, niinpä jokaista koskevat hankinnat ja muut päätökset syntyvät kuin yhdestä päästä.

Kyseessä ovat kuitenkin isot arvot jokaiselle yrittäjälle. Osuuskunta Kotkan Puuvenekeskus tavoittelee maailman luokan veistämöiden joukkoon. Veneenveistäjien pitää sekä kehittää taitojaan että ansaita jokapäiväinen toimeentulo.

-Ellen omin silmin olisi nähnyt, en vähällä uskoisi, toimitusjohtaja Savolainen kehuu heidän yhteistyötään.

Kullakin veneenrakentajalla on oma yritys. Ne ovat vuokranneet osuuskunnaltaan työtilat, osuuskunta hankkii työssä välttämättömät, mutta kalliit ja harvoin käytössä olevat työkoneet. Vuokraa menee sen mukaan, miten ison tilan kulloinkin työn alla oleva vene vie.

Kylki kyljessä puurtavat yrittäjät voivat sopia isommista tilauksista kuin mihin erillään pystyisivät. Tarvittaessa kollega tarjoaa erityisosaamistaan tai työapua. Ilman omia urakoita saattaa olla työllistetty kuukausikaupalla. Yritykset laskuttavat suoraan toisiaan.

Savolainen kuitenkin muistuttaa, että veneenveistäjät ovat persoonia ja niin on oltava heidän veneidensäkin; omaa brandia ei toisten työllä vaaranneta.

Osuuskunnalle on Savolaisen mukaan keskeistä, että jäsenenä olevat veneenveistäjät työskentelevät yrittäjävastuulla: silloin riittää riskinsietokykyä, mutta myös oikeita vaatimuksia osuuskunnalta. Ammattilaisuutta vaaditaan myös mahdollisilta uusilta jäseniltä.

Kumppaneita haussa

Kun vähän joka mies jäsenistä on ollut veneopissa Amerikassa ja saanut alan yhteyksiä, Puuvenekeskuksella on paineita luoda vientiä ennen pitkää. Sitä valmistellaan ulkomaisilla messuilla ja houkuttelemalla ulkomaisia edustajia ja esittelijöitä Kotkan puuvenemessuille.

Puuveneiden omistajat ovat vaativia. Veneessä on mm. monenlaista metalliosaa sekä sähkö- ja konetöitä, joiden taidokkaita tekijöitä osuuskunta hakee yhteistyökumppaneiksi. Yritykset ostavat joitakin palveluita ulkopuolisilta, vaikka osuuskuntakin voisi hoitaa niitä. Savolainen sanoo, että kaikessa pyritään kuitenkin: jos päädyttäisiin esimerkiksi yhteiseen kirjanpitäjään, hänen tulee pystyä lisäksi talousneuvontaan tai muuhun yrittäjiä hyödyttävään osaamiseen.

Osuuskunnan tulot

Toimitusjohtaja Savolainen on osuuskunnan ainoa vakituinen työntekijä. Osuuskunnassa on seitsemän veneveistäjän yritystä, lisäksi Kotkan kaupunki, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Kotkan-Haminan seudun portti Oy.

Osuuskunta luo sekin omaa liiketoimintaa. Messu- ja vuokratulojen lisäksi se ansaitsee veneiden talvisäilytyspaikoilla, säilytys myös poikii työtilaisuuksia jäsenille. Uutena kehityskohteena on vierassatama toimintoineen. Veneentekijöiden ei tarvitse näihin hankkeisiin rahojaan sijoittaa.

-Epäilen, olisinko näissä hommissa yksityisenä ilman osuuskuntaa, veneenveistäjä Jarno Ruhtinas miettii. Vaativalla käsityövaltaisella alalla kustannuksia ei pysty teknistämällä pienentämään.

Edullisesti saadut työtilat ja -koneet ovat Ruhtinaan mukaan osuuskunnan tärkeintä antia yrittäjäjäsenille. Yhtä oleellinen on urakoiden saanti. -Itse en ole joutunut laittamaan senttiäkään markkinointiin. Viidakkorumpu toimii omien asiakkaiden kautta, ihmiset osaavat kääntyä osuuskunnan puoleen ja toimitusjohtaja käy keskustelemassa työtarjouksista veneenveistäjien kanssa. Yleensä on niin, että homma sopii vain yhdelle eikä siitä tarvitse kilpailla.

Yksilöllisyys ja talkoot

Ruhtinas oli aikanaan kokoamassa koko Puuvenekeskus-hanketta, tiloja, rahoitusta, jäseniä. Osuuskuntamuodon vahvuuksia oli, että uudet jäsenet saadaan sujuvasti mukaan. Venesuunnittelun Amerikan-vuotensa jälkeen hän liittyi itsekin jäseneksi.

Ruhtinas toteaa pieneksi taloudelliseksi kynnykseksi yrittäjälle, kun heidänkin osuuskuntaansa pääsee yhteensä vajaalla 3000 euron osuus- ja liittymismaksulla. Ammattivaatimukset tosin ovat kovat.

Vaikka markkinointi kulkee osuuskunnan kautta, Jarno Ruhtinaaan mukaan veneenveistäjän valttina säilyy yksilöllisyys ja yrittäjä henkilöityykin suoraan asiakkaaseensa kaikessa työstä sopimisessa, hinnoittelussa ja laskutuksessa. Osuuskunnalle tehdään vuorostaan töitä talkoillakin kun on siivoamisen tai säilytyksessä olevien veneiden pesun tai siirtojen aika.

Markku Nummi