Osuustoiminnan Vuosikirja 2003
Lehdistötiedote 27.8.03

Markkinavoittoja heltisi vuonna 2002 
Vahva lamansieto siivitti
osuustoimintayrityksiä

Talouskasvu laahasi, mutta suomalaisten osuustoimintayritysten vahva lamansietokyky siivitti niiden menoa vuonna 2002. Niiden 27,4 miljardin euron liikevaihdossa oli kasvua 1,6 prosenttia, ilmenee Osuustoiminta-lehdessä julkaistusta Osuustoiminnan Vuosikirjasta 2003.

Osuustoiminta on myös pystynyt työllistämään. Osuustoimintayritysten henkilöstö lisääntyi viime vuonna 2,8 prosentilla noin 91 000:een. Lukuun on lisättävä uuden osuustoiminnan yritykset, joita on syntynyt edelliskautta enemmän ja varsinkin vuoden 2003 alkupuoliskolla. Niissä on noin 20 000 jäsentä.

Osuustoiminnallisten yritysten jäsenmäärä ylittää Suomen väkiluvun ja Suomi on osuustoiminnan kärkimaa maailmassa. Jäsenten määrä on yli 5,4 miljoonaa. Suomalaiset ovat siis sijoittaneet osuustoimintaan mieluummin kuin riskeeranneet: Suomeen rekisteröidyillä rahastoilla on yhteensä noin miljoona omistajaa.

Vuosikirjan tarkastelussa oli mukana 497 perinteistä osuuskuntaa tai keskinäistä yhtiötä. Suomessa on noin 3 300 osuuskuntaa uudet osuuskunnat mukaan lukien.

EU:n itälaajentumisen aattona yritysten ulkomaantoimintojen osuuden merkitys korostuu edelleen sekä tuloksessa että henkilökunnan määrässä.

Osuustoiminnan Vuosikirjaa 2003 varten analyytikkoryhmä kävi läpi lähes 500 yrityksen tiedot vuodelta 2002 ja niiden sen jälkeistä tilaa toimiala toimialalta, kilpailija kilpailijalta myös toimintaympäristöä analysoiden. Keskiarvoksi tuli talouden oikuista huolimatta 8,2 eli sama kuin edelliseltä vuodelta. Arvosanaansa paransi 17 ot-yritystä, heikensi 14 ja 5 yritystä sai entisen. Vuonna 2004 Vuosikirja ilmestyy kymmenennen kerran.

Vaihtuuko kaupan
markkinajohtaja?

Eniten uusia jäseniä sai S-ryhmä. Sen jäsenmäärä nousi 9,2 prosenttia ja asiakasomistajia on nyt lähes 1,1 miljoonaa. Jäsenten saamassa 116 miljoonan euron bonusmäärässä on 16 prosentin kasvu.

S-etukorttilaisten määrä nousee tuntuvasti osuustoiminnan kevään suurpäätöksen myötä: HOK ja Elanto fuusioituvat 2004 alussa SOK:n suurimmaksi alueosuuskaupaksi HOK Elannoksi.

S-ryhmä teki historiansa parhaan tuloksen 2002. Tulos ennen satunnaiseriä nousi 285 miljoonaan euroon. Ryhmän markkinaosuuden kasvu päivittäistavarakaupassa saa analyytikot enteilemään, tuleeko ryhmästä markkinaykkönen 2004.

Hyvän kasvun kyljessä myös S-ryhmän henkilöstön määrä näyttää parin prosentin plussaa. Tradekan ja Elannon henkilöstökasvu on 2,2 prosenttia.

Verraten hyvät kasvutehot löytyivät myös Tradekasta ja Elannosta. Niiden yhteinen liikevaihdon kasvu oli 4,6 prosenttia. Ne ottivat markkinaosuutta 0,3 prosenttiyksikköä lisää, joten osuustoimintayrityksien logistiikkaa hoitelevan Inexin ympärille rakentuvan päivittäistavarakaupan ote markkinapotista nousee 44 prosenttiin.

Palveluissa
markkinavoittoja

Pankki- ja vakuutusbrandeista arvostetuinta hallitseva OP-ryhmä lisäsi perusjäsentensä määrää 5,9 prosentilla ja ylitti miljoonan rajan jo 42 000 jäsenellä. Liikevaihto pieneni 2,9 miljoonaa euroa 1 316 miljoonaan euroon, mutta markkinaosuutta tuli 0,6 prosenttiyksikköä lisää.

OP-ryhmä ei ole enää kaukana maan suurimman pankin asemasta. Ryhmän markkinaosuus oli 32,7 prosenttia vuoden 2002 lopussa. Se on markkinajohtaja 35 prosentin osuudellaan asuntoluotoissa, jotka tekevät kolme neljäsosaa kotitalouksien lainoista pankeille.

Paikallisosuuspankit kasvoivat parhaiten alalla. Ne nostivat markkinaosuutensa 3,3 prosenttiin. Perusjäsenten määrä lisääntyi 4,7 prosentilla yli 73 400 jäsenen. Ryhmän liikevaihto väheni 102 miljoonaan euroon, mutta liikevoittoa jäi noin 33 miljoonaa euroa ja vakavaraisuussuhde on peräti 21,7 prosentissa.

Paikallisosuuspankit on valittu jo kolme kertaa Suomen parhaaksi asiakaspalvelupankiksi.

Vakuutusalan osuustoiminnasta vastaavat keskinäiset yhtiöt ja vakuutusyhdistykset ovat nekin lisänneet osuuttaan vahinkovakuutuksen markkinoista - ja tehneet sitä kannattavasti. Niiden osuus vahinkovakuutusalalla nousi 0,2 prosenttiyksiköllä 40,9 prosenttiin.

Lähivakuutus-ryhmällä on noin 450 000 asiakasjäsentä ja 8,1 prosenttia alan markkinoista. Ryhmän liikevaihtoon tuli 4,7 prosentin nousu, maksutulo lisääntyi alan kasvun tahtiin 3,9 prosenttia, mutta sijoitustoiminnasta tuli noin 10 miljoonan euron tappio. Ryhmä pitää hallussaan alan parhaita kannattavuuslukuja. Vakavaraisuuspääomaa on 336 miljoonaa euroa, vastuunkantokyky on kovat 163 prosenttia.

Lähivakuutuksen myyntiyhteistyökumppaneita ovat Fennia-ryhmä ja OP-ryhmä.

Elintarvikealalla
vahvuutta ja laatua

Lihatalojen kovaan kasvuun tuli välivuosi. Kauppa pitää elintarvikejalostajia tiukoilla ja lisää omia tuotemerkkejään, myös kansainvälinen kilpailu kotimaassa kiristyi.

Lähes kaikki suurimmat lihatalot ovat lisänneet henkilökuntaansa, HK Ruokatalo eniten. Nousu selittyy pääosin yritysostoilla.

Osuustoiminnalliset lihatalot on suomalaisista alan yrityksistä kansainvälistyneimmät. Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta nousi Atrialla yli 42 prosentin ja HK Ruokatalolla yli 23 prosentin. Seuraavaksi suurin on Järvi-Suomen Portti 4 prosentilla.

EU:n itälaajentumisen kynnyksellä HK Ruokatalo laajeni Baltian maiden lisäksi Puolaan ja Atria otti ensiaskeleen Baltiassa investoimalla Liettuaan. HK Ruokatalon osake oli jälleen pörssin parhaita nousijoita. Osuustoiminnallisten lihanjalostajien markkinaosuus Suomessa oli 74 prosenttia.

Osuusmeijerit vastaanottavat jalostettavasta maidosta Suomessa 97 prosenttia. Suomen suurimman elintarvikejalostajan Valion liikevaihdosta vuonna 2002 tuli ulkomaan toiminnoista 33,1 prosenttia, mutta se on lisäksi kotimaassa markkinajohtaja kaikissa keskeisissä meijerituotteissa.

Euroopan maitomarkkinoilla varastot pullottavat ja hinnat ovat laskeneet, mutta suomalaiset meijerit maksoivat toiseksi parasta tuottajahintaa italialaisen Parmalatin jälkeen. Tilityshinnan kärkeen kiilasi Härmän Seudun Osuusmeijeri vanavedessään Promilk, Pohjolan Maito ja Maito-Aura, joka maksoi parasta osuuspääoman korkoa. Parhaaseen nettotulokseen liikevaihdosta ylsi Idän Maito.

Isot kymppimeijerien ryhmään kuuluvat Satamaito ja Hämeenlinnan Osuusmeijeri tekivät viime vuonna selvästi paremman tuloksen kuin 2001.

Kananmuna-alalla tuotanto läheni kohti hienoisesti vähentynyttä kulutusta. Tämä pienensi kannattamattoman viennin tarvetta. Erikoiskananmunat tuovat toivottua vetoa markkinointiin: niiden myynti lisääntyi kymmenyksellä. Munakunnan liikevaihto nousi noin 10 prosenttia 42,4 miljoonaan euroon.

Entistä kiinteämpää sopimustuotantoa tuottajien kanssa valmistelevan Munakunnan omavaraisuus on 54 prosenttia, Mustasaaressa toimivan Österbottens Äggcentrallagin 65 prosenttia.

Metsäsektori
tehostaa

Viennin varassa olevan metsäsektorin kaipaama suhdannenousu on odotuttanut itseään. Metsäliitto-Yhtymä pystyi silti nostamaan liikevaihtonsa 8,9 miljardiin euroon ja nettotulostaan 3 prosentilla 265 miljoonaan euroon. Painopaperit tekevät sen liikevaihdosta noin 40 prosenttia ja tuloksesta 60 prosenttia. Yhtymän tuloskone on M-real, jonka markkinat ovat tällä hetkellä nihkeät.

Nyt lähes 130 000 metsänomistajan Metsäliitto Osuuskunnan jäsenmäärä nousi vajaalla prosentilla. Tiukka markkinatilanne aiheuttaa analyytikkoryhmän arvion mukaan sen, että raakapuun ostoja säännöstellään syksyllä 2003.

Perustuotannon
palvelut terässä

Maatalouskaupassa SOK:n omistama Hankkija-Maatalous säilytti vuonna 2002 markkinajohtajan asemansa 40 prosentissa. Sen Agrimarket-myymäläketjussa on myös itsenäisiä yhteistyössä olevia osuuskauppoja.

Hankkija-Maatalous vahvistaa oloaan Baltiassa, osti siellä toimivan AS Agribaltin osakekannan itselleen ja avasi uuden myymälän. Kotimaassa logistiikkayhtiö Moveren osakkaaksi meno lisää tehoja.

Hankkija-Maatalous on tunnustuspalkinnon verkkokauppansa ratkaisuista. S-Agrinet on kehittynyt varteenotettavaksi jo yli 2000 kanta-asiakkaan maatalouskaupan myyntikanavaksi. Kanta-asiakkaat saivat Hankkija-Maataloudelta 3,2 miljoonan euron bonukset.

Kotieläinjalostus kirjasi katsauksen parhaat liikevaihdon kasvuluvut: 11,9 prosenttia. Henkilöstön määrä supistui 13,5 prosenttia. Suomen Kotieläinjalostus Osuuskunnan nettotulos jää muuten miinukselle, mutta oli valtionavun lisäämisen jälkeen 242 000 euroa ylijäämäinen.

Kotieläinjalostuksen jäsenmäärä supistui 16 prosentilla, mikä selittyy osittain palveluja käyttämättömien tilojen perkaamisella tilastoista. Tilamäärän supistuminen ei vähennä palvelujen kysyntää. Vuosi 2002 oli ennätysvuosi alkiotuotannossa ja -siirroissa.

Uusi osuustoiminta
monilla toimialoilla

Viime aikoina perustetut uudet osuuskunnat toimivat lähes kaikilla toimialoilla, joilla yritystoimintaa yleensä esiintyy. Osuustoiminta-lehteen listattiin 50 toimialaa, joilla toimii vähintään viisi osuuskuntaa. Tiedot poimittiin Pellervon uusien osuuskuntien rekisteristä.

Uusia osuuskuntia on perustettu yhtä lailla sekä kaupungeissa että maaseudulla. Osuustoiminnan toimialakirjo on siis selvästi monipuolistunut.

Vuodesta 1987 lähtien kesäkuun 2003 loppuun mennessä on rekisteröity perustetun 1 916 uutta osuuskuntaa, tosin ne kaikki eivät toimi aktiivisesti.

Kova nousu
vuodesta 1994

Osuustoiminnan Vuosikirja julkaistiin alkuvuosina 1994 lähtien Pellervon Vuosikirjana. Kun verrataan muutosta tuosta vuodesta vuoteen 2002 ottaen mukaan samat silloin tarkastellut perinteiset pellervolaiset toimialat - osuuspankit, Lähivakuutus ja vakuutusyhdistykset, Metsäliitto, osuusteurastamot, osuusmeijerit, kotieläinjalostus, kananmunapakkaamot ja maatalouskauppa - havaitaan sekä jäsenten että henkilöstön määrän nousseen noin 44 prosenttia.

Yhdeksänä vertailuvuotena yritysten liikevaihto on yli kaksinkertaistunut. Kuluttajahintojen muutokset huomioon ottaen liikevaihto on reaalisestikin lähes kaksinkertaistunut.

Lisätietoja:
Päätoimittaja Sami Karhu, sami.karhu@pellervo.fi, gsm 0400 545 989
Toimituspäällikkö Markku Nummi, markku.nummi@pellervo.fi, gsm 040 590 5328

Osuustoiminta-lehden yritysanalyytikkojen ryhmään kuuluivat ekonomi Jorma Savolainen Tunnusluku Oy, ekonomisti Yrjö Kotisalo Talousanalyysit Kotisalo Oy, tutkimusjohtajat Raija Volk ja Panu Kallio sekä tutkija Ari Peltoniemi PTT:stä, freelance-toimittaja Hannu Kaskinen, ekonomi Olli Kauppi ja Osuustoiminta-lehden va. toimituspäällikkö Markku Nummi.

| Sivun alkuun |